Popin kuningatar konsertoi huomenna Helsingissä. Me Naisten lukijat kertovat, mihin hetkeen heidän elämässään Madonna liittyy.

AOP / Getty Images 

"Papa Don’t Preachin alkutahdit tuovat mieleen sen, kun me tuppukylän noin 10-vuotiaat tyttöset harjoittelimme biisiin tehtyä jumppaohjelmaa syksyllä 1986. Joulujuhlaesitykseen piti pukeutua mustiin vaatteisiin, mutta vanhempani vakuuttivat että keltainen jumppapuku käy ihan hyvin. Esiinnyin kauimmaisessa reunassa takimmaisessa rivissä."

"Kun olin äitiyslomalla, radiossa soi jatkuvasti Like a Virgin. Nykyään kun kuulen kappaleen, mieleeni tulee aina äitiyden alkuhuuma."

"Olin Madonnan Helsingin-keikalla vuonna 2009. Se oli syntymäpäiväni. Olin ostanut liput edellisen elämäni aikana: lipun oston ja konsertin välissä olin saanut rintasyöpädiagnoosin, minut oli leikattu ja odotin liitännäishoitojen alkamista. Itse asiassa yksi suurimmista huolenaiheistani koko syöpähässäkän keskellä oli, että pääsenhän varmasti Madonnan keikalle. Tänä vuonna pääsen terveenä toiselle Madonnan keikalle Helsingissä!"

Rakkautta Madonnan tahtiin

Madonnan kappaleisiin liittyy ihastumisia, rakastumisia ja muistoja ihmisistä menneessä.

"Ensimmäinen hidas tanssi, jonka tanssin ihanan pojan kanssa oli Madonnan Crazy for You. Biisi nostaa edelleen karvat pystyyn."

"Madonna teki minut hyvin mustasukkaiseksi. Mieheni oli ensimmäisiä tuntemiani Madonna-faneja. Muistan hetken, jolloin hän silmät tv-ruutuun ja Madonnaan nauliutuneina sanoi 'Tule katsomaan, tästä naisesta tulee vielä maailma puhumaan'. Vuosi taisi olla 1985."

"Entinen miesystäväni muutti aina You'll see -kohdan Jussiksi oman nimensä mukaan. Hän koki, että Madonna laulaa juuri hänelle. Aina kun kuulen kohdan, tulen hyvälle tuulelle."

"Paras iskurepliikki baarissa aikanaan oli, että muistuttaisin Madonnaa."

"Madonna liittyy elämässäni hetkeen, jolloin rakastuin ensisilmäyksellä. Vuosi oli 1989 ja taustalla soi Like a Prayer. Lähdin pian Tukholmaan kesätöihin ja tuo kaikkialla soiva kappale oli siltana välillämme. Voi sitä riemua joka kerta, kun kuulin sen!"

Madonnaksi Madonnan paikalle

Moni on ottanut mallia tyyli- ja showkuningattarelta.

"Tiukan paikan tullen kysyn itseltäni, mitä Madonna tekisi nyt. Se on auttanut minua monissa pulmissa, vaikka maailmamme eivät päällisin puolin kohtaakaan. Madonna voimaannuttaa minua ja ystäviäni tekemällä kuten haluaa: vilauttelemalla kun siltä tuntuu ja seurustelemalla nuorempien miesten kanssa."

"Minulla on kolme lasta, joille ja kaikille on annettu nimet Madonnaan liittyen."

"Pienenä Madonnan soidessa panin äidin korkkarit jalkaan, leikin aikuista naista ja tanssin. Nykyään enää hyräilen mukana, kun kuulen kappaleen radiosta."

"Olin 12, kun In Bed with Madonna tuli elokuviin. Silloin jalat menivät alta. Päätimme kahden kaverini kanssa alkaa elää kuin Madonna. Syntyi tanssiryhmä Queen of the Nights. Harjoittelimme viitenä iltana viikossa klo 15–17. Tanssimuuvit otettiin suoraan elokuvasta, samoin vaatetus. Tosin meidän vaatteemme olivat 70-luvun hirvityksiä äidin vaatekaapista sekä siskon vanha korsetti.
Kun kuviot olivat hallussa, pääsimme keikalle silloiseen Planet Fun Funiin. Ammattiesiintyjät katsoivat meidät kulmiensa alta, mutta kuin Madonna painelimme pukuhuoneeseen ovet paukkuen ja haukuimme kaikki. Sitten lavalle. Voi taivas, kun olisin voinut kuvata eturivissä olleen naisen ja hänen kahden lapsensa ilmeet. Tanssimme pokkana ja olimme ihan Madonnoja. Viikko myöhemmin isäni otti esityksen videolle. En muista koskaan ennen nauraneeni itselleni niin kauheasti. Madonnan rooli jäi siihen."

"Olin lukion luokkaretkellä Lontoossa ja pääsimme ensimmäistä kertaa kunnon diskoihin. Vogue soi kaikkialla. Koko luokka bailasi yhdessä. Keski-Suomen porukoille tämä oli mannaa, olimme kerrankin isossa maailmassa. Meikkiä ja hiuslakkaa kului viikossa enemmän kuin Suomessa vuoden aikana."

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e