Ja taas kirpaisee. Kuva: Shutterstock
Ja taas kirpaisee. Kuva: Shutterstock

On se jännä juttu, että ostamalla enemmän ei yleensä tule säästäneeksi euroakaan.

Teet mielestäsi hyviä löytöjä ja onnistuneita ostoksia, mutta silti tilille jää vähemmän rahaa kuin toivoisit.

Jossakin on siis vika.

Se löytyy kenties valinnoista, joita teet niin ruokakaupassa kuin vaateostoksillakin. Refinery29-sivusto listasi yleiset mokat, joihin moni sortuu tietämättään – koska kaupat osaavat hinnoitella ja tarjota tuotteitaan ovelasti. Tarkista siis, ettet mene näihin ansoihin.

1. Ostat, koska saat alennusta

Osta viidelläkympillä, saat kympin alennusta! Houkutteleva tarjous, mutta jos tarvitset vain kahdenkympin paidan, tulet tuhlanneeksi toiset kaksikymppiä aivan turhaan. Sama pätee myös verkkokauppojen tarjouksiin, joissa luvataan ilmainen toimitus, kun ostat vähintään satasella. Todennäköisesti tulet täydentäneeksi ostoskoriasi sellaisilla tuotteilla, joita et välttämättä tarvitse.

2. Sorrut viime hetken houkutuksiin

Ai että miten kiva, värisevä kylpyankka. Liikkeet sijoittelevat kaikkea pientä hauskaa tilpehööriä kassojen läheisyyteen. Ne voi napata ostoskoriinsa viime hetkellä, eikä päätöstä tule mietittyä liian pitkään. Näistä tuotteista kaupat saavat yleensä parhaat voitot – eli sinä häviät. Ainoa keino välttää houkutukset on harkita jokaista ostostaan tarkkaan. Syynää ostoskorisi vielä ajatuksen kanssa ennen kuin siirryt maksamaan.

3. Odotat viimeiseen saakka

Esimerkiksi lahjat on hyvä hankkia ajoissa – viime hetken paniikkiostokset tulevat yleensä kalliiksi. Esimerkiksi lentokentän tax freessä tuliaiskarkit ovat usein hirvittävän hintaisia. Pidä huoli siitä, että sinulla on kunnolla aikaa tehdä ostopäätöksiä. Suunnittelu usein auttaa.

4. Ostat varastoon

Et todennäköisesti koskaan saa syötyä kuutta kiloa raejuustoa ennen parasta ennen -päivää, ja sama pätee moniin kulutustavaroihinkin. Käyttämättömiksi jäävät tuotteet ovat rahanhukkaa siinä missä roskiin menevä ruokakin. Tarkkaile kulutustasi ja osta vain sen verran kuin tarvitset.

Toni Toivanen on työskennellyt esimerkiksi Hans Välimäen Chez Dominique -ravintolassa ja kansainvälisesti arvostetussa kööpenhaminalaisessa Noma-ravintolassa. Kuva vuodelta 2014. Kuva: Sanoma-arkisto / Anna Huovinen

Kokki Toni Toivasen mukaan ravintola-alalla seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen käytös ovat arkipäivää. ”Alalla on vain harvoja, jotka eivät ole sitä nähneet tai kokeneet – tai vähintään kuulleet siitä.”

”Monien ravintoloiden keittiöt ovat poikien klubeja, joissa dominoidaan machoilulla ja veitsen nopeudella. Monet naiset joutuvat miellyttämään miespuolisia asiakkaitaan ja esimiehiään tippien ja parempien vuorojen toivossa.

Henkilöstöosastoa ei ole tai se ei puutu asioihin. Ravintoloiden henkilökunnat ovat villisti juhlivia joukkoja, joissa ammattimaisuuden rajat häipyvät olemattomiin.”

Näin kuvaili arvostettu The Washington Post -lehti amerikkalaisen ravintola-alan menoa. Viime perjantaina julkaistussa jutussa lukuisat kokkeina ja tarjoilijoina työskentelevät naiset kertoivat seksuaalisesta häirinnästä, ahdistelusta ja väkivallasta, jota ovat joutuneet kokemaan työssään.

Onko ravintolamaailma todella niin hurja paikka työskennellä? Kööpenhaminassa asuvan suomalaisen kokin Toni Toivasen, 27, mukaan on. Hän jakoi artikkeli viikonloppuna Facebook-sivullaan sanoilla ”tämä on ihan totta”.

– Oman kokemukseni mukaan kuvailu ei ole ainoastaan maakohtainen, vaan se kuvaa koko ravintola-alaa, myös Suomessa, hän kertoo Me Naisille.

– Seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen käytös ovat valitettavasti osa työtä. Alalla on vain harvoja, jotka eivät ole sitä nähneet tai kokeneet – tai vähintään kuulleet siitä.

”Minullakin on ollut yksi esimies, jonka mielestä oli hauskaa antaa pojille pusuja suoraan suulle, vitsinä.”

Kuumenevia tunteita, hurttia huumoria ja liian pitkälle meneviä vitsejä. Sellaista ravintolassa työskentelevän arki yksinkertaisesti on, Toivanen kertoo.

– Jostain syystä ravintola-alalla pidetään normaalina sitä, että vitsaillaan ihan kaikesta ja kosketetaan toisia. Keittiössä läpsitään takapuolelle ja kysellään arkaluontoisia kysymyksiä, koska ajatellaan, että se on kaikille huumoria. Minulla on ollut yksi esimies, jonka mielestä oli hauskaa antaa pojille pusuja suoraan suulle, vitsinä.

– Mutta jos ei osaa ottaa kaikkea vitsinä – eikä kenenkään ole todellakaan pakko tehdä niin – käytös voi olla todella häiritsevää. Sellaista ei voisi kutsua esimerkiksi toimistoympäristössä millään tavalla hyväksyttäväksi. Normaalin käytöksen raja on alalla selkeästi hämärtynyt, se on osa kulttuuria.

Pitkiä päiviä poikien leikkikentällä

Toivasen mukaan häirintäkulttuurille on lukuisia syitä: pitkät työpäivät, alan miesvaltaisuus ja se, että keittiöihin hakeutuu tietynlaisia ihmisiä.

– Kokin paperit eivät paljoa vaadi, ja siksi keittiöt ovat jo pitkään olleet eräänlaisia häirikköjen paikkoja, joihin moni saattaa joutua sen takia, ettei muualle pääse. Onneksi tilanne on muuttumassa, Toivanen kertoo.

Myös pitkät päivät vaativat veronsa. Moni ravintola-alalla työskentelevä saattaa tehdä töitä huomattavasti yli 10 tuntia päivässä, ja kiireessä pinna kiristyy helposti jokaisella.

– Ylivirittyneessä tilassa tulee helposti ylilyöntejä. Tilannetta ei helpota se, että alkoholin käyttäminen kuuluu monen alalla pidempään työskennelleen elämään.

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miksi naisia ei näy huippukokkeina yhtä paljon kuin miehiä. Muutama viikko sitten huippukokki Kari Aihinen sai monet pudistelemaan päitään, kun hän sanoi, ettei naisia ole huippukokkeina, koska ”se on fysiikan laki”.

”Keittiöt ovat jo pitkään olleet eräänlaisia häirikköjen paikkoja, joihin moni saattaa joutua sen takia, ettei muualle pääse.”

Toivasen mielestä on väärin sanoa, ettei naisia ole huippukokkeina. Hänen mielestään heitä kyllä löytyy, mutta usein miespuoliset kokit vain nousevat valokeilaan. Samaan aikaan hän toteaa, että alan miesvaltaisuus ja machokulttuuri voivat olla syitä siihen, miksi naiset eivät etene urallaan. Se on samalla yksi syy häiriköintikulttuuriin.

– Kyllä se on monessa mielessä poikien leikkikenttä. Moni saattaa ajatella, että pojat vain keskenään vitsailevat – vähän kuin lätkäpukkarissa. Sen ei tietenkään kuuluisi mennä niin.

Lisää puhetta, vähemmän pelkoa

Myös Palvelualojen ammattiliitto PAM on todennut, että seksuaalinen häirintä on ravintola-alalla arkipäivää. Siitä huolimatta aiheesta on vaikea puhua. 

Ravintolakokki Marko Pyy kertoi viikonloppuna Ylen haastattelussa saaneensa tietoonsa lukuisia häirintätapauksista kollegoiltaan, mutta virallisia ilmoituksia vain harva haluaa tehdä.

Miksi häirinnästä vaietaan alalla niin visusti?

Toivasen mukaan syy on yksinkertainen: ihmiset pelkäävät uransa puolesta. Toivasen mukaan vaikeista asioista suoraan puhuvaa aletaan pitää helposti ”hankalana tyyppinä”. Eikä se maine houkuta ketään.

”On ihan sairasta, että ihmiset eivät voi kertoa häirinnästä suoraan, koska pelkäävät menettävänsä työnsä. ”

– Erityisesti fine dining -maailmassa piirit ovat pienet. Tietty leima saattaa hankaloittaa uraa todella paljon, Toivanen kertoo.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että tilanteen pitäisi mennä niin. On ihan sairasta, että ihmiset eivät voi kertoa asioista suoraan, koska pelkäävät menettävänsä työnsä. Siitä syntyy oravanpyörä: kun ei uskalleta puhua, myös häiriköintiä on enemmän.

Jokaiselle pitäisi pystyä luottamaan siihen, ettei kosketa tai mennä henkilökohtaisuuksiin ilman lupaa, Toivanen painottaa. Hänen mielestään asiaan pitäisi saada ravintola-alalla pikainen muutos. Parhaiten se onnistuu hänen mielestään sillä, että jokainen alalla työskentelevä katsoo peiliin.

– Yksittäisten syyllisten etsiminen on turhaa, koska alalla epäasiallista käytöstä on niin paljon. Jokaisen pitäisi miettiä asiaa omalta kohdalta ja tajuta, että on todennäköisesti itsekin ollut mukana rakentamassa haitallista kulttuuria.

Toivanen toivoo myös entistä enemmän avointa puhetta aiheesta.

– Parhaimmillaan saamme nyt kerralla keskustelun siihen tilaan, ettei sitä tarvitse enää käydä samalla tavalla viiden vuoden päästä.

Työskenteletkö ravintola-alalla? Osallistu kyselyymme!

Vastauksia voidaan käyttää osana Me Naisten juttua.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onko ollut ikävä Alexia, Mickania, Freddeä, Annaa tai Ovea? Katso kuvista, miltä he näyttävät suomalaisversiossa.

Vihdoin! Suomi saa oman Solsidanin, kun Onnela ilmestyy katsottavaksi C More -suoratoistopalveluun torstaina. Ruotsalainen sarja on ollut Suomessa menestys, joten suomalaisversioltakin on lupa odottaa paljon. C More on nyt julkaissut kuvat hahmoista – ja ainakin ulkoisesti niissä on samaa henkeä kuin alkuperäisissä hahmoissa.

Fredde ja Mickan ovat Suomessa Markus ja Mette. Heitä näyttelevät Pekka Strang ja Anna-Maija Tuokko. Alex ja Anna on muutettu puolestaan Antiksi ja Saaraksi. Heitä näyttelevät Eero Ritala ja Elena Leeve. Ove ja Anette ovat suomalaisversiossa Jorma ja Titta. Jormaa näyttelee Santtu Karvonen ja Tittaa Pirjo Heikkilä.

Tältä Onnelan hahmot näyttävät Solsidaniin verrattuna

Fredde ja Mickan ovat Markus ja Mette


Suomen Mette ja Markus.
Anna-Maija Tuokko on Mette ja Pekka Strang Markus.
Ruotsin Mickan ja Fredde.
Mickan ja Fredde.
 


Alex ja Anna ovat Antti ja Saara


Eero Ritala on Antti ja Pirjo Heikkilä Saara.
Ruotsin Anna ja Alex.
 


Fredde ja Anette ovat Jorma ja Titta


Pirjo Heikkilä on Titta ja Santtu Karvonen Jorma.
Ove ja Anette.
 

Sivuraiteilla-blogin Emilia katsoi Onnelan ensimmäisen jakson ennakkoon. Lue lisää:

Onnela on katsottavissa C More -suoratoistopalvelussa to 23.11. alkaen. Jaksoja julkaistaan kaksi torstaisin. Niitä on yhteensä 10. Sarja tulee myöhemmin katsottavaksi MTV3:lle ja Katsomoon.