Me Naiset
|
Jenni Junkala
Kuollessasi sydämesi voi pelastaa jonkun toisen elämän. Kuva: Shutterstock
Kuollessasi sydämesi voi pelastaa jonkun toisen elämän. Kuva: Shutterstock

Elinsiirrot lisääntyvät, mutta keneltä elimiä voi siirtää?

Suomalaisille tehtiin viime vuonna enemmän elinsiirtoja kuin koskaan aiemmin, Helsingin Sanomat kertoo. Yli 350 aivokuollutta antoi jatkoaikaa jonkun toisen elämälle luovuttamalla esimerkiksi munuaisensa, maksansa tai sydämensä.

Vuodesta 2010 lähtien jokaista vainajaa on pidetty elinluovuttajana, jollei tiedetä, että hän on vastustanut sitä eläessään. Joissain tapauksissa omaisten vastustus on voinut estää elinluovutuksen, vaikka laki olisi sen sallinut.

Vaikka laki salliikin elinsiirron, kannattaa jokaisen pitää mukanaan vanhanaikaista elinluovutuskorttia tai elinluovutuksen kieltävää paperia. Elinluovutuskortin voi tilata tai tulostaa Sano kyllä elinluovutukselle -sivuilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lompakossa voi kantaa myös kudosluovutuskorttia, jolla takaa, että omat kudokset luovutetaan kuoleman jälkeen lääketieteelle. Elimistön kudoksia ovat esimerkiksi silmien sarveiskalvot, sydänläpät, luut, jänteet, rusto ja iho, ja niitä säilytetään kudospankissa. Luovutettua kudosta voidaan käyttää koe-eläinten tilalla lääketieteessä. Kudosluovutuskortin voi tilata Animalialta tai Juliana von Wendtin säätiön sivuilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin suunnitteilla oleva uusi Apotti-potilastietojärjestelmä saattaa poistaa tulevaisuudessa elinluovutuskortit käytöstä, sillä jokaisen tahto on kirjattu sinne sähköisesti. Se ei kuitenkaan kata koko Suomea.

Lue myös:

Vanhoja silmälaseja Tansaniaan – kannattaako?

Kun tyttärestä tuli sairastuneen äitinsä tukihenkilö: ”Laskemme leikkiä kuolemasta”

Juttua muokattu 29.1.2015 klo 8.15.
Sisältö jatkuu mainoksen alla