Kuollessasi sydämesi voi pelastaa jonkun toisen elämän. Kuva: Shutterstock
Kuollessasi sydämesi voi pelastaa jonkun toisen elämän. Kuva: Shutterstock

Elinsiirrot lisääntyvät, mutta keneltä elimiä voi siirtää?

Suomalaisille tehtiin viime vuonna enemmän elinsiirtoja kuin koskaan aiemmin, Helsingin Sanomat kertoo. Yli 350 aivokuollutta antoi jatkoaikaa jonkun toisen elämälle luovuttamalla esimerkiksi munuaisensa, maksansa tai sydämensä.

Vuodesta 2010 lähtien jokaista vainajaa on pidetty elinluovuttajana, jollei tiedetä, että hän on vastustanut sitä eläessään. Joissain tapauksissa omaisten vastustus on voinut estää elinluovutuksen, vaikka laki olisi sen sallinut.

Vaikka laki salliikin elinsiirron, kannattaa jokaisen pitää mukanaan vanhanaikaista elinluovutuskorttia tai elinluovutuksen kieltävää paperia. Elinluovutuskortin voi tilata tai tulostaa Sano kyllä elinluovutukselle -sivuilta.

Lompakossa voi kantaa myös kudosluovutuskorttia, jolla takaa, että omat kudokset luovutetaan kuoleman jälkeen lääketieteelle. Elimistön kudoksia ovat esimerkiksi silmien sarveiskalvot, sydänläpät, luut, jänteet, rusto ja iho, ja niitä säilytetään kudospankissa. Luovutettua kudosta voidaan käyttää koe-eläinten tilalla lääketieteessä. Kudosluovutuskortin voi tilata Animalialta tai Juliana von Wendtin säätiön sivuilta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin suunnitteilla oleva uusi Apotti-potilastietojärjestelmä saattaa poistaa tulevaisuudessa elinluovutuskortit käytöstä, sillä jokaisen tahto on kirjattu sinne sähköisesti. Se ei kuitenkaan kata koko Suomea.

Lue myös:

Vanhoja silmälaseja Tansaniaan – kannattaako?

Kun tyttärestä tuli sairastuneen äitinsä tukihenkilö: ”Laskemme leikkiä kuolemasta”

Juttua muokattu 29.1.2015 klo 8.15.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

JOUSIMIES

Tunteet mylläävät ja kysymyksiä nousee pintaan. Joku lähipiiristäsi tuottaa sinulle pettymyksen. Ole avoin muutoksille.

 

KAURIS

Saatat joutua kärsimään jonkun toisen tekemistä mokista. Tee selväksi, mitä mieltä olet. Laajenna horisonttiasi juuttumatta yksityiskohtiin.

 

VESIMIES

Valitse sanasi tarkkaan, kun sinulta kysytään mielipidettäsi. Joku saattaa loukkaantua, jos olet liian suora. Älä vaadi liikaa kerralla.

 

KALAT

Päivä sisältää paljon keskusteluja, jotka nostavat tunteesi pintaan. Yritä hillitä itsesi kiperissä tilanteissa. Syyttely ei auta ketään.

 

OINAS

Älä jää murehtimaan asiaa, jota et voi muuttaa. Ole valmis joustamaan periaatteistasi. Tiivis yhteistyö on avain onnistumiseen.

 

HÄRKÄ

Vietä laatuaikaa perheen tai sukulaisten kanssa. Saat heistä virtaa tulevia päiviä varten. Yllätä läheisesi iloisesti.

 

KAKSONEN

Joudut hankalaan välikäteen, jos et ole ollut täysin rehellinen läheisellesi. Viimeistään nyt on aika puhdistaa ilmaa ja kertoa, mitä odotat.

 

RAPU

Pysyttele kotona ja vietä aikaa perheen kanssa. Yritä olla haalimatta liikaa asioita hoitaaksesi. Kiire voi johtaa yhteenottoihin.

 

LEIJONA

Tunteet myrskyävät perhepiirissä. Nosta äänesi kuuluviin ja kerro, mitä mielessäsi liikkuu. Sinun ei tarvitse olla kaikille mieliksi.

 

NEITSYT

Päivä tuo mukanaan pettymyksen tunteita. Ota faktat sellaisinaan vastaan. Tosiasioiden kiertely vain vaikeuttaisi tilannetta.

 

VAAKA

Kerro rehellisesti, miltä sinusta tuntuu. Avoin keskustelu on paras tapa hoitaa ilmassa roikkuva kysymys. Valitse seurasi huolellisesti.

 

SKORPIONI

Älä tee elämästäsi tarpeettoman monimutkaista. Keskity perheeseen ja kotiin liittyviin asioihin. Rehellisyys pelastaa sinut kiusalliselta tilanteelta.

 

 

Mielenterveyden ongelmista puhuminen ei ole nyyhkyttämistä, oli diagnoosi mikä tahansa. Milloin ymmärrämme lopettaa kiistelyn siitä, kuka sairastaa oikein?

Viime vuosien aikana lievemmät mielenterveysongelmat ovat arkipäiväistyneet. Niistä kehdataan puhua, ne huomioidaan työpaikoilla ja kynnys hakea apua on madaltunut. On hyvä asia, ettei masennuksesta tai burn outista tarvitse enää potea häpeää.

Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen sanoi muutama vuosi sitten Ylelle, että avoimuuden lisääntymisestä voi kiittää muun muassa julkkiksia.

– Julkisuuden henkilöt ovat kertoneet masennus- tai sairastumisjaksoistaan, ja ne kaikki lieventävät sitä pelkoa, jota on tunnettu mielenterveysongelmia kohtaan.

Sitten tulee psykiatri, Kellokosken sairaalan entinen ylilääkäri Ilkka Taipale ja töräyttää Helsingin Sanomien haastattelussa, että Kansallisteatterin Masennuskomedia-näytelmän päähenkilön tarina on ”tyypillistä naistenlehden kansikuvakamaa”.

– ’Minulla oli burn out, mutta minä toivuin’. Se on ihan eri asia, jos kansikuvajulkkikset kertoisivat sairastuneensa skitsofreniaan ja toipuneensa vähän, mutta sairastavansa sitä edelleen, Taipale sanoo Helsingin Sanomille ja jatkaa:

– En pidä siitä, että julkkikset nyyhkyttävät, hän toteaa tehdäkseen asian vielä selkeämmäksi.

”En pidä siitä, että julkkikset nyyhkyttävät.”

Siinäpä kannustava kommentti kaikille mielenterveytensä kanssa kamppaileville! Julkisuuden henkilö, joka on kohdannut mielenterveyden ongelmia ja saanut niihin mahdollisesti myös diagnoosin ja hoitoa, leimataan nyyhkyttäjäksi. Ikään kuin hän valittaisi turhasta. Jos ei tule verta, ei voi sattua.

Taipaleen kommentti on jatkoa aina silloin tällöin päätään nostavalle väittelylle siitä, kenellä on oikeus valittaa ja kuka on tarpeeksi sairas saadakseen kertoa siitä. Kesällä muun muassa pohdittiin, onko Anna-Leena Härkösen uutuusromaanin päähenkilö ”uskottavasti masentunut”, jos hän käy jumpassa ja elämä näyttää päällisin puolin hyvältä.

Taipale on toki oikeassa siinä, että burn out ja skitsofrenia ovat kaksi eri asiaa, ja hän on tärkeällä asialla vaatiessaan, että vaikeasti mielisairaiden sosiaalinen asema pitää saada kuntoon.

Kummastakaan sairaudesta puhuminen ei silti sulje toista pois. Lievempien mielenterveyden ongelmien esiin tuominen ei ole vakavampia ongelmia väheksyvää, mutta Taipale tulee kyllä nyyhkytyskommentillaan väheksyneeksi kaikkia muita mielenterveyden ongelmia paitsi niitä vaikeimpia.

Aika monelle tulee elämässään vaihe, jolloin mielenterveys joutuu koetukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Monella se uusii ja osalla kroonistuu.

Burn out tai raskauden jälkeinen masennus saattaa olla vaikein asia, jonka ihminen joutuu elämässään kokemaan. Vaikka häpeä ei enää niin suuri kuin joskus aiemmin, kynnys hakea apua saattaa silti olla korkea. Nyyhkyttäjäksi leimaaminen ei varsinaisesti auta asiaa.

Burn out tai raskauden jälkeinen masennus saattaa olla vaikein asia, jonka ihminen joutuu kokemaan.

Sillä, että mielenterveytensä kanssa vaikka vain väliaikaisestikin kamppaileva uskaltaa hakea ja saa apua jo varhaisessa vaiheessa, voidaan ehkäistä ongelmien pahenemista ja yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Niiden vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kuitenkin vähentynyt kymmenen vuoden aikana kolmanneksella, vaikka masennustilastot voivat edelleen paksusti.

Voikin kysyä, kuinka suuri merkitys on sillä, että mielenterveydestä on viime vuosina viimein alettu puhua avoimemmin ja että lieviä tai ohimeneviäkään ongelmia ei väheksytä?

Sitä paitsi sen burn outin syvimmässä alhossa saattaa auttaa jo pelkästään tieto siitä, että muutkin ovat tästä toipuneet.

Vierailija

Nyyhkyttäjäksi leimaaminen on viimein asia, jota mielenterveytensä kanssa kamppaileva kaipaa

Mielen sairaus on sairaus siinä kuin muutkin, ja on hyvä että siitä puhutaan. Nostan myös hattua jokaiselle joka "tulee kaapista" sairautensa kanssa. Mutta olen siitä Taipaleen kanssa samaa mieltä että iltapäivä- ja naistenlehdet ovat täynnä näitä "tunnettu tähti avautuu: kärsin masennuksesta/unettomuudesta/ahdistuksesta"- juttuja. Monessa jutussa kuitenkin puhutaan ihan muusta kuin sairaudesta, on ollut väsymystä, kiirettä töissä, ikäviä sattumuksia elämässä, jotka sinänsä ovat ihan tavallisia...
Lue kommentti