Pisin tutkijoiden äänittämä ryhävalasuroksen lauluesitys on kestänyt 21 tuntia. Kuva: Shutterstock
Pisin tutkijoiden äänittämä ryhävalasuroksen lauluesitys on kestänyt 21 tuntia. Kuva: Shutterstock

Tiede-lehden mukaan moni eläin osaa laulaa ja soittaa, mutta apinaserkkumme ovat yllättävän epämusikaalisia.

Uusin Tiede-lehti kertoo, että monilla eläimillä on musikaalisia kykyjä. Esimerkiksi aasiannorsu osaa liikkua musiikin rytmiin, susi tarvitsee sävelkorvaa saadakseen äänensä kuuluviin laumaulvonnassa, ja undulaatit tunnistavat lempikappaleensa – jotkut niistä jopa laulavat mukana.

Gorilla sen sijaan osaa tuottaa luovasti rytmiä, sillä se osaa takoa rytmiä rinnastaan. Mutta toisen rumpalin kuvioita se ei osaa matkia. Apinaserkkumme ovat kuitenkin yllättävän epämusikaalisia, sillä simpanssilla ei ole lainkaan sävelkorvaa.

Pisimmällä musikaalisuudessa ovat urospuoliset ryhävalaat: ne osaavat säveltää. Tutkijat pitävätkin urospuolisten ryhävalaiden soidinlaulua lähimpänä vastineena ihmisen tuottamalle musiikille.

Lehden artikkelin mukaan naaraita houkuttelevien ryhävalasurosten laulu on yksi eläinkunnan monimuotoisimmasta ääntelyjärjestelmistä, ja valaat valitsevat laulunsa rakenneosaset yli 600 äänen valikoimasta. Ne laulavat 10–20 minuutin mittaisia kappaleita, jotka ne muistavat ulkoa. Pisin tutkijoiden äänittämä esitys on kestänyt jopa 21 tuntia.

Ryhävalaiden tuottama laulu poikkeaa kuitenkin eri puolilla maailmaa. Välimeren pinnan alla kuuluu erilaisia ääniä kuin Havaijin tai Australian edustalla.

Tiedetoimittaja ja tutkija Helena Telkänrannan kirjoittaman jutun aiheesta voit lukea uusimmasta Tiede-lehden numerosta 9/2014.

Lue myös:

Tiede: Miksi nainen pissaa nopeammin?

Tiede: Onko totta että miehet ajattelevat seksiä joka viides sekunti?

Tiede: Onko ihminen ainoa eläin joka itkee?

Tiede: Mies haistaa, milloin nainen on hedelmällisimmillään

Tiede: Miksi ihminen herää yöllä vessaan syvästäkin unesta?

Pääskysestä päivää! On oikea hetki tarkistaa, tunnistatko aivan tavalliset pikkulinnut.


 

Ei, se ei ole sama asia kuin päänsärky.

Migreeni on mahdollisesti kaikista vaarattomista vaivoista maan päällä se pirullisin. Sen kourissa kärvistelee Terveyskirjaston mukaan yksi kymmenestä aikuisesta. Riesa on kolme kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.

Migreenittömien voi olla mahdotonta ymmärtää, millaista rajujen kipukohtausten kanssa on elää. Tiede on kantanut kortensa kekoon, esimerkiksi tällä migreenin oireita havainnollistavalla videolla.

Jotta rinnakkaiselo migreenistä kärsivien ja siltä välttyneiden välillä sujuisi sutjakkaammin, on tiettyjä lausahduksia parempi välttää.

Pyysimme migreenipotilaita kokoamaan listan asioista, joiden heille ei kannata sanoa:

1. ”Tuo sinun päänsärkysi…”

Tehdäänpä yksi asia selväksi heti kättelyssä: päänsärky on ikävää. Migreeni on pikemminkin visiitti Tuonelaan ja takaisin.

2. ”Ärsyttävää! Päätä särkee jo toista tuntia. Onkohan minullakin se migreeni?”

Tällä repliikillä keräät sympatian sijaan katseita, jotka säikäyttäisivät hunnilauman hiljaiseksi.

3. ”Ei kai se nyt oikeasti voi tuosta johtua...”

Kyllä voi. Migreenin voi laukaista melkein mikä vain. Kynttilänvalo, lumesta heijastuva aurinko, stressaava palaveri. Lista on loputon.

4. ”Mikset ota särkylääkettä?”

Migreeniä sairastava toverisi on luultavasti aihepiirin ekspertti ja käynyt läpi kaikki mahdolliset lääkkeet, meditaatiotekniikat ja kuppaukset helpotusta etsiessään. Emme suosittele ehdottamaan Buranaa.

5. ”Onneksi se on vain migreeni. Ajattelepa niitä, joilla on…”

Aina voisi olla pahemmin, tiedetään. Migreenikohtauksen uhrille on kuitenkin turha puhua motivaatiojulisteiden iskulauseita. Suosittelemme kokeilemaan uudestaan vähemmän tulenarkana ajankohtana.