Pisin tutkijoiden äänittämä ryhävalasuroksen lauluesitys on kestänyt 21 tuntia. Kuva: Shutterstock
Pisin tutkijoiden äänittämä ryhävalasuroksen lauluesitys on kestänyt 21 tuntia. Kuva: Shutterstock

Tiede-lehden mukaan moni eläin osaa laulaa ja soittaa, mutta apinaserkkumme ovat yllättävän epämusikaalisia.

Uusin Tiede-lehti kertoo, että monilla eläimillä on musikaalisia kykyjä. Esimerkiksi aasiannorsu osaa liikkua musiikin rytmiin, susi tarvitsee sävelkorvaa saadakseen äänensä kuuluviin laumaulvonnassa, ja undulaatit tunnistavat lempikappaleensa – jotkut niistä jopa laulavat mukana.

Gorilla sen sijaan osaa tuottaa luovasti rytmiä, sillä se osaa takoa rytmiä rinnastaan. Mutta toisen rumpalin kuvioita se ei osaa matkia. Apinaserkkumme ovat kuitenkin yllättävän epämusikaalisia, sillä simpanssilla ei ole lainkaan sävelkorvaa.

Pisimmällä musikaalisuudessa ovat urospuoliset ryhävalaat: ne osaavat säveltää. Tutkijat pitävätkin urospuolisten ryhävalaiden soidinlaulua lähimpänä vastineena ihmisen tuottamalle musiikille.

Lehden artikkelin mukaan naaraita houkuttelevien ryhävalasurosten laulu on yksi eläinkunnan monimuotoisimmasta ääntelyjärjestelmistä, ja valaat valitsevat laulunsa rakenneosaset yli 600 äänen valikoimasta. Ne laulavat 10–20 minuutin mittaisia kappaleita, jotka ne muistavat ulkoa. Pisin tutkijoiden äänittämä esitys on kestänyt jopa 21 tuntia.

Ryhävalaiden tuottama laulu poikkeaa kuitenkin eri puolilla maailmaa. Välimeren pinnan alla kuuluu erilaisia ääniä kuin Havaijin tai Australian edustalla.

Tiedetoimittaja ja tutkija Helena Telkänrannan kirjoittaman jutun aiheesta voit lukea uusimmasta Tiede-lehden numerosta 9/2014.

Lue myös:

Tiede: Miksi nainen pissaa nopeammin?

Tiede: Onko totta että miehet ajattelevat seksiä joka viides sekunti?

Tiede: Onko ihminen ainoa eläin joka itkee?

Tiede: Mies haistaa, milloin nainen on hedelmällisimmillään

Tiede: Miksi ihminen herää yöllä vessaan syvästäkin unesta?