1. Erityisesti avoparien ja uusperheiden kannattaa tehdä testamentti, jos parilla on yhteistä omaisuutta. Testamenttia voi muuttaa myöhemmin.

2. Testamentin voi tehdä lakitoimistossa, oikeusaputoimistossa tai itse. Vertaile hintoja: testamentin tekeminen maksaa noin kuudestakympistä satoihin euroihin.

3. Testamentissa voi päättää koko omaisuudesta tai vaikkapa vain asunnosta tai yksittäisestä esineestä. Testamentissa voidaan määrätä myös vain hallintaoikeudesta, jolloin henkilö saa käyttää omaisuutta mutta ei luovuttaa sitä eteenpäin.

4. Mieti testamenttia tehdessä lopputulosta: aiheuttaako jokin ratkaisu sukulaisten kesken riitoja?

5. Vaikka tekisit testamentin, vähintään puolet perinnöstä menee aina rintaperillisille eli lapsille. Jos lapset ovat kuolleet, rintaperillisiä ovat lapsenlapset. Tätä osuutta kutsutaan lakiosaksi.

Asiantuntijana asianajaja Kari Silvennoinen.

Kuka perii, kuka ei

Avopari
Avopari ei peri toisiaan.
Jos avoliitossa elävän kumppani kuolee, perintö menee lapsille, tai jos lapsia ei ole, vanhemmille ja sisaruksille. Avopuolisolla ei ole lesken oikeuksia, mutta pari voi varmistaa hallintaoikeustestamentilla sen, että jäljelle jäänyt puoliso saa jäädä yhteiseen kotiin.

Uusperhe
Ristiriitojen välttämiseksi myös uusperheille suositellaan testamentin tekoa: lesken asemaa helpottaa hallintaoikeus parin kaikkeen omaisuuteen ja omaisuuden jakaminen vasta lesken kuoltua. Ongelmia uusperheissä voi aiheuttaa esimerkiksi tilanne, jossa kuolleen puolison aiemmasta liitosta oleva lapsi on alaikäinen. Tällöin perinnöstä määrää lapsen vanhempi, eli kuolleen ex-puoliso. Testamentissa voidaan myös määrätä toimeenpanija, joka huolehtii omaisuudesta lapsen täysi-ikäisyyteen saakka.

Aviopari
Lapseton aviopari perii toisensa. Jos parilla on lapsia, perintö kenee lapsille.
Jos kuitenkin varakkaampi puoliso kuolee ensin, molempien omaisuus lasketaan yhteen ja leski saa puolet ja lapset jakavat toisen puolikkaan. Jos vainaja on köyhempi puoliso, leskellä on oikeus pitää koko oma omaisuutensa itsellään ja lapsille periytyy kuolleen vanhempansa omaisuus. Kaikki lesket eivät kuitenkaan vetoa tähän tasinkoprivilegiinsä, jolloin jako menee kuten varakkaamman puolison kuoltua, eli puolet ja puolet.
Leski saa hallintaoikeuden yhteiseen kotiin ja sen irtaimistoon, eli hän voi asua kotona normaalisti.
Avioparit tekevät usein keskinäisen testamentin, jossa omaisuus testamentataan ensin leskelle ja vasta molempien kuoltua lapsille. Tällöin testamenttiin liitetään usein toivomus, etteivät lapset vaatisi lakiosaansa lesken eläessä.
Vanhemmat voivat myös määrätä testamentissaan, ettei lasten puolisoilla ole avio-oikeutta omaisuuteen, jonka lapset saavat vanhemmiltaan lahjana tai perintönä.

Avioehto
Kun pari eroaa tai toinen kuolee, puolisolla on avio-oikeus, eli hän omistaa puolet pariskunnan omaisuuden ja säästöjen yhteenlasketusta arvosta. Säännöstä voidaan poiketa erityyppisillä avioehdoilla.

Sinkku
Ensisijaisesti lapset eli rintaperilliset perivät sinkun. Jos lapsia ei ole, omaisuus jaetaan puoliksi vanhemmille, tai jos vain toinen on elossa, kokonaan hänelle. Jos vanhemmat ovat kuolleet, omaisuus menee sisaruksille. Testamentilla sinkku voi sivuuttaa kaikki muut perilliset, paitsi omat lapset.

Lue myös: Meillä tehtiin testamentti