Mihin käytät aikasi? Kuvat: Shutterstock
Mihin käytät aikasi? Kuvat: Shutterstock

Tai ainakin pysyt hengissä, vaikket tuhlaisi aikaasi ja energiaasi näihin asioihin.

Pertti Kurikan Nimipäivät puki sanoiksi biisissään sen, mitä moni meistä joskus ajattelee: Miks mu pitää aina siivota, syödä kunnolla, käydä lääkärissä, herätä ja niin edelleen. No näitä asioita toki kannattaa tehdä, mutta on myös paljon asioita, jotka voi jättää tekemättä.

Isossa-Britanniassa ryhmä lääkäreitä julkaisi listan 40 asiasta, joita ihmiset tekevät turhaan – tai ainakin hyöty on tieteellisesti kyseenalaista. Tämän innoittamana The Guardian -lehden toimittaja Stuart Heritage innostui listaamaan muita asioita, jotka ovat turhia. Me lisäsimme listaan omat ajatuksemme ja lähteemme.

1. Farkkujen pesu

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Miten usein ja miten farkut pitäisi pestä? Vai jättäisikö pesemättä? Tästä on kiistelty vuosia. Farkkujätti Levi’s on suositellut, että ei farkkuja kannata pestä lainkaan, jos haluaa, että ne säilyvät hyvännäköisinä. Ja on asiaa jopa tutkittu.

Niin ällöttävältä kuin pesemättömät farkut kuulostavatkin, niissä on suunnilleen sama määrä bakteereja kuin pari viikkoa käytössä olleissa. Sitä paitsi pöpöistä ei ole terveydelle vaaraa. Eri asia on sitten haju. Mutta sehän lähtee tuulettamalla, ja yksittäiset tahratkin saa puhdistettua vanhalla hammasharjalla.

Lue myös: Yyh! Vuosi pesemättömissä farkuissa

2. Jonottaminen lentokentän lähtöportilla

He, jotka kärppänä jonottavat lähtöportilla, selittävät usein, että syynä on paniikki, ettei saakaan käsimatkatavaroitaan mahtumaan ylähyllylle. Mutta hätä on turha! Jos oman paikan hyllytila on täysi, käsimatkatavarat voi panna myös istuimen alle tai antaa lentoemännälle, joka etsii niille sitten sopivan kolon.

Lue myös: Miksi jonottaminen on niin raivostuttavaa?

3. Sanoilla kommunikointi

Aina ei tarvita sanoja – varsinkin, kun meillä on emojit! Niillä luonnistuvat myös härskit jutut. Kaiken lisäksi ne paljastavat elämäntilanteesi psykologian paremmin.

Lue myös: Käytätkö sinäkin näitä väärin? 10 emojin oikeat merkitykset

4. Ilmoituskortin ottaminen mukaan äänestyspaikalle

Etsitkö aina hädissäsi ilmoituskorttia, kun vaalipäivä koittaa? Ihan turhaan. Kunhan muistat ottaa mukaasi henkilöllisyystodistuksen ja annat äänesi, olet ihan riittävän hyvä kansalainen.

5. Paperisten laskujen säilyttäminen

Arkistointi on ajanhukkaa, sillä kaiken saa myös sähköisesti. Sitä paitsi paperiläjät pilaavat kotisi feng shuin.

6. Parasta ennen -merkintöjen kyttääminen

Sanoma-arkisto
Sanoma-arkisto

Moni ruoka-aine on syömäkelpoista, vaikka parasta ennen -päiväys olisikin mennyt. Jos et vielä tiennyt, parasta ennen -päiväys on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä. Parasta ennen -päiväysmerkintä tarkoittaa päivää, johon asti tuote ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet, jos sitä säilyttää oikein.

Lue myös: 9 ruoka-ainetta, jotka säilyvät uskomattoman pitkään

7.  Hiustenpesu päivittäin

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Lähes kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että hiuksia on turha pestä ainakaan joka päivä. Se vie aikaa, kuivattaa hiuspohjaa ja näin voi huonontaa hiusten kuntoa. Siitäkin selviää hengissä, vaikka olisi viikon pesemättä. Testasimme: lue juttu täältä.

Lue myös: 10 testattua tapaa pidentää hiusten pesuväliä

8. Vihannesten kuoriminen

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Vihaatko kuorimista? Älä sitten kuori. Useimmiten pelkkä vihannesten peseminen riittää. Esimerkiksi perunoiden vitamiineista, mineraaleista ja kuiduista on jopa 20 prosenttia on niiden kuorissa. Myös porkkanoiden ja kurkun kuorissa on runsaasti antioksidantteja ja kuitua.

Lue myös: 28 vinkkiä kauppaan: Näin valitset täydelliset vihannekset ja hedelmät

9. Vaatteiden haaliminen

Kuva: Colourbox
Kuva: Colourbox

Onko kaapissasi vaatteita, joita et ole käyttänyt vuosiin? Kuinka monta vaatetta? Niinpä.

Vaatteita on turha haalia liikaa. Tämän todisti myös kanadalainen mies, joka testasi hiljattain, pärjääkö hän vuoden kymmenellä vaatteella. Pärjäsihän hän. Ja vaikka tämä määrä on monille varmasti liian vähäinen, usein vaatekaappiin kertyy aikoja sitten hylättyjä yksilöitä.

Lue myös: 8 syytä, miksi sinulla ei ole mitään päällepantavaa

10. Jääkaapin ylikuormittaminen

Eihän sinne kuitenkaan kaikki mahdu. Ja se on täpötäysi, sieltä on rasittavaa tonkia juuri sitä pikkuruista jämäjuustonpalaa, jota himoitsee. Sitä paitsi moni ruoka-aine ei ihan oikeasti kuulu jääkaappiin, sanovat Martat. (Perustelut voit lukea täältä.) Tällaisia ovat esimerkiksi tomaatti, banaani, kurkku, sipuli, kananmuna, oliiviöljy ja leipä. Elämänlaatusi parantuu taatusti, kun lopetat vettyneiden ja mauttomien tomaattien syömisen.

11. Hammaslangan käyttö

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Voit lopettaa sen vaikka heti! Se on nimittäin tutkitusti tehotonta. Tämä ei silti tarkoita, että hammasvälien puhdistamisen voisi jättää kokonaan pois päivittäisistä rutiineista. Hammasvälit puhdistuvat parhaiten hammastikulla tai hammasväliharjalla.

Lue myös: Väärin meni tämäkin! Teetkö sinäkin nämä yleiset virheet hampaiden harjauksessa?

12. Kahdeksan vesilasin juominen päivässä

Oletko noudattanut vanhaa jenkkiohjeistusta ja juonut kahdeksan lasillista eli 2,5 litraa litraa vettä päivässä? Turhaan. Keskimäärin litra päivässä riittää, sillä keho saa nestettä myös ruuasta.

Lue myös: 5 outoa merkkiä, jotka paljastavat nestehukan

13. Sulje ovi -napin painaminen hississä

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Apua, tuolta se lähestyy! Yritätkö sulkea paniikissa hissin oven, kun näet, että olet vaarassa joutua samaan koppiin epämieluisan tyypin kanssa? Olet myös ehkä huomannut, että harvemmin sulje ovi -napin painaminen nopeuttaa ovien sulkeutumista. Tästä paniikkireaktiosta voi siis hyvin luopua. Napin painelu on paljon nolompaa kuin se, että seisotte minuutin vaivaantuneena samassa tilassa. Jos ei keksi mitään puhuttavaa, pelkkä tervehdyskin on ihan ookoo.

Mitkä asiat sinusta voi jättää elämässä tekemättä? Kerro kommenteissa!

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta”, Mensan psykologi sanoo.

Oletko sinäkin välillä miettinyt, että ai kauhea, miten nykyihmiset ovat niin tyhmiä?

Kukaan ei enää jaksa keskittyä sekuntia pidempää mihinkään, vaan kaikki pläräävät aivottomina puhelimiaan. Enää ei osata ajatella järjellä, ja populistiset öykkärit vievät tunteiden sokaisemaa kansaa kuin pässiä narussa. Kouluissakin homma ajautuu kohti takalistoa – eiväthän ne nykynuoret tiedä mistään mitään!

Siinä tapauksessa on ehkä voimaannuttavaa kuulla, että jotkut muutkin väittävät samoin. Tutkijoiden James R. Flynnin ja Michael Shayerin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä saattaa olla ihan oikeasti laskussa.

Tutkijoiden mukaan muutos ei ole vielä kovin suuri. Pitkällä tähtäimellä laskuvauhti alkaa kuitenkin huolestuttaa: jos se säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä heikkenisi seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä. Eli siis melko paljon.

Mutta pitääkö tulos todella paikkansa? Tyhmenevätkö suomalaiset – ja tutkimuksen mukaan myös tanskalaiset sekä norjalaiset?

Kysyimme asiasta Suomen Mensa ry:n testaustoimintaa valvovalta psykologilta Marja-Leena Haavistolta. Haavisto on väitöstyötä tekevä tutkija. Mensassa hänen vastuullaan on älykkyystestaustoiminnan valvominen ja kehittäminen. Päivätyökseen hän vastaa kansainvälisten testien tuomisesta Suomeen ja suomalaisten testien kehittämisestä Hogrefe Psykologien Kustannuksessa.

– Flynnin ja Shayerin tutkimuksesta uutisoiminen Suomessa ilman kritiikkiä on ollut mielenkiintoista. Tutkimus on varsinkin Suomen kohdalta epäluotettavaa.

Plagiointia, vääristelyä ja hämäriä vertailuja

Haavistolla on näkemykselleen vakuuttavia perusteita. Pidempi katsaus tutkimukseen todellakin herättää useita kysymyksiä monestakin syystä. Ensinnäkin:

– Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja, että kumpi lentäisi pidemmälle, Haavisto toteaa.

Tutkimuksen Suomen tulevaa älykatoa perustellaan tutkimustuloksilla, jossa käsitellään ainoastaan varusmiesten tuloksia ja testeinä on ainoastaan heidän valinnoissaan käytettäviä älykkyystestejä. Tulokset eivät siis edusta koko kansaa.

”Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja.”

– Varusmiehet ovat suurimmaksi osaksi 18-vuotiaita miehiä. Se ei ole missään nimessä koko kansan ikäluokkia edustava otanta. Myös testejä voi kritisoida. Varusmiehiä testaavat testit sisältävät kielellisiä, matemaattisia ja kuvion täydentämiseen liittyviä pulmia. Erityisesti kielellisen osion tulokset ovat vuosien varrella heikentyneet. Epäilen sen johtuvan siitä, että kielelliset tehtävät saattavat olla osittain vanhentuneita kieliasultaan.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaat typertyvät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan Yhdysvalloissa, Saksassa ja Hollannissa älykkyys näyttäisi yhä nousevan. Tämä johtuu Haaviston mukaan siitä, että näistä maista on vertailussa on käytetty testejä, joissa on huomioitu koko väestö: eri ikäryhmät, koulutus ja sukupuolijakauma.

– Myös Flynnin ja Shayerin mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällä tavalla tehtyjen vertailujen mukaan väestön älykkyystestien tulokset hyvin suurella todennäköisyydellä paranisivat, Haavisto kertoo.

Toisekseen tutkimuksessa käytetty Suomen aineisto herättää myös itsessään isoja epäilyksiä. Sen alkuperä on läpikotaisin hämärä.

Tutkijat Flynn ja Shayer eivät ole keränneet tutkimuksessaan vertailemiaan aineistoja itse. He vetävät johtopäätöksensä muiden tekemien tutkimusten avulla. Suomen kohdalla tutkijat viitataan Edward Duttonin ja Richard Lynnin (2013) tutkimukseen.

– Dutton sai tutkimuksesta viime vuonna Oulun yliopistolta plagiointipäätöksen. Tutkimuksessa käytetty data on peräisin Salla Koivusen pro gradu -työstä. Puolustusvoimat on vahvistanut, etteivät he ole antaneet tietoja Duttonille ja Lynnille. Tutkijat eivät ole voineet saada tuloksia siis muualta kuin Koivusen tutkimuksesta, Haavisto kertoo.

”Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu keksittyihin tai vähintään väärillä keinoilla saatuihin laskelmiin.”

Kaiken päälle vaikuttaisi siltä, että Suomen kohdalla Flynnin ja Shayerin tutkimuksessa on ihan suoraan tekaistuja tuloksia. Duttonin ja Lynnin plagioimassa gradussa on tuloksia ainoastaan vuosilta 1988–2001.

– Flynnin ja Shaynerin tutkimuksen viimeinen tarkastelupiste on kuitenkin vuodelta 2009, mihin myös perustuu heidän laskelmansa älykkyyden laskusta. Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu siis täysin keksittyyn tai vähintään väärillä keinoilla saatujen pistemäärien laskelmiin.

Idioluutio saa odottaa

Jätetään siis Flynnin ja Shayerin tutkimus sikseen. Voidaanko muiden tutkimusten perusteella sanoa, että suomalaiset tyhmentyvät?

– Siitä ei ole tutkimusnäyttöä, Haavisto sanoo.

– Enkä usko siihen muutenkaan. Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta. Emme me pärjäisi Pisa-tutkimuksissa, jos se pitäisi paikkansa.

Mutta hei, viime aikoinahan menestys niissäkin on laskenut! Eikö sekään kerro siitä, että suomalaiset olisivat tyhmentyneet?

– Sanoisin, että Pisa-tutkimusten tulosten laskussa on pitkälti kyse koulujärjestelmien ja luokkakokojen muutoksesta. En usko, että lasku on älykkyydestä tai sen puutteesta johtuvaa.

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta.”

Viime vuosina ihmiskunnan typertyminen on noussut tasaisin väliajoin puheenaiheeksi. Yksi syy on Donald Trumpin kaltaisten populistien valtaannousu, jota moni pitää todisteena älyn köyhtymisestä. Toinen syy piilee teknologiassa, joka myös Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan on yksi ihmisiä tyhmentävä tekijä.

Pelkoa älyn katoamisesta on käsitelty myös taiteessa. Esimerkiksi kulttimaineeseen noussut amerikkalaiselokuva Idioluutio (2006) kuvaa kammottavaa tulevaisuutta, jossa typerykset hallitsevat maailmaa ja äly on kadonnut yltäkylläisen laiskuuden jalkoihin. Vuonna 2016 leffan käsikirjoittaja Etan Cohen totesi tarinan olevan pelottavan lähellä todellisuutta.

Totuus on kuitenkin taidetta, mielikuvia ja mutua mielenkiintoisempaa. Edes Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset eivät ole mihinkään tyhmentyneet – tai edes erityisemmin tyhmentymässä. Eikä Suomessakaan idioluutiosta ole syytä murehtia, sanoo Haavisto.

– En todellakaan olisi huolissani siitä, että suomalaiset muuttuvat tyhmiksi. Sen sijaan olen kyllä huolissani Flynnin ja Shayerin tutkimuksen luotettavuudesta.

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***