Sari Mustosen kaveriporukassa kuponki jätetään joka viikko,oli miljoonia tarjolla yksi tai kymmenen. Huvista ei luovuta, vaikka he rikastuisivat varmemmin sijoittamalla rahat pörssiin.

Lilli Haapala

Maaliskuun 27. päivänä se tapahtui. Sari Mustonen oli palannut juuri nauruhermoja koetelleelta Rooman-matkalta ystäviensä Susanna Falconin, Kirsi Dahlbomin, Maarit Oksasen, Susanna Parkkilan ja Kristiina Kalliokosken kanssa, kun hän muisti lottokupongin. Kierroksen 12 numerot löytyivät nopeasti
netistä.

Epätodellinen tekstiviesti lähti matkaseurueelle vielä samana yönä: ”Me voitettiin!”

Summa oli tosin 126 euroa.

Ruksibileistä ei luisteta

Unelman tavoittelu alkoi kymmenen vuotta sitten, kun samassa työpaikassa olleet ystävykset keksivät porukkaloton. Alkuun he täyttelivät kuponkeja lounastuntien ratoksi mutta päättivät pian, että kone saa hoitaa työn.

– Se oli sellaista huutamista: jokainen halusi kuponkiin oman onnennumeronsa, eikä niistä rukseista loppujen lopuksi ottanut hullukaan selvää. Sitten päätimme, että minä hoidan meille loton Jokerin kera ja perin osallistumisrahat kaikilta erikseen, Sari Mustonen kertoo.

Porukkapelaamista ei ole horjuttanut edes työpaikkojen vaihtuminen. Nykyään ystävykset asuvat eri paikkakunnilla ja
ajavat jopa satoja kilometrejä päästäkseen viettämään lottopeijaisia eli yhteisiä illanviettoja  viisi kuusi kertaa vuodessa.

– Merkkaamme jo valmiiksi kalenteriin, kenen luona lottoamme seuraavaksi. Samalla kokkaamme yhdessä hyvää ruokaa, saunomme, mökkeilemme sekä puimme omat ja muiden asiat, Kirsi Dahlbom kertoo.

Lauantai-juhlien kohokohta on vuorossa puoli yhdeksän uutisten jälkeen, jolloin arvotaan seitsemän numeroa ja kolme lisänumeroa.

– Yleensä katsomme lottoarvonnan suorana. Ainoastaan American Idol -ohjelma menee Loton ohi. Sen osuessa kohdalle tarkastamme oikean rivin tekstitelevisiosta vasta ohjelman jälkeen, Sari valottaa.

Lisäksi kukin täyttää kotona viikoittain oman pelikuponkinsa. Viime viikkojen ennätysvoitot  ovat saaneet naisiin vielä lisää
vipinää.

– Suuret lottopotit ovat todella lisänneet jännitystä. Mitä lähemmäksi lauantai tulee, sitä enemmän tekee mieli laittaa uusia rivejä vetämään, Sari sanoo.

Helppoa unelmointia

Sari, Kirsi, Maarit, Kristiina ja Susannat laskevat investoineensa porukkalottoon kymmenen vuoden aikana noin tuhat euroa.

Touhun kannattavuutta ei ole kyseenalaistanut kukaan, vaikka tiedossa on, että vain yksi viidestätoistamiljoonasta rivistä voittaa.

– Siksi pelaammekin lottoa lisävoittoluokilla. Se maksaa 7–10
euroa enemmän kuin tavallinen rivi mutta antaa myös paremmat voittomahdollisuudet. Jokerin kera yksittäisen pelaajan kertapanokseksi jää vain 2–4 euroa, Sari selventää.

Talousihmisiä naisten taktiikka ei vakuuttaisi. Sijoitusalan asiantuntijat ovat kritisoineet suomalaisten luottamusta lottoon haaveiden toteuttajana. Heidän mielestään suomalaisten pitäisi sijoittaa lottorahansa pörssiin, mikäli toiveissa on tienatakin jotain. On jopa laskettu, että jos neljäkymmentä vuotta lotonnut pelaaja olisi ostanut samalla summalla osakkeita, hän olisi saanut rahoilleen jo 12-kertaisen tuoton.

– Mutta eihän se tunnu samalta! kuuden naisen porukka huutaa kuorossa.

– Sijoittamiseen pitäisi perehtyä enemmän. Ei siihen liity yhtä kihelmöivää jännitystä. Lotto on helppoa ja arkea piristävää unelmointia, Susanna Falcon tiivistää.

Voitolla vanhuskommuuni

Todennäköisyyksistä viis! Talouspäällikkönä työskentelevän Kristiina Kalliokosken mielestä on paljon hauskempaa miettiä lottovoiton lukuisia käyttökohteita.

– Olemme tyttöjen kanssa suunnitelleet, että ostamme vanhuuden päiviä varten yhteisen lukaalin ja palkkaamme sinne oman hoitohenkilökunnan. Vanhustenhuoltoa sivusta seuranneena se tuntuisi järkevimmältä sijoitukselta.
Sitä ennen tarkoitus on maksaa pois nykyiset asuntolainat, ostaa autoja ja kesämökkejä, matkustella ja antaa osa voitosta lapsille.

Maaliskuisella voitolla ei vielä unelmia toteutettu, vaikka se onkin suurin, jonka naiset ovat onnistuneet saamaan. Kuudelle naiselle jaettuna voitosta jäi 21 euroa naiseen.

– Ja sekin raha meni Rooman-lentojen muutoksista koituviin  lisäkuluihin, ystävykset myöntävät nolona.

– No mutta mitä me olisimme niillä miljoonilla edes tehneet! Eikö sitä niin sanota, että suomalainen voittaa aina, Maarit Oksanen lohduttaa.

Keski-ikäisten naisten harrastus

Joka viikko lottoavista naisista vain joka kymmenes on alle kolmikymppinen. Innokkaimmin lottoavat keski-ikäiset naiset.

Voiton suhteen suomalainen on vaatimaton. Useimmille riittäisi alle miljoonan euron voitto, ja siitäkin osa annettaisiin mieluusti läheisille tai hyväntekeväisyyteen.

Lähteet: TNS-gallupin Atlas, Veikkaus.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e