Kofeiinin ja sokeristen leivonnaisten lisäksi kahvilassa työskentelyä siivittää sopiva melutaso. Kuva: Shutterstock
Kofeiinin ja sokeristen leivonnaisten lisäksi kahvilassa työskentelyä siivittää sopiva melutaso. Kuva: Shutterstock

Jos haluat saada enemmän aikaan, hälyinen kahvilakin saattaa olla avokonttoria parempi työympäristö.

Avokonttorit keksittiin, jotta ideat saisivat pulputa vapaina ja asiat hoituisivat sukkelasti, mutta soraääniä on kuultu vuosien saatossa liuta jos toinenkin. Joku on koko ajan keskeyttämässä, ja meteli haittaa keskittymistä.

Melun laadulla on kuitenkin väliä. Cambridge Sound Managementin kyselyn mukaan 30 prosenttia työntekijöitä häiriintyy kollegoidensa keskusteluista. Miehiä rupattelu häiritsee enemmän kuin naisia, mutta naisistakin joka neljäs kertoi äänten häiritsevän.

Cambridge Sound Managementin akustiikkaekspertti Justin Stout kertoo Fast Companylle, että nimenomaan ymmärrettävät keskustelut ovat kaikkein pahimpia tuottavuuden tuhoajia. Kahden työkaverin keskustelun kuulemista ärsyttävämpää on kuulla vain osa keskustelusta, esimerkiksi vieressä istuvan kollegan puhelu. Ajatus harhautuu, kun kuulee lauseen sieltä ja toisen täältä, ja aivot yrittävät yhdistellä niistä järkeviä kokonaisuuksia parhaansa mukaan. Ai niin, olihan tässä ruudulla tämä Excel-taulukkokin.

Kahvila konttoriin?

Hiljaisuuden retriitiksi muutettu konttorikaan ei ole paras ratkaisu. Esimerkiksi päällä olevan television äänet tai ilmastoinnin käynnistyminen erottuvat selvästi hiljaisessa huoneessa ja häiritsevät keskittymistä. Sen sijaan hälyisessä kahvilassa desibelejä saattaa olla paljonkin, mutta tasaisesta mökästä on hankalaa erottaa sanoja tai lauseita. Kahvilassa työskentely on siksi sujuvampaa.

Kaikki eivät voi kuitenkaan siirtää työpisteitään lähimpään kuppilaan, joten Justin Stout neuvoo esimerkiksi luomaan tasaisen taustamelun kuuntelemalla klassista tai elektronista musiikkia kuulokkeilla. Kun musiikissa ei ole sanoja, ajatus pysyy paremmin kasassa.

Tasaista melutasoa on vaikea saada aikaan, sillä työnantaja tuskin innostuu kahvilan perustamisesta avokonttoriin, joten akustiikkaekspertti ehdottaa erilaisten tilojen perustamista työpaikalle: omaa koppia puhelinkeskusteluille ja hiljaisia työpisteitä keskittymistä vaativiin hommiin.

Lue myös:

Viihdy töissä paremmin

Kun yksi työ ei riitä – Sirpa ja Satu tekevät kahta työtä, jotta palkka riittää elämiseen

Kehuja, kehuja! Miksi työstä pitää saada kiitosta?

Naisystävä Katja ei aio esiintyä suuremmin miehensä rinnalla julkisuudessa.

Laulaja Ressu Redford, 56, esitteli torstai-iltana uuden naisystävänsä Katjan ravintola Pincho Nationin avajaisissa Turussa.

– Hyvin menee ja kesää vietetään yhdessä. Kesän kohokohta on nyt, kun aurinko paistaa, Ressu jutteli.

Silminnähden rakastunut pariskunta on seurustellut jo jonkin aikaa. Katja on käynyt miehensä keikoilla ja myönsi ihastuneensa tämän huumorintajuun.

– Muun muassa siihen, hän virnisti.

Katja totesi myös, ettei aio esiintyä julkisuudessa isommin, vaan aikoo pysytellä yksityishenkilönä. Hän kertoi työskentelevänsä ”aivan eri alalla” kuin Ressu.

– Minä olen syntyperäinen turkulainen, ja Katja on tästä läheltä, Ressu lisäsi.

Ressu Redford oli naimisissa lähes 20 vuotta Nina Björkfeltin kanssa. Pari erosi virallisesti joulukuussa 2016. Heillä on kaksi poikaa: vuonna 1998 syntynyt Frans ja vuonna 2000 syntynyt Elliot.

Tasa-arvotyön tavoite ei voi olla se, että kaikilla on asiat yhtä päin prinkkalaa.

”Mulla on pahemmat tasa-arvo-ongemat!” ”Ei kun mulla! Itsemurhatilastot hei!” ”Eikä, mieti palkkatasa-arvoa!”

Tältä keskustelu sukupuolten välisestä tasa-arvosta toisinaan kuulostaa – sekä henkilökohtaisella että valtakunnallisella tasolla.

Valitettavaa kyllä, naiset ovat miehiä huonommassa asemassa monessa asiassa, miehet ovat naisia huonommassa asemassa monessa muuassa asiassa, ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamasta syrjinnästä en edes aloita. 

Kun ongelmia kerran piisaa, voi erehtyä, että ratkaisu on sen keksiminen, kenellä asiat ovat huonoiten. Todellista tasa-arvotyötä on kuitenkin yritys parantaa heikomman osapuolen tilannetta, ei huonontaa paremmin pärjäävän elämää. 

Eroon syrjivästä asepalveluksesta

Viimeisin esimerkki vanhasta keskustelusta pulpahti pintaan, kun Elisabeth Rehnin johtama ajatushautomo esitti Suomeen mallia, jossa koko ikäluokka sukupuolesta riippumatta suorittaisi jonkinlaisen kansalaispalveluksen. 

”Kyllä ainainen luuttuaminen, pyykkääminen ja vauvojen pullauttelu onkin raskasta!”

Kansalaispalveluksessa olisi epäilemättä omat ongelmansa, mutta toteutuessaan se olisi ratkaisu yhteen maamme räikeimmistä tasa-arvoepäkohdista. Ehkä sukupuoleen perustuvan asevelvollisuuden jättäminen historiaan voisi avata tietä muillekin tasa-arvoparannuksille.

Jos siis pystyisimme nielemään sen, että tasa-arvon saavuttaminen tässä asiassa ei tule olemaan naisille yhtään kivaa, eikä syrjivän asepalveluksen räjäyttäminen johda yhtäkkiä naisten ongelmien katoamiseen. 

Imurointi ei ole kansalaisvelvollisuus

Kulttuurintutkimuksen apulaislehtori ja tohtorikoulutettava Siri Lindholm kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla, että vaatimus yleisestä kansalaispalveluksesta on naisille kohtuuton, sillä naisilla on muutakin hommaa: tilastollisesti katsoen meillä naisilla on tapana synnyttää uusia veronmaksajia ja käyttää kotitöihin joka viikko peräti kahdeksan tuntia enemmän aikaa kuin keskivertomies. 

Kyllä ainainen luuttuaminen, pyykkääminen ja vauvojen pullauttelu onkin raskasta! Silti se ei ole sama asia kuin asepalvelus tai siviilipalvelus, joista jompaankumpaan suomalaismiehet ovat sukupuolensa perusteella pakotettuja.

Synnyttäminen ei – ainakaan vielä – ole naisille laissa säädetty kansalaisvelvollisuus, eikä imuroidakaan tarvitse vankilan uhalla.

Jakomerkki

Vauvojen pullauttelu voi olla raskasta – mutta ei se silti ole sama asia kuin armeijaan pakottaminen

Suurin ongelmahan tuossa kansalaisvelvollisuuksien suorittamisessa tuntuu olevan eläkekertymän pieneneminen (x * 9 kk + 6 kk). Ehdottaisin tähän ratkaisuksi yhteistä eläkekertymää rekisteröidyssä parisuhteessa (miksei perheessäkin). Eli lasketaan tulot yhteen, jaetaan tasan ja kummallekin siitä sitten se varsinainen eläke.
Lue kommentti