Yllättävät menot syövät monelta tilin tyhjäksi. Me Naisten lukijat kertovat, mistä tingitään, kun talous on tiukilla.

”Ensimmäisenä tingin syömisestäni, mutta en laadusta vaan määrästä. Makaronikuurille minua ei saa, vaan kasvikset ja hedelmät kuuluvat jokaiseen päivään. Mieluummin jätän vaikka leivän ostamatta. Hyvää säästöä on myös iltarientojen välttäminen. Baareissa palaa todella paljon rahaa, joten jos on tiukkaa, en käy ulkona. Vaatteissa en sinänsä tingi, eli en osta halpisvaatteita. Jos minulla ei ole varaa 150 euron farkkuihin, en osta farkkuja ollenkaan.”
Anna-Maria

”Jos rahat loppuvat ennen palkkapäivää ja kauppatili on iso, ostan vain pakolliset ja täydennän varastoja, kun rahaa tulee. Laskut laitan tärkeysjärjestykseen sen mukaan, onko pakko maksaa heti eräpäivänä vai voinko venyttää maksua tiliin. Joskus on pakko ottaa pikavippiä, joka yritetään maksaa pois mahdollisuuksien mukaan kesäpalkoista.”
Suurperheen äiti

”Kun tili on tyhjentynyt, siirrän laskuja – niistä voi sopia puhelimitse – ja ostan halvempaa ruokaa. Kun haluan ostaa jonkun tavaran tai vaatteen, kerään vaikka tyhjiä pulloja ruokarahaan. Välillä tongin lähikaupan roskiksesta käyttökelpoista muonaa, sillä jos olen jonkun tavaran päättänyt hankkia, toteutan kyllä ostokseni. Toisinaan joudun kiristämään vyötä, mutta samallahan nuo kilot karisevat.”
Minerva

”Se, että jättäisin rahapulassa laskut maksamatta, on vieras ajatus. Ulkoisesti ei saa paljastaa, vaikka tiukkaa olisikin! Ruuasta on helppo säästää: kauppojen tarjoukset ja puoleen hintaan myytävät tuotteet helpottavat kummasti. Koska bensa on kamala menoerä, typistän tiukan paikan tullen huviajot minimiin. Pyörät kaivetaan esiin ja toisaalta, mihinkäs ihmisen kotoaan pitäisi lähteä. Parhaiten säästöä syntyy, kun pysyy pois vaatekaupoista. Miksi kiusata itseään, jos ei ole pakko.”
Alaston ei-kokki

”Lapsiperheessä säästöviikoilla (tavoitteena uudemman auton osto, nykyinen lähestyy rippikouluikää) tyhjennetään pakastimia ja kokataan itse. Uusia leluja ei osteta ja karkkilakko on päällä kesälomaan asti. Ei ravintolaruokia, alkoholia tai tupakkaa. Joustaa voi, jos joku vaikka sairastuu. Silloin ostetaan jotain herkkua. Tavoitteena on, ettei oteta autolainaa asuntolainan päälle. Laskut maksetaan ajallaan ja missään tapauksessa ei oteta pikavippejä!”
Ossaan olla pihiki!

”Tingin matkustamisesta ja heräteostoksista. Tosin pyrin pitämään taloudellisen tilanteen balanssissa niin, että aina on vähän pahan päivän varalle. Nyt se  on helppoa, kun on töitä, mutta ei velkaa. Kun lapset olivat pieniä ja oli asuntovelkaa, tingin vaate- ja meikkiostoksista, satsasin taloudelliseen ruuanlaittoon ja kävin harvoin kampaajalla.”
anne

”Tingin ruuasta. Jos valinnan kohteena on uusi ihana nahkalaukku tai kengät ja ruuan laatu, en epäröi. Laukku lähtee tutustumaan uuteen kotiinsa ja puuro maistuu hyvältä loppukuun – näin minä ainakin vakuuttelen itselleni.”
lilla

Marttojen säästövinkit

1. Osta vain se, mitä todella tarvitset.

2. Hyödynnä alennusmyynnit, mutta panosta laatuun.

3. Harkitse myös pikkuostoksia: pari limsapulloa viikossa tekee yli 200 euroa vuodessa.

4. Tingi ulkona syömisestä. Jos käyt pari kertaa kuussa syömässä 30 eurolla, käytät siihen 780 euroa vuodessa.

5. Tarvitseeko kaikkea ostaa omaksi? Mitä voisit vuokrata, lainata tai ostaa kimpassa?

6. Vähennä oman auton käyttö ja kulje julkisilla.

7. Hanki tavaroita käytettynä.

8. Vertaile ruuan hintoja ja kokkaa sekä leivo itse.

9. Kilpailuta vakuutukset, puhelinoperaattorit, sähköyhtiö ynnä muut.

10.Säästä kotona sähköä.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e