Yhdeksältä soi taas La Cumparsita, Piia Pasanen ja Peltsi Peltola juontavat. Mutta näkyykö Tangomarkkinoita telkkarista enää ensi vuonna?

Vanhentumisen laki on vääjäämätön mutta vaikeasti tulkittava. Mistä voi tietää, että viihdeohjelma on tullut vanhainkoti-ikään ja tarvitsee eutanasiaa?

Ei mistään.

MTV3 ilmoitti viime viikolla, että se ei jatkossa enää esitä Miss Suomi -kisoja, koska ”tuote on vanhentunut”. Kisoilla on silti joka vuosi noin miljoona katsojaa.

Tangomarkkinoista MTV3 luopui vuoden 2008 jälkeen. Sen jälkeen Yle on kehittänyt musiikkitapahtumaa omalaatuisella tavallaan.  Kuninkaallisia valitaan vain yksi, semifinaali on siirretty ”toiseen tangokaupunkiin” Turkuun ja Peltsi juontaa.
Katsojaluvut ovat pysyneet kutakuinkin samoina kuin Maikkarin luovuttamisen aikoihin: viime vuonna semifinaalilähetystä seurasi sohviltaan 502 000 potaattia. Saman viikon A-studio keräsi enemmän katsojia. Mutta kuka sitä nyt kesälauantaina istuisi tv:tä väijymässä, kun samaan aikaan voi olla tanssilavalla hyttysten ruokana ja likistelemässä ihan itse sen tangon tahtiin.

Seinäjoen Tangomarkkinat eroaa missikisoista siinä, että se on festari eikä pelkkä televisio-ohjelma. Voisi kuvitella, että
tangoväki osaa asuntovaunuineen Seinäjoelle, vaikka tapahtuman televisiointi joskus loppuisikin.

Mutta koska tämä kaikki on pelkkää spekulaatiota, nyt kannattaa tilata Tango-shopista ”Oon köyhä laulaja ma vain”
-t-paita, vetää se ylle ja ihmetellä jälleen kerran, miten ne kaikki kuulostavat ihan Arja Korisevalta.

Tangomarkkinat 2012 – semifinaali
TV1 la klo 21.00

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla