Olet varmasti huomannut tämän ilmiön: hampaiden pesun jälkeen kulaus appelsiinimehua maistuu kamalalta. Tiedätkö, mistä se johtuu?

Jos harjaat hampaasi ennen aamiaista ja aamupalaasi kuuluu lasi appelsiinimehua, olet luultavasti jo törmännyt yhteen maailman inhottavimmista mauista. Raikas hammastahna ja makea appelsiinimehu saavat suussa aikaan makusekamelskan, joka on kaukana raikkaudesta ja herkullisuudesta.
 
Syy vastenmieliseen makuun on hammastahnan sisältämässä natriumlauryylisulfaatissa, kerrotaan The Daily Californian -lehden blogissa. Sulfaatti saa hammastahnan vaahtoamaan kivasti, mutta samalla se vaientaa makeaa aistivat makunystyrät ja hajottaa suusta molekyylejä, jotka suojaavat kieltä liian happamilta mauilta. Hammaspesun jälkeen kieli siis aistii happamuuden todella voimakkaasti, mutta ei maista makeaa. Tuloksena on karvas kulaus appelsiinimehua.
 
Karmaisevasta mausta ei pidä hankkiutua eroon aamurutiinien järjestystä vaihtamalla. Hampaat kannattaa pestä ennen aamupalaa juuri appelsiinimehun ja muiden happamien elintarvikkeiden takia. Happokkuuden pehmentämä kiille on altis kulumaan ja vaurioitumaan, jos hammaspesun tekee heti syömisen jälkeen.  
 
Varmin keino inhottavan maun selättämiseen on valita hammastahna, jossa ei ole natriumlauryylisulfaattia. Pakkausselosteissa sulfaatti on yleensä nimellä sodium lauryl sulfate tai sodium lauryl ether sulfate.
 
Jos pakkausselosteiden syynääminen ei innosta tai et halua luopua suosikkihammastahnastasi, kannattaa ainakin haukata hammastahnan ja appelsiinimehun välissä leipää tai jotakin muuta neutraalin makuista. Muutkin ruuat ja juomat kuin appelsiinimehu tosin saattavat maistua hammastahnan jäljiltä puistattavilta.

Ananas turruttaa

Hammastahnan lisäksi viattoman herkulliselta vaikuttava tuore ananas saattaa pilata päivän makuelämykset. Ananas ei hammastahnan tapaan saa muita ruokia maistumaan pahalta, vaan muuttaa makunystyrät suorastaan tunnottomiksi.
 
Ananas sisältää bromelaiini-nimistä entsyymiä, jonka tarkoitus on pilkkoa proteiinia. Valitettavasti entsyymi ei erota ihmisen kieltä muista proteiinipitoisista aineista, vaan käy makunystyröiden kimppuun. Ihmisen herkkyydestä riippuen tuore ananaspala saattaa jättää kielelle muita makuelämyksiä häiritsevän polttelun ja kirvelyn pitkäksikin aikaa.

Lue myös:

Pilaako korianteri ruokanautintosi? Selitys löytyy geeneistäsi!

Uusi sarja Yliopistollinen eläinsairaala näyttää erilaisia hoitotoimenpiteitä lemmikeille, joista omistajat haluavat pitää hyvää huolta. Ensimmäisessä jaksossa selvitellään koiraneidin kiusallista vaivaa.      

IS TV-LEHTI: Leikkauspöydällä on tiibetinspanieli, jolta otetaan koepalaa maksasta. Jos ei ole itse terveydenhoidon ammattilainen, niin leikkauksen katsominen on usein vaikeaa, oli operaation kohteena ihminen tai eläin – kuten tässä tapauksessa.

Uusi sarja Yliopistollinen eläinsairaala näyttää erilaisia hoitotoimenpiteitä lemmikeille, joista omistajat haluavat pitää hyvää huolta.

– Omistajan kannattaa luottaa itseensä. Osa lemmikeistä osaa peittää huonon kunnon, mutta jos eläimen kanssa tulee olo, ettei kaikki ole niin kuin pitää, on asia hyvä tutkituttaa. Ja vaikka eläin ei valita, mutta esimerkiksi ontuu, niin onhan se oire jostain, sisätauteihin erikoistunut eläinlääkäri Jenni Sukura sanoo.

Alkujaksossa eläinsairaalaan tuodaan weimarinseisoja Elsa, jolla on virtsaamisongelmaa. Vaikka omistaja tietää sen voivan olla ohimenevää, hän tahtoo, että nuori koira tutkitaan kunnolla vakavan taudin poissulkemiseksi.

Ohjelmassa mukana oleva Jenni Sukura on ollut töissä Viikin Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuodesta 2012. Sitä ennen hän työskenteli pienemmillä klinikoilla.

– Eläinsairaalassa on runsaasti erityisosaajia, joiden kanssa on hyvä neuvotella eri potilastapauksista. Omaan alaan keskittyminen on myös helpompaa kuin pienellä vastaanotolla, hän kuvailee.

”Viikissä huomasin, että sisätautien selvittäminen ja niiden hoito ovat salapoliisityötä melkein kuin House-sarjassa.”

Pieneläinlääkäriksi Sukura halusi, sillä hän on koiraihminen. Kotona on kaksi parsonrussellinterrieriä.

– Viikissä huomasin, että sisätautien selvittäminen ja niiden hoito ovat salapoliisityötä melkein kuin House-sarjassa, ja ala alkoi kiinnostaa erikoistumismielessä.

Jenni Sukura kertoo, että hänen eksoottisimpia hoidokkejaan ovat olleet joutsenet. Hänen aviomiehensä, eläinlääkäri Okko Sukura puolestaan sai viime joulun alla hoidettavakseen todellisen erityistapauksen, kun Helsingin Sea Lifen sähköankerias Raipe nielaisi taskulampun. Raipen hoito vaati melko erikoisia toimenpiteitä, sillä sen tuottama sähkövirta on hyvin voimakas. Okko Sukura on vaimonsa tavoin mukana uudessa ohjelmassa.

Suomalaisessa eläinsairaalasarjassa meno on ulkomaisiin versioihin verrattuna asiallista, eivätkä tilanteet kuohu. Maallikko voi ihmetellä, miten eläinlääkäri pysyy rauhallisena, kun esimerkiksi pitää lopettaa lemmikin elämä.

– Ilman tunteita ei kukaan eläinlääkäri selviä työstään. Mutta jos eläin on vakavasti sairas, ja ennuste kertoo kärsimyksestä, on sillä oikeus saada lähteä elämästä rauhassa. Eläin ei osaa suunnitella tulevaisuutta ja toivoa, että jospa tästä vielä paranisi. Sillä on rajattu todellisuus, ja se voi olla pelkkää kipua.

Yliopistollinen eläinsairaala, TV2 klo 20.00

Ilmeisesti 2000-luvun Suomessa vain nainen haluaa naimisiin ja järjestää häät.

”Alkuruualle ja pääruualle annan kahdeksan, kakulle seitsemän. Toivottavasti omissa häissä kakku ei ole yhtä kuiva.”

Hääpuku taas on vähän liikaa kaikkea, liikaa ruusua, rypytystä ja nauhaa.

”Se näytti roolipuvulta. Prinsessapuvulta jostain näytelmästä.”

”Ehkä olisi ollut järkevämpi valita itselle sopiva puku eikä ottaa toisen valitsemaa ja itselle sopimatonta pukua.”

Armoa ei anneta, vaikka morsian on päättänyt mennä naimisiin edesmenneen serkkunsa hääpuvussa ja kunnioittaa eleellä tämän muistoa.

Livin Neljät häät Suomi -ohjelmassa neljä naista kiertää vieraina toistensa häissä ja pisteyttää tarjoilut, hääpuvun ja ohjelman.  Häissä vain puitteilla on väliä, ei sisällöllä. Ei, vaikka suuri osa suomalaisista avioliitoista päättyy eroon hulppeista hääjärjestelyistä huolimatta.

”Livin Neljät häät Suomi -ohjelman häissä vain puitteilla on väliä, ei sisällöllä.”

Asetelma on niin kulunut ja vanhanaikainen kuin voi olla. Morsiamille häät ovat esitys ja koko siihenastisen elämän huipennus, naispuolisille vieraille mahdollisuus päästä koulukiusaajamaiseen sävyyn arvostelemaan ja vertailemaan omaa prinsessapäivää muiden suoritukseen.

Ja sitten sulhaset. Mitä niistä? Ai niin, hekin liittyvät jotenkin häihin ja avioliittoon. Formaatin keksijöiden mielestä kuitenkin vain hyvin etäisesti, sillä heitä ei ohjelmassa huomioida juuri mitenkään.  Ilmeisesti 2000-luvun Suomessa vain morsian haluaa ehdoin tahdoin naimisiin ja järjestää häät. Hääjuhla on morsiamen ja ylipäänsä naisten show, sulhaset ja miehet ovat häissä mukana lähinnä pakotettuina statisteina.

Ohjelma on toki viihdettä ja tosi-tv:tä puhtaimmillaan, mutta ei ole ihme, jos avioliitto vaikuttaa fiksuista nykynaisista melko kulahtaneelta touhulta.