John Knoll näyttää Adoben videolla, millainen ohjelman ensimmäinen demo oli. Muokkauksen kohteena Jennifer in Paradise -kuva. Kuva: Adobe/Photoshop.com
John Knoll näyttää Adoben videolla, millainen ohjelman ensimmäinen demo oli. Muokkauksen kohteena Jennifer in Paradise -kuva. Kuva: Adobe/Photoshop.com

Ottaessaan valokuvaa tyttöystävästään, John Knoll tuskin tiesi, millaisen trendin kuva aiheuttaisi 20 vuodessa.

Vuoden 1987 kuvassa yläosattomissa oleva Jennifer istuu rantahietikossa selkä kameraan päin ja tuijottaa turkoosia vettä. Kuvan otti filmikameralla Jenniferin senhetkinen poikaystävä John Knoll, joka kosi tyttöystäväänsä myöhemmin samana päivänä.

Moneen Hollywood-elokuvaan erikoistehosteita tehnyt Knoll on yksi Adoben Photoshop-kuvankäsittelyohjelman luojista. Jenniferin kuvaa käytettiin kuvankäsittelyohjelma Photoshopin alkuvuosina mallina kuvankäsittelyn mahdollisuuksista. Se näytti hyvältä ja oli helppo käsitellä, joten se sopi oivallisesti demoihin, joilla Photoshopia esiteltiin.

Bora Boralla otettu kuva Jenniferistä tunnetaan nykyään nimellä Jennifer in Paradise. Se on yksi ensimmäisistä värikuvamuokkauksista.

Vaikka kuvankäsittelyä harrastettiin jo kauan ennen Photoshop-ohjelmaa, teki sen kehittäminen kuvankäsittelystä helppoa ja mahdollista kaikille. Nykyään kuvankäsittely ei ole ainoastaan ammattilaisten homma, vaan myös harrastelijat muokkaavat kuviaan Photoshopilla tai yksinkertaisilla älypuhelinsovelluksilla.

Moderni kuvankäsittelybuumi on alkanut herättää vastareaktioita, ja esimerkiksi American Apparelin kaltainen kansainvälisesti tunnettu vaatemerkki on mainostanut käyttävänsä vain vähän muokattuja kuvia.

Photoshopin ensimmäinen julkinen versio julkaistiin vuonna 1989, jonka jälkeen ohjelmaa on kehitetty jatkuvasti. Tuorein Photohop-versio on nimeltään Adobe Photoshop CC 2014.

Katso alkuperäinen Jennifer in Paradise -kuva Designboom-sivustolla.

Lähteet: Guardian, Designboom, Petapixel

Lue myös:

Nicki Minaj suuttui kuvankäsittelystä

Teinitähti Lorde nosti haloon aknearpiensa kuvankäsittelystä

Tumpelon kännykuvaajan apuvälineet – näillä onnistut!

Laitteiden turvakaaret saattavat aiheuttaa pettymyksiä isokokoisille. Kysyimme Linnanmäen palvelupäälliköltä, mistä tietää onko liian iso huvipuiston laitteeseen. 

Isokokoiset saattavat joskus kohdata ikävän ongelman huvipuistossa: he eivät mahdukaan laitteisiin. Mistä tietää, onko liian isokokoinen johonkin laitteeseen? 

– Tietyissä aitteissa on ilmoitettu yläpituusraja, joka on joko 195 tai 200 senttimetriä laitteesta riippuen. Painorajoja tai vyötärönympäryksiä ei ole ilmoitettu, sillä tapaukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat ruumiinrakenteesta. Selän pituus ja vartalonympäryys voivat asettaa haasteita turvapuomin saamisessa tarpeeksi kireälle, kertoo Linnanmäen palvelupäällikkö Kati Hakala

Linnanmäki ilmoittaa nettisivuilla laitteiden kuvauksissa ja huvipuistossa laitteiden infotauluissa turvapalluran avulla, mikäli turvakaaret saattavat rajoittaa kyseisessä laitteessa isokokoisten pääsyn laitteeseen. 

– On ikävä tilanne, jos joku on jonottanut pitkään, eikä pääsekään laitteeseen. Jos näin käy, pyrimme aina hoitamaan tällaiset tilanteet hienotunteisesti, Hakala selittää. 

”Selän pituus ja vartalonympäryys voivat asettaa haasteita turvapuomin saamisessa tarpeeksi kireälle.”

Linnanmäki pohtii aina silloin tällöin, miten isokokoisemmatkin mahtuisivat laitteisiin. 

– Kun hankimme laitteita, pyrimme miettimään näitä asioita. Emme kuitenkaan rakenna laitteita itse ja usein on kyse siitä, että suurin osa laitevalmistajien tarjoamista laitteista on standardikokoisia. 

Hakalan mukaan aina silloin tällöin on myös ehdotettu kokeilupenkkejä eli mahdollisuutta kokeilla laitteen penkkiä ennen laitteeseen jonottamista. Linnanmäki ei kuitenkaan ole vielä lähtenyt niitä kokeilemaan. 

Linnanmäen huvipuistosta löytyy myös positiivinen poikkeus: Ukko-laitteen kaksi viimeistä penkkiä ovat standardikokoa isommat ja sopivat siten useammalle kävijälle. 

Mustat hampurilaissämpylät on helppo tehdä itse. Lääkehiiltä ei kuitenkaan suositella syötäväksi suuria määriä.

– Tämän kesän varmin hittiresepti on lääkehiilellä mustaksi värjätty hampurilaissämpylä.

Näin arvioi K-ruoan sisällöistä vastaava markkinointijohtaja Teija Nesterinen Keskon tiedotteessa. Tavallisesta grilli-illasta saa kieltämättä kiinnostavamman dramaattisten tummien hamppareiden kanssa.

Ideaa on ehditty soveltaa myös muualla: muun muassa Burger Kingillä on Halloweenin alla ollut myynnissä hamppari pikimustiksi värjättyjen hampurilaissämpylöiden höystämänä.

Itse tehtyjen mustien sämpylöiden resepti on simppeli: sämpylää tehdessä taikinan sekaan lisätään apteekista saatavia lääkehiilirakeita, joiden avulla leivän väristä saa syvän mustan.

Mutta kuinka turvallista lääkehiiltä on käyttää kotioloissa?

Terveystalon ravitsemusterapeutti Jan Verho kertoo, että lääkehiilen toistuvalla käytöllä voi olla myös haittavaikutuksia.

– Lääkehiiltä käytetään yleensä myrkytystapauksissa. Lääkehiili estää lääkeaineiden imeytymisen. Eli jos ihminen käyttää lääkkeitä, niiden toiminta voi häiriintyä, Verho sanoo.

”Päivittäisessä käytössä lääkehiiltä saisi kuitenkin liikaa.”

– On myös mahdollista, että herkkävatsaiselle voi tulla lääkehiilen käytöstä esimerkiksi ummetusta tai ripulia.

Unelmaa mustista hamppareista ei kuitenkaan tarvitse ihan heti hylätä. Vasta isot määrät lääkehiiltä aiheuttavat ongelmia, joten lääkehiilen käyttöä voi turvallisesti kokeilla.

– Vähän ja satunnaisesti käytettynä lääkehiili on harmitonta. Päivittäisessä käytössä lääkehiiltä saisi kuitenkin liikaa ja se voisi aiheuttaa ongelmia sekä lääkeaineiden että ravintoaineiden imeytymisessä, Verho sanoo.