Oletko aina haaveillut vaellukselle lähtemisestä? Ryhdy tuumasta toimeen! Vaikka itse matkalla kaikki menisikin mönkään, jälkikäteen kokemus voi muuttua hyväksi. Ehkä siitä tulee loppuelämäsi määrittävä käännekohta? Niin kävi yhdysvaltalaiselle Cheryl Strayedille. Hänen vaelluksestaan syntyi kirja ja tänä vuonna ensi-iltansa saanut elokuva Wild – Villi vaellus. Kuva: Shutterstock
Oletko aina haaveillut vaellukselle lähtemisestä? Ryhdy tuumasta toimeen! Vaikka itse matkalla kaikki menisikin mönkään, jälkikäteen kokemus voi muuttua hyväksi. Ehkä siitä tulee loppuelämäsi määrittävä käännekohta? Niin kävi yhdysvaltalaiselle Cheryl Strayedille. Hänen vaelluksestaan syntyi kirja ja tänä vuonna ensi-iltansa saanut elokuva Wild – Villi vaellus. Kuva: Shutterstock

Usko onnellisuustutkijoita, satsaa kokemuksiin.

Kuvitellaan tilanne, jossa löydät 200 euroa eikä sinun tarvitse palauttaa sitä. Saat pitää satasesi sillä ehdolla, että sinun on käytettävä ne välittömästi. Miten teet sen?

A) Lähdet kaupoille. Ostat kengät, joita olet katsellut jo pitkään. Vähän liian kalliit, mutta juuri sopivat pian koittavaan kevääseen. Ilman tätä yllättävää onnenpotkua et ikinä olisi tuhlannut näin paljoa kenkäpariin.

B) Varaat matkan Tallinnaan. Otat mukaan parhaan ystäväsi, yövytte kylpylähotellissa ja nautitte päivän irtiotosta kiinnostavassa kaupungissa.

Kumman valitsit? A-vaihtoehdon? Järkevää, mutta väärin.

B:n? Hyvä! Tiedekin tukee tätä vaihtoehtoa.

On yleinen harhaluulo, että tavara, joka kestää pitkään, voisi tehdä omistajastaan onnellisemman kuin hetken kestävä kokemus.

– Ostamme asioita ollaksemme onnellisia, mutta tällainen onni kestää vain hetken. Uudet asiat ovat jännittäviä ensin, mutta pian totumme niihin, Cornellin yliopiston psykologian professori Thomas Gilovich toteaa Fast Companylle. Hän on tutkinut rahan vaikutusta onneen jo muutaman vuosikymmenen ajan.

Yhdysvaltalainen professori Richard Easterlin esitteli jo 70-luvulla teorian, jota kutsutaan Easterlinin paradoksiksi. Yksinkertaistettuna sillä tarkoitetaan, että yhteiskuntamme on yhä vauraampi, mutta sen hyväosaiset eivät yhtään sen onnellisempia. Paradoksin mukaan raha takaa onnen mutta vain tiettyyn, perustarpeet tyydyttävään pisteeseen asti.

Gilovich, Easterlin tai kuka tahansa muu asiaa tutkinut olisi luultavasti päätynyt vaihtoehtoon B. Sen valinnut pääsee minilomalle kiinnostavaan kaupunkiin, viettämään aikaa ystävän kanssa ja rentoutumaan kylpylään. Ja vaikka miniloma menisi mönkään, sekään ei ole katastrofi.

Gilovichin mukaan jopa negatiiviset kokemukset voivat lisätä onnea. Vaikka kokemus olisi aluksi huono, käsitellessä sitä jälkikäteen muiden kanssa mieli voi muuttua. Esimerkiksi stressaava tai pelottava lomakokemus menneisyydestä voi muuttua hassuksi tarinaksi, jota kerrotaan juhlissa muita naurattaessa. Kokemuksista tulee aina osa meitä, omistamistamme asioista ei ikinä.

– Olemme kokemuksiemme summa, Gilovich toteaa.

Ja mikä parasta, kokemuksien jakaminen muiden kanssa lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Testataan vaikka. Jaksaisitko sinä keskustella uuden tuttusi kanssa pidempään siitä, millaisen television omistat, vai siitä, että olette kumpikin lomailleet viime talvena samalla pienellä saarella Thaimaassa?

Päätä tänään, että valitset aina kokemuksen, jos vain voit.

Lue myös:

Luksusta rakastavat nuoret naiset: ”Merkkilaukku lisää itsekunnioitusta”

Köyhä kokeili päivän luksuselämää

8 onnellisen ihmisen tunnusmerkkiä – moniko pätee sinuun?

Radiopersoona Kimmo Vehviläinen poseerasi Instagram-kuvassaan ilman vihkisormusta jo huhtikussa. Nyt hän on vahvistanut, että avioliitto Johannan kanssa on päättynyt eroon. 

Kimmo Vehviläisen avioliitto vaimonsa Johanna Vehviläisen kanssa on päättynyt eroon. Pari oli yhdessä 10 vuotta. Naimisiin he menivät vuonna 2016. Jo ennen naimisiinmenoa pari erosi kahdesti. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Seiska

Kimmo vahvistaa Me Naisille tiedon pitävän paikkansa. 

– Kyllä tieto erosta pitää paikkansa. Olen jo sanonut kaiken sanottavan, minulla ei ole enempää tästä aiheesta, Kimmo kommentoi Me Naisille. 

Seiskalle Kimmo paljasti, että pariskunta oli eronnut jo kevättalvella.

– Nyt alkukesän aikana asioita laitetaan käytäntöön, Kimmo kertoi Seiskalle. 

Kimmo oli yksi suosikeista tuoreessa Selviytyjät Suomi -julkkisversioissa. Kimmo pääsi kilpailussa finaaliin. Kun Selviytyjissä kilpailijat saivat kirjeet kotoa, Kimmo ei pystynyt tunteidensa vallassa lukemaan rakkaudentäyteistä kirjettä Johannalta.

Kimmo kertoi Seiskalle kokeneensa itsensä yksinäiseksi Selviytyjien kuvauksissa. Hän kävi kuvausten aikana puhumassa pahasta olostaan psykologi Laura Stenroosin kanssa. 

Johanna-vaimon Selviytyjät-ohjelman kuvauksiin lähetetystä kirjeestä välittyi rakkaus ja ikävä aviomiestään kohtaan.

Päivitetty 10:39 Oikea naimisiinmenoaika 

Maarit Feldt-Ranta on sairastanut mahasyövän kahteen otteeseen. Nuorempana hyvin kilpailuhenkinen nainen liikkuu nyt ennen kaikkea pysyäkseen terveenä.

Joka aamu kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, 50, astuu vaa’alle. Sitten hän katsoo alastonta peilikuvaansa ja toteaa itselleen: Olenpa aika simpsakka viisikymppinen!

– Tykkään itsestäni ja olen onnellinen ihan siitä, että olen kasassa, mahasyövän kaksi kertaa sairastanut Maarit sanoo.

Oman painon tarkkailu ei ole ulkonäkökeskeisyyttä. Painon heittely on yksi ensimmäisistä oireista, jos syöpä olisi uusinut taas. Siksi se on Maaritille välttämättömyys.

– Se on ihan hyvä rutiini eikä ahdista, koska tunnen oloni kotoisaksi kropassani. Voin oikein hyvin, Maarit sanoo.

Maarit painaa 30 kiloa vähemmän kuin ennen sairastumistaan. Painon putoamiseen vaikuttivat vaikeat syöpähoidot ja se, että ensimmäisessä leikkauksessa ruoansulatuskanavasta otettiin osa pois. Maarit pystyi syömään aluksi vain lusikallisia soppaa.

Toipumista nopeutti Maaritin hyvä peruskunto. Lääkäri totesi, että jos kävelet sairaalan käytäviä, pääset vielä nopeammin kotiin.

– Ja minähän kävelin. Kun pääsin kotiin, laahustin ulkona potkukelkan kanssa, jotta pääsin liikkeelle. Siitä se lähti.

Viime kesänä Maarit juoksi Jukolan viestissä reilun kymmenen kilometrin matkan.

– Se meni melko helposti. Se kertoo siitä, että minulla on edelleen hyvä kunto, vaikka sisuskaluja on lähtenyt.

”Minun on liikutettava kehoani väkisin, jotta se pysyy kunnossa tässä iässä.”

Maarit on ollut aina hyvin liikunnallinen. Nuorempana hän oli hyvin kilpailuhenkinen ja harrasti tosissaan muun muassa uintia ja myöhemmin käsipalloa.

Nykyään Maarit vannoo arkiliikunnan nimeen: hän polkee kaupunkifillarilla kokouksesta toiseen tai jää kaksi pysäkkiä liian aikaisin pois bussista, koska joukkueurheilu tai jumppatunnit ovat nykytilanteessa mahdottomia.

Myös syy liikkua on muuttunut. Jos ennen liikkeeseen ajoi voitontahto, nykyään Maarit liikkuu, jotta pysyisi terveenä.

– Minulla ei ole mitään suurta liikunnanhimoa, vaan olen rationaalinen ja ymmärrän, että minun on pakko liikkua. Istuminen tutkitusti tappaa, ja minun on liikutettava kehoani väkisin, jotta se pysyy kunnossa tässä iässä.

Maaritilta on syöpähoitojen yhteydessä poistettu kokonaan vatsalaukku. Miten se on vaikuttanut syömiseen? Entä mitkä ovat Maaritin Top 3 -liikuntalajia? Lue koko haastattelu Me Naisten numerosta 21/18. Digilehden voit lukea täältä.