Oletko aina haaveillut vaellukselle lähtemisestä? Ryhdy tuumasta toimeen! Vaikka itse matkalla kaikki menisikin mönkään, jälkikäteen kokemus voi muuttua hyväksi. Ehkä siitä tulee loppuelämäsi määrittävä käännekohta? Niin kävi yhdysvaltalaiselle Cheryl Strayedille. Hänen vaelluksestaan syntyi kirja ja tänä vuonna ensi-iltansa saanut elokuva Wild – Villi vaellus. Kuva: Shutterstock
Oletko aina haaveillut vaellukselle lähtemisestä? Ryhdy tuumasta toimeen! Vaikka itse matkalla kaikki menisikin mönkään, jälkikäteen kokemus voi muuttua hyväksi. Ehkä siitä tulee loppuelämäsi määrittävä käännekohta? Niin kävi yhdysvaltalaiselle Cheryl Strayedille. Hänen vaelluksestaan syntyi kirja ja tänä vuonna ensi-iltansa saanut elokuva Wild – Villi vaellus. Kuva: Shutterstock

Usko onnellisuustutkijoita, satsaa kokemuksiin.

Kuvitellaan tilanne, jossa löydät 200 euroa eikä sinun tarvitse palauttaa sitä. Saat pitää satasesi sillä ehdolla, että sinun on käytettävä ne välittömästi. Miten teet sen?

A) Lähdet kaupoille. Ostat kengät, joita olet katsellut jo pitkään. Vähän liian kalliit, mutta juuri sopivat pian koittavaan kevääseen. Ilman tätä yllättävää onnenpotkua et ikinä olisi tuhlannut näin paljoa kenkäpariin.

B) Varaat matkan Tallinnaan. Otat mukaan parhaan ystäväsi, yövytte kylpylähotellissa ja nautitte päivän irtiotosta kiinnostavassa kaupungissa.

Kumman valitsit? A-vaihtoehdon? Järkevää, mutta väärin.

B:n? Hyvä! Tiedekin tukee tätä vaihtoehtoa.

On yleinen harhaluulo, että tavara, joka kestää pitkään, voisi tehdä omistajastaan onnellisemman kuin hetken kestävä kokemus.

– Ostamme asioita ollaksemme onnellisia, mutta tällainen onni kestää vain hetken. Uudet asiat ovat jännittäviä ensin, mutta pian totumme niihin, Cornellin yliopiston psykologian professori Thomas Gilovich toteaa Fast Companylle. Hän on tutkinut rahan vaikutusta onneen jo muutaman vuosikymmenen ajan.

Yhdysvaltalainen professori Richard Easterlin esitteli jo 70-luvulla teorian, jota kutsutaan Easterlinin paradoksiksi. Yksinkertaistettuna sillä tarkoitetaan, että yhteiskuntamme on yhä vauraampi, mutta sen hyväosaiset eivät yhtään sen onnellisempia. Paradoksin mukaan raha takaa onnen mutta vain tiettyyn, perustarpeet tyydyttävään pisteeseen asti.

Gilovich, Easterlin tai kuka tahansa muu asiaa tutkinut olisi luultavasti päätynyt vaihtoehtoon B. Sen valinnut pääsee minilomalle kiinnostavaan kaupunkiin, viettämään aikaa ystävän kanssa ja rentoutumaan kylpylään. Ja vaikka miniloma menisi mönkään, sekään ei ole katastrofi.

Gilovichin mukaan jopa negatiiviset kokemukset voivat lisätä onnea. Vaikka kokemus olisi aluksi huono, käsitellessä sitä jälkikäteen muiden kanssa mieli voi muuttua. Esimerkiksi stressaava tai pelottava lomakokemus menneisyydestä voi muuttua hassuksi tarinaksi, jota kerrotaan juhlissa muita naurattaessa. Kokemuksista tulee aina osa meitä, omistamistamme asioista ei ikinä.

– Olemme kokemuksiemme summa, Gilovich toteaa.

Ja mikä parasta, kokemuksien jakaminen muiden kanssa lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Testataan vaikka. Jaksaisitko sinä keskustella uuden tuttusi kanssa pidempään siitä, millaisen television omistat, vai siitä, että olette kumpikin lomailleet viime talvena samalla pienellä saarella Thaimaassa?

Päätä tänään, että valitset aina kokemuksen, jos vain voit.

Lue myös:

Luksusta rakastavat nuoret naiset: ”Merkkilaukku lisää itsekunnioitusta”

Köyhä kokeili päivän luksuselämää

8 onnellisen ihmisen tunnusmerkkiä – moniko pätee sinuun?