"No niin, miten se ostoslista menikään?" Kuva: Shutterstock
"No niin, miten se ostoslista menikään?" Kuva: Shutterstock

Unohdatko jatkuvasti asioita? Kokeilepa piirtämistä.

The Telegraphin uutisoiman tutkimuksen mukaan piirtäminen on huomattavasti toimivampi keino muistaa asioita, kuin esimerkiksi niiden kirjoittaminen. Waterloon yliopiston tutkijat päättelivät, että esimerkiksi kokeeseen valmistautuessa kannattaa havainnollistaa termit ja aihepiirit kuvien avulla. 

Mistä siis on kyse? Tutkimuksessa annettiin opiskelijoille 30 erilaista, yksinkertaista sanaa, kuten ”omena” ja ”appelsiini”. He saivat 40 sekuntia aikaa opetella kukin sana ulkoa, joko piirtäen tai kirjoittaen kerta toisensa jälkeen. 

Myöhemmin heille annettiin yllätyspistokoe, jossa heidän piti kaivaa opettelemansa sanat muistinsa perukoilta. Opiskelijat, jotka olivat piirtäneet, palauttivat mieleensä tuplasti enemmän sanoja kuin ne, jotka oppivat kirjoittamalla.

Opiskelijat, jotka olivat piirtäneet, palauttivat mieleensä tuplasti enemmän sanoja kuin ne, jotka oppivat kirjoittamalla.

Tutkijat selittävät piirtämisen vaikutuksen sillä, että se kokoaa monta rakenteellista seikkaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tulos on synerginen, mikä tarkoittaa sitä, että lopullinen vaikutus on suurempi kuin yksittäisten osien summa. 

Eli suomeksi sanottuna: kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Tutkijat muistuttavat, että vaikka tulosten mukaan piirtäminen on erinomainen muistin parantaja, kokeet tehtiin erittäin alkeellisina. Niissä opeteltiin vain yksittäisiä sanoja, eikä siksi voida sanoa varmasti, toimiiko piirtäminen aidossa akateemisessa ympäristössä. 

Doodlaaminen kunniaan

Voisiko silti sanoa, että luennoilla ja palavereissa piirtely kannattaa? Graafisten, satunnaisten muotojen piirteleminen eli doodlaaminen auttaa monia keskittymään ja rauhoittumaan, eikä sitä pitäisi nähdä hajamielisyytenä tai tylsistyneisyytenä.

Vuonna 2009 tehtiin näihin tuloksiin viittaava tutkimus, jossa ihmisiä kehotettiin piirtelemään yksinkertaisia muotoja samaan aikaan, kun he kuuntelivat listan ihmisten nimiä, kertoo The Wall Street Journal. Myöhemmin yllätyskokeessa piirtäneet ihmiset muistivat 29 % enemmän nimiä verrattuna ei-piirtäjiin.

Doodlaaminen auttaa monia keskittymään ja rauhoittumaan.

Valitettavasti tiettyjen asioiden muistamiseksi doodlaaminen ei oikein toimi. Vuonna 2012 Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat pyysivät kokeeseen osallistuvia katsomaan heille näytettyjä kuvia ja raapustelemaan samalla kuvioita. Kahden visuaalisen kuvan käsittely samanaikaisesti osoittautui liian vaikeaksi. Syy tähän voi olla se, että tehtävässä joutui työllistämään samaa aivoaluetta liian paljon. Tietyt älynystyrät ikään kuin yliruuhkaantuivat.

Arjessa piirtämiskikkaa voi soveltaa monessakin asiassa. Muistat kenties ostoslistasi paremmin, kun teet pienet piirrokset yksittäisistä maitotölkeistä ja muropaketeista. Hauskempaa listan tekeminen ainakin on!

 

Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.

Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen
Sari Salomaan paras kuntouttaja on vuokraheppa Tomppa. Kuva: Katja Lösönen

Suomalaisilla on kivun vuoksi eniten sairauspoissaoloja koko Euroopassa. Nelikymppisen Sari Salomaan työkyvyn vei 20 vuotta kestänyt jalkakipu.

Nyt kävi pahasti, Sari Salomaa tajusi liukastuessaan jäisellä tiellä. Kaatuessa jalasta kuului pamahdus, ja kun Sari koetti nousta ylös, hän huomasi, että jalkaterä sojotti väärään suuntaan.

Oli maaliskuu vuonna 1998. Sari oli 22-vuotias yo-merkonomiopiskelija, kihloissa...