Drussila Hollandan (vas.) viiden hengen tiimi suunnittelee jotain salamyhkäistä uutuutta. Aika näyttää, kehittyykö siitä valmis peli. Pöydän ääressä ohjelmoija Patrick Corander ja pelisuunnittelija Camilla Avellar. Kuvat Karoliina Paatos
Drussila Hollandan (vas.) viiden hengen tiimi suunnittelee jotain salamyhkäistä uutuutta. Aika näyttää, kehittyykö siitä valmis peli. Pöydän ääressä ohjelmoija Patrick Corander ja pelisuunnittelija Camilla Avellar. Kuvat Karoliina Paatos
Supercellillä työpäivä alkaa kenkien riisumisella.
Supercellillä työpäivä alkaa kenkien riisumisella.
He kuuluvat sisustukseen. Lajitovereita on joka sohvalla.
He kuuluvat sisustukseen. Lajitovereita on joka sohvalla.
Heini Vesander (vas.) tekee työtä, joka ei hänestä tunnu edes työltä.
Heini Vesander (vas.) tekee työtä, joka ei hänestä tunnu edes työltä.
Supercellin hahmoja.
Supercellin hahmoja.

Pelialan yrityksillä menee nyt lujaa. Supercellin peliduunari saa tassutella sukkasillaan ja tehdä töitä ihan rauhassa. Täälläkö on Suomen tulevaisuus?

Ensin raahataan tähkän kuva pellon kohdalle ja kylvetään vehnä. Sitten sipaistaan kana aitauksen kohdalle. Heh, se putoaa hassusti selälleen. Mitäs sitten?

– No, ensin pelataan lasten kanssa. 6-vuotias tytär tykkää pelistä kovasti. Sitten kun lapset menevät nukkumaan, minä jatkan pelaamista yksin.

Se on Päivi, 37 vuotta, ihminen pahassa Hay Day -koukussa. Viimeksi hän muistaa pelanneensa joskus lukioikäisenä Tetristä. Sen jälkeen pelaaminen ei ole kiinnostanut, ennen kuin nyt tablettipelin myötä. Päivi pyörittää kanalaa ja leipomoa, kasvattaa maissia ja suunnittelee bisneksen laajentamista kaivostoimintaan.

Päivi on tyypillinen mobiilipelin pelaaja, mutta naisia alkaa löytyä myös pelinkehityspuolelta. Kaikessa hiljaisuudessa pelialasta on tullut viime vuosina jotain ihan muuta kuin juustonaksujen ja kokisröyhtäisyjen hajuinen salaisuus, jota pojat puuhailevat kaihtimien takana.

Malja mokalle

Totta kai jonkun on täytynyt puuhailla kaihtimien takana kuukausikaupalla, ennen kuin kosketusnäytöille on alkanut pötkähdellä kanoja ja lehmiä. Hay Day -peli suunniteltiin pelifirmassa nimeltä Supercell. Sen päämaja on nykyään Helsingin Ruoholahdessa, entisessä Nokian tuotekehitysrakennuksessa.

Kuudennen kerroksen avokonttori on juuri sellainen ihanan rento, leikkisä ja silti tyylikäs työpaikka, jossa luovuuden on syytäkin kukoistaa. Sohvilla lepää pehmoyksisarvisia. Naulakon alla on kenkämeri, koska täällä tassutellaan sukkasillaan.

Sisustuksessa on käytetty kirkkaita värejä... Hetkinen, tämähän on vähän kuin päiväkodissa! Paitsi että Supercellin vesselit eivät näytä juoksevan avokonttorissaan kirkuen ympyrää. Kukaan ei edes istu sohvilla, vaan kaikki leikkivät nätisti työpisteillään. Moni keskittyy kuulokkeet korvillaan, eikä heitä saa häiritä, viestintäpäällikkö Heini Vesander kertoo.

– Jos ohjelmoijan työn keskeyttää kymmeneksi minuutiksi, häneltä kestää puoli tuntia päästä takaisin flow'hun.

Se on siis herkkää työtä, ohjelmointikielellä operointi. Heini kyllä paljastaa, että perjantai-iltapäivisin firma saattaa tarjota kaljaa tai donitseja, ja jossain näkymättömissä toimiston uumenissa on pallomeri. Mutta enimmäkseen tehdään töitä – joskus pitkiäkin päiviä, jos flow jää päälle.

– Me uskomme, että täytyy vain palkata parhaat tyypit ja jättää heidät sitten rauhaan. Silloin tulee parasta jälkeä. Täällä ei ole hierarkiaa, kellään ei ole kaikkia lankoja käsissään – jos luovuutta alkaa manageroida, asiat menevät pieleen.

Oho! Sehän kuulostaa vallankumoukselliselta. Supercellillä pelejä suunnitellaan viiden hengen tiimeissä, joissa jokaisessa on tarvittavat ohjelmoijat, graafikot ja tuottajat. Jos jollain olisi uusi idea vaikka pelistä, jossa sympaattiset kummitukset valtaavat homekouluja, kootaan tiimi tekemään prototyyppiä. Kun demo ehkä kuukauden päästä on valmis, peli annetaan työkavereille testattavaksi. Jos se on kaikkien mielestä mahtava, se menee jatkokehitykseen. Jos se taas on mahtava vain omien tiimiläisten mielestä, he saavat itse päättää, mitä tehdään.

– Jos he uskovat peliinsä täysillä, sille on vihreät valot vaikka tuotantoon asti. Mutta viime vuonnakin tapoimme neljä peliä prototyypin jälkeen. Kun peli tapetaan, tekijät saavat samppanjapullot ja siirtyvät uusiin juttuihin. Vanhoja ei jäädä miettimään.

Häpeän samppanja! Ei, vaan virheistä oppimisen, Heini sanoo.

Supercellillä on kyllä toimitusjohtajakin, firman perustaja Ilkka Paananen, mutta hän antaa alaistensa huseerata rauhassa.

– Usein hän ehdottaa itsekin jotain, ja sitten tiimi sanoo että eiiii!

Brasiliasta Suomeen

Yhden supercelliläisen saa hetkeksi keskeyttää: pelintuottaja Drussila Hollanda on luvannut kertoa työstään. Hän on viiden hengen tiiminsä vetäjä, product lead. Valmistelussa on vielä salainen peliprojekti.

28-vuotias Drussila haki Supercelliin toisesta pelifirmasta. Hänet tiedettiin hyväksi tyypiksi, ja sellaiselle oli tarvetta. Naiset ovat pelialalla vielä vähemmistönä, mutta jos naispuolinen ohjelmoija onkin suht harvinainen näky, naispuolinen tuottaja tai markkinointi-ihminen ei enää ole. Drussila on kotoisin brasilialaisesta Recifen suurkaupungista, eikä siinäkään ole mitään ihmeellistä. Melkein puolet firman työntekijöistä on ulkomaalaisia. Peliala on kansainvälinen, ja tekijät etsivät töitä globaalisti.

Tänään Drussilalla on ollut vähän rasittava päivä, koska kehiteltävän pelin kanssa tuli ongelmia.

– Minun pitäisi kuulemma päättää, haluanko, että pelin alkuperäinen idea säilytetään ja tekniikkaa muutetaan vai päinvastoin. Nyt kyselen kaikilta mielipiteitä ja pelaan muiden pelejä nähdäkseni, miten tällaiset asiat on yleensä ratkaistu.

Pelintuottaja on Drussilan mukaan vähän kuin arkkitehti suurine linjoineen. Muu tiimi miettii, minkä pituisiksi hirret pitää sahata ja miten viemäröinti hoidetaan. Kokonaisuutta hiotaan koko ajan myös yhdessä. Uusi peli lähti liikkeelle markkinatutkimuksesta, joka vihjasi, että tietyntyyppiselle pelille voisi olla tilausta.

– Nyt mietimme, miten pelin perusluuppi olisi hauska ja koukuttava. Ei siihen ole tiettyä kaavaa, onnellakin on osuutensa. Mutta totta kai pelin pitää näyttää hyvältä, hahmojen pitää olla sympaattisia ja niin edelleen.

Miten joku sitten päätyy miettimään työkseen pelihahmoja?

Drussilalla kaikki alkoi Sonic-Siilistä. 7-vuotiaana Drussila rakasti tasohyppelypeliä ja pelasi sen läpi monta kertaa. Vanhempana hän opiskeli taidealaa ja pelasi simulaatiopeli Simsiä. Äiti yritti patistaa pelaavan tyttärensä ulos oikean elämän pariin, mutta Drussilapa sai peliharrastuksensa ansiosta töitä.

– Menin pelifirmaan työhaastatteluun. Kun he kysyivät, pelaanko itse, näytin silmätulehdusta, jonka olin saanut liiasta pelaamisesta. Sain paikan graafikkona.

Aluksi Drussila piirsi hahmoja peliin, jossa piti manipuloida tosi-tv:n tähtiä  rakastumaan toisiinsa. Hän oli hyvä graafikko, mutta ei mahtava. Kun firmassa tuli auki pelisuunnittelijan työ, Drussila haki, sai paikan ja innostui. Tässähän on hänen juttunsa!

Kun peliprojekti loppui, Drussila haeskeli uutta työtä ympäri maailmaa ja päätyi Suomeen. Nyt Drussilan ansioluettelossa on samoja firmoja kuin monilla muillakin pelintekijöillä: Digital Chocolate ja Rovio. Hän on juuri ostanut asunnon läheltä työpaikkaa ja suunnittelee jäävänsä Suomeen. Täällä asiat sujuvat, ihmisillä tuntuisi olevan samanlainen huumorintaju – ja jos nyt jossain maassa on kysyntää pelialan ammattilaisille, niin Suomessa.

Siihen on monta syytä, mutta uljas menneisyys kännykkäbisneksessä on yksi tekijä. Sen perintönä Suomessa on toimivat mobiiliverkot, hyvä it-alan koulutus ja lahjakkaita tekijöitä. Näppärän ohjelmoijan saa täällä töihin kohtuullisella palkalla, ja työmoraalikin on kohdallaan. Lisäksi meneillään on pienehkö hype, ja Suomen peli-innostus on tarttunut kansainvälisiin sijoittajiin ja yrittäjiin.

Turhaa vai tärkeää?

Tiedättekö tunteen: tunnit valuvat tiimalasissa, pyykit pitäisi pestä, tenttiin pitäisi lukea ja piharakennus palaa, mutta olet jumittunut pelaamaan hölmöä peliä, jossa siirrellään kukkia tai tapetaan linnuilla possuja?

Morkkishan siitä tulee, mutta pelissä on vain jotain oudon tyydyttävää. Hay Daykin viehättää siksi, että sen virtuaalimaailmassa saa kokea ihanaa suoriutumisen tunnetta – sitä, mitä reaalimaailmassa kokee harvemmin. Noin! Hienosti toimitin munatilauksen ajoissa lastentarhaan! Kakkukin on uunissa! Vilja kypsyy, maatilani on järjestyksessä! 

Pelien ympäriltä onkin kovaa vauhtia häviämässä ajan tuhlaamisen aura. Pelaaminenhan on selvästi voima, jolla ihmisiä saa liikuteltua.

Supercellillä tiedetään tämä kuvio. Firman ulko-ovessa on viikkokisan excel-taulukko, jossa on työntekijöiden nimet allekkain ja jokaisen nimen vieressä tukkimiehen kirjanpito. Pystyviivan saa merkitä itselleen aina, kun kulkee kuudenteen kerrokseen portaita eikä ota hissiä. Palkinnoksi tulee voittajan olo, hyötyliikunta muuttuu peliksi.

– Olen aika kilpailullinen tyyppi, taidamme kaikki olla, Drussila pohtii.

– Me rakastamme pelaamista, Heini vahvistaa.

Hän puhuu paljon "meistä" ylpeään sävyyn ja vaikuttaa epätodellisen innostuneelta työpaikastaan. Onko jokaisen supercelliläisen lasi aina puoliksi täynnä, tai piripinnassa kuten Heinillä?

– No ei tietenkään, firmahan tämä on siinä missä muutkin. Mutta en tahtoisi enää töihin tavalliseen yritykseen. En voisi kuvitella tekeväni mitään vain rahan takia.

Ilmaiseksikaan ei onneksi tarvitse tehdä. Supercell mainostaa rekrytointisivullaan maksavansa alan huippupalkkoja ja houkuttelee työntekijöitä eduilla, kuten sairaan lapsen hoitopalvelulla.

Max Payne ja muuta muinaista

Aika hassua tämä on. Firman kassaan ei tule rahaa siksi, että ihmiset tarvitsevat vessapaperia tai kolesterolilääkkeitä vaan siksi, että joku tahtoo virtuaalimaissiensa kasvavan nopeammin. Päivi ja monet muut Hay Dayn pelaajat manaavat tälläkin hetkellä sitä, että peli hidastuu pahasti sutjakan alun jälkeen. Silloin tekee mieli ostaa näytön reunasta timantteja, joilla asiat taas nopeutuvat. Samalla Supercell alkaa tienata.

Kun tarpeeksi moni käyttää muutaman euron timantteihin, Supercell alkaa tehdä voittoa – tällä hetkellä lähemmäs kaksi miljoonaa euroa päivässä. Jos joku on joskus naureskellut pelifirmojen ansaintalogiikalle, eipä naureskele enää. Sieltä irtoavat nyt isoimmat talousuutiset ja kovimmat kasvuprosentit.

Hay Dayn lisäksi Supercellin toinenkin viime vuoden tuotos, taistelu- ja strategiapeli Clash of Clans, menestyy hienosti ja komeilee Applen sovelluskaupan latauksissa ykkösenä. Heini ei myönnä, että se lisäisi paineita.

– Tietysti jännittää, mutta koetamme vain keskittyä peleihin. Epäonnistumisiin olemme tottuneet. Mehän teimme kahta menestyspeliä kohden viime vuonna neljä turhaa yritystä, hän toteaa.

Supercellillä menee juuri nyt lujaa, ja niin menee Angry Birdsit kehittäneellä Roviollakin, mutta kahden ison firman ei pidä antaa hämätä. Suuri osa Suomen 150 pelifirmasta on parin propellihattumiehen start up -projekteja. Keskikokoisia yrityksiä on viitisentoista, oikeasti isoja viisi. Monen elinkaari on lyhyt.

Mitähän seuraavaksi käy? Peli­alalla puhutaan aina siitä, että vain muutos on pysyvää. Ehkä kukaan ei enää kolmen vuoden päästä muista Hay Dayn vitsikkäitä kanoja. Ehkä Supercellin uusista projekteista tulee menestyksiä. Kenties firmasta irtoaa tekijöitä perustamaan omia, uusia projektejaan, jotka puolestaan keksivät menestysreseptejä.

Viiden vuoden takaiset pelit ovat muinaishistoriaa ja kymmenvuotiaat peliyritykset harvinaisia. Kun kaivelee muistiaan, tulee mieleen parikin menestystarinaa ajalta ennen Roviota ja Supercelliä: Max Payne ja Habbo Hotel. Pienellä googlaamisella käy ilmi, että Max Paynen luonut Remedy on edelleen olemassa. Se pärjäilee ihan hyvin, vaikka kukaan ei enää hehkuta sen kaltaisia konsolipelejä.

Nyt puhutaan mobiilipeleistä, sellaisista kuin Hay Day, joita voi piipahtaa pelaamassa lyhyen aikaa ja joita pelaavat kaikenikäiset. Kaihtimien takana nuoriso pelaa kuitenkin edelleen myös NHL:ää ja Max Paynea. Konsolipelibisnes ei ole edes pienentymässä.

Habbo Hotelin luonut Sulakekin on vielä olemassa, kolmentoista vuoden jälkeen. Sulakkeella meni pitkään lujaa. Se kasvoi kahden kaveruksen ideasta muutamassa vuodessa parin sadan hengen yritykseksi, ja varhaisnuoret ympäri maailmaa tykkäsivät hengailla virtuaalihotellissa. Mutta kun alkuperäiset omistajat väistyivät ja organisaatio muuttui isoksi, meno jähmettyi, kertoo nimetön sulakelainen. Uudet ideat tukahtuivat lukuisiin palavereihin, projektit alkoivat mutta eivät päättyneet. Työntekijöitä vähennettiin, monet halusivatkin lähteä, ja missäs he ovat nyt? No, Roviolla, Supercellillä, Digital Chocolatella ja pienemmissä firmoissa. Sulakekin muuttui uudestaan pikku­firmaksi, ketteräksi, matalaksi organisaatioksi. Sellaisesta pelialan ihmiset tykkäävät.

Kuka siellä pärjää?

Kaikkihan me tykkäisimme sellaisesta. Työstä, joka olisi hauskaa, johon uppoutua täysillä ja jossa saa tehdä päätöksiä itsenäisesti. Siitä yrittäjä Saku Tuominen aina luennoi: jos työnantajat luottaisivat alaisiinsa, nämä tekisivät hyvää työtä. Jos ei luoteta, alaisista tulee kitiseviä vauvoja.

Mutta entä sitten, kun ihminen vanhenee? Ei kai kukaan jaksa olla hengästyttävän intohimoinen ja syleillä muutosta enää yli viisikymppisenä.

– On totta, että monet alalla ovat alle nelikymppisiä, koska koko ala on Suomessa niin nuori, sanoo pelialan yhdistyksen Neogamesin Suvi Latva.

– Ulkomailla näkyy paljon viisikymppisiä pelialan veteraaneja. Heillä ei ehkä ole nuoruuden paloa, mutta he pitävät työstään. Suomessa olisi kova kysyntä juuri sellaisista tyypeistä, jotka ovat nähneet alalla jo kaikenlaista.

Suvin mukaan Suomessa on kova kysyntä vaikka kuinka monelle peleistä innostuneelle. Tarvitaan ihmisiä, joilla on kaupallista osaamista ja tuotekehittelytaitoa, tarvitaan designereita ja tietysti koodaajia, Suvi kertoo.

Lisää naisiakin tarvittaisiin suunnittelemaan naisia kiinnostavaa pelattavaa. Aalto-yliopistossa ja monessa ammattikorkeakoulussa opetetaan jo pelialaa. On nähtävissä merkkejä, että opiskelupaikat alkavat kiinnostaa muitakin kuin nörttipoikia. Sinne vaan, tytöt. Miksei tänne mahtuisi vielä monta hassua hahmoa ja hauskaa työpaikkaa.

Kevään kuumia mobiilipelejä

Clash of Clans
Keskiaikaista taistelua ja strategianluontia Supercelliltä.

Puzzle & Dragons
Hurjan suosittu yhdistelmä järjestely- ja roolipeliä.

Candy Crush Saga
Järjestelypeli, jossa karkeista tehdään kolmen samanlaisen rivejä.

The Simpsons: Tapped Out
Tutut hahmot ja äänet.

Kindgom of Camelot: Battle of the North
Kuka luo mahtavimman keskiaikaisen valtakunnan?

Real Racing 3
Autopeli.

Minecraft
Suosittu PC-peli on mobiiliversiona vielä suositumpi.

The Hobbit: Kingdoms of Middle-Earth
Strategiapeli Tolkienin maisemissa.

Modern War
Sotapeli.

Angry Birds
Vihaiset linnut ja tuhmat possut innostavat oheistuotteiden lisäksi yhä myös peleinä.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

JOUSIMIES

Älä tee itsestäsi numeroa. Hoida hommasi kaikessa hiljaisuudessa ja etene hitaasti, mutta varmasti kohti tavoitteitasi. Ota mielikuvitus avuksi.

 

KAURIS

Ole koko sydämelläsi mukana siinä, mitä teet. Et voi epäonnistua, jos olet rehellinen itsellesi. Anna vaistosi johdattaa sinua eteenpäin.

 

VESIMIES

Nyt ei ole aika kuuluttaa tunteitasi kaikkien korviin. Vetäydy tarkkailemaan, mitä ympärilläsi on meneillään. Vältä hätiköityjä johtopäätöksiä.

 

KALAT

Kohdallesi osuu tarjous, jota kannattaa tarkastella suurennuslasin kanssa. Mieti, kuka siitä hyötyy. Valppaus voi säästää sinut narutetuksi tulemiselta.

 

OINAS

Ole kriittinen kuuntelija, sillä liikkeellä on vääristelyä tietoa. Ota asioista itsenäisesti selvää. Joku yrittää johtaa sinua tahallaan harhaan.

 

HÄRKÄ

Vanha tuttu menneisyydestä voi olla sinulle suureksi avuksi tänään. Kysy ujostelematta vastapalvelusta, sillä hän on sinulle sellaisen velkaa.

 

KAKSONEN

Yhteistyö on tänään paras mahdollinen voimavarasi. Puhalla työkavereiden tai ystävien kanssa yhteen hiileen. Lopputulos yllättää teidät positiivisesti.

 

RAPU

Älä jätä hyvää ideaa vain puheen tasolle. On aika kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Ota tarjottu apu vastaan avoimin mielin.

 

LEIJONA

Nostata juhlatunnelmaa. Joku lähipiiristäsi saattaa kaivata apua jouluaskareissa. Valmistaudu tuleviin pyhiin turhia stressaamatta.

 

NEITSYT

Perhepiirissä nousee pintaan erimielisyyksiä. Erityisesti rahakysymykset saattavat aiheuttaa kränää. Ole kärsivällinen ja anna jokaiselle tilaa.

 

VAAKA

Vietä aikaa kotona nostalgisissa merkeissä. On hyvä hetki kuluneen vuoden muistojen summaamiselle. Nauti laatuajasta rakkaittesi kanssa.

 

SKORPIONI

Keskity itseesi ja siihen, mitä haluat saavuttaa. Pidä päämääräsi päällimmäisinä mielessäsi. Muista, että ratkaisusi vaikuttavat myös ihmisiin ympärilläsi.

 

 

Oletko samassa tuloluokassa Kerttu Niskasen, Manuela Boscon vai kenties Jutta Gustafsbergin kanssa?  

0–5 000 euroa tienasivat juontaja Axl Smith, laulaja Petra Gargano ja pyöräilijä Lotta Lepistö.

5 001–10 000 euroa tienasivat malli, yrittäjä Lotta Näkyvä ja hiihtäjä Kerttu Niskanen.

10 001–15 000 euroa tienasivat tanssija Jukka Haapalainen ja kestävyysjuoksija Alisa Vainio.

15 001–20 000 euroa tienasivat malli Kirsi Pyrhönen, laulaja James Nikander, eli Musta Barbaari, ja laulaja Jannika Wirtanen, eli Jannika B.

20 001–25 000 euroa tienasivat entinen alppihiihtäjä Kalle Palander ja räppäri Sini-Maria Makkonen, eli Sini Sabotage.

25 001–30 000 euroa tienasivat Miss Suomi 2016 Shirly Karvinen ja laulaja Jonna Tervomaa.

Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.
Laulaja, lauluntekijä Jonna Tervomaan tulot vuonna 2016 olivat 29 193 euroa.

30 001–35 000 euroa tienasivat ruokakirjailija, bloggaaja Hanna Gullichsen ja lumilautailija Enni Rukajärvi.

35 001–40 000 euroa tienasivat mentalisti Noora Karma ja pikaluistelija Mika Poutala.

40 001–45 000 euroa tienasivat malli ja yrittäjä Janina Fry, juontaja sekä koreografi Marco Bjurström ja laulaja Ilkka Lipsanen, eli Danny.

45 001–50 000 euroa tienasivat juontaja ja muusikko Tapio Huuska, eli Cristal Snow, ja tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka.

50 001–55 000 euroa tienasivat näyttelijä Manuela Bosco ja tubettaja Maria Verho, eli Mariieveronica.

55 001–60 000 euroa tienasivat näyttelijä Pihla Viitala ja muusikko Iiro Rantala.

60 001–65 000 euroa tienasivat yrittäjä Kaarina Kivilahti, mallitoimiston johtaja Laila Snellman sekä yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi.

Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.
Supermood-ekokosmetiikkamerkkiä pyörittävä Anne Kukkohovi tienasi 60 391 euroa.

65 001–70 000 euroa tienasivat näyttelijä Lena Meriläinen ja sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola

70 001–75 000 euroa tienasivat juontaja Anni Hautala ja näyttelijät Antti Holma sekä Antti Luusuaniemi

75 001–80 000 euroa tienasivat juontaja Esko Eerikäinen ja laulaja Saara Aalto.

80 001–85 000 euroa tienasivat näyttelijä Lauri Tilkanen ja bloggaaja Sara Vanninen.

85 001–90 000 euroa tienasivat tanssija, koreografi Jorma Uotinen ja juontajat Jenni Alexandrova ja Kimmo Vehviläinen.

90 001–95 000 euroa tienasivat kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentula, kansanedustaja Jani Toivola ja fitness-malli Eevi Teittinen.

95 001–100 000 euroa tienasivat juontaja Jone Nikula ja stand up -koomikko Heli Sutela.

100 001–105 000 euroa tienasivat yrittäjä Jutta Gustafsberg ja radiojuontaja, toimittaja sekä kirjailija Anna Perho.

Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.
Jutta Gustafsberg ansaitsi vuonna 2016 jonkin verran enemmän kuin samalla alalla työskentelevä Jari ”Bull” Mentula.

105 001–110 000 euroa tienasivat juontaja Sami Kuronen, näyttelijä Tiina Lymi ja ohjaaja Antti Jokinen.

110 001–115 000 euroa tienasivat yrityskouluttaja Juhani ”Tami” Tamminen ja sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla.

115 001–120 000 euroa tienasivat koomikko Krisse Salminen, ex-jääkiekkoilija Jere Karalehti, radiojuontaja Juha Perälä ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio.

120 001–125 000 euroa tienasivat bloggaaja Natalia Tolmatsova ja laulaja Sanni Kurkisuo.

125 001–130 000 euroa tienasivat muusikko Tuure Kilpeläinen ja näyttelijä Kari Ketonen.

130 001–135 000 euroa tienasivat räppäri, kirjailija Henri Pulkkinen ja näyttelijä Aku Hirviniemi.

135 001–140 000 euroa tienasivat laulaja Thomas Kirjonen, eli Kasmir, ja ohjaaja Johanna Vuoksenmaa.

140 001–145 000 euroa tienasi juontaja Vappu Pimiä.

145 001–150 000 euroa tienasi ohjaaja Aku Louhimies.

150 001–155 000 euroa tienasivat laulajat Toni Wirtanen ja Olli Lindholm sekä juontaja Janne Kataja.

Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.
Juontaja Janne Kataja ylsi vuonna 2016 yli 150 000 euron tuloihin.

155 001–160 000 euroa tienasivat stand up -koomikko Sami Hedberg ja laulaja Maija Vilkkumaa.

160 001–165 000 euroa tienasivat tanssikouluyrittäjä Anitra Ahtola ja laulaja Paula Koivuniemi.

165 001–170 000 euroa tienasi radio- ja tv-juontaja Jari ”Jaajo” Linnonmaa.

170 001–175 000 euroa tienasivat näyttelijä Esko Salminen ja huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

175 001–180 000 euroa tienasivat laulajat Kimmo Laiho, eli Elastinen, ja Jenni Vartiainen sekä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

180 001–185 000 euroa tienasi laulaja Elisa Tiilikainen, eli Elli Haloo.

185 001–190 000 euroa tienasivat tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius.

190 001–195 000 euroa tienasi entinen painija ja olympiavoittaja Jouko Salomäki.

195 001–200 000 euroa tienasivat laulaja Juha Tapio ja juontaja, toimittaja Tuomas Enbuske.

Yli 200 000 euroa tienasivat muiden muassa räppäri Jare Tiihonen (201 411 euroa), eli Cheek, kirjailija Laura Lindstedt (201 590 euroa) ja laulaja Kaija Kokkola, eli Kaija Koo (313 464 euroa).

Tulot perustuvat vuoden 2016 verotietoihin. Lähde: Ilta-Sanomat.