Klassinen muistisääntö on, että kellon viisareita käännetää kohti kesää. Kuva: Shutterstock
Klassinen muistisääntö on, että kellon viisareita käännetää kohti kesää. Kuva: Shutterstock

Kelloja käännetään tunti eteenpäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Vuorokausirytmi menee siitä sekaisin jopa viikoksi.

Kesäaikaan sisältyy ihana ajatus kesästä, valosta ja lämmöstä, mutta uusimman Tiede-lehden mukaan kellojen siirtäminen tunnin eteenpäin on terveydelle vain haitaksi.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tehtävä viisarien siirto sekoittaa vuorokausirytmin jopa viikoksi. Seurauksena on unen laadun huonontumista, tokkuraisuutta päivisin sekä järjenjuoksun hidastumista, lehti kertoo.

Pari vuotta sitten Pennsylvanian yliopiston tutkijat analysoivat ihmisten Google-hakuja, ja kävi ilmi, että kellojen siirron jälkeisenä maanantaina ihmisen keskittymiskyky riittää lähinnä kissanpentuvideoiden katseluun.

Tiede.fi-sivuston käyttäjäkyselyssä 85 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kellojen siirto kesäaikaan pitäisi lopettaa kokonaan. Sitä ehdottaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Lisää unta (Duodecim 2014).

Pari tuntia pelkkää plussaa

Kesäajasta luopumisen lisäksi lehti kertoo, että meidän kannattaisi itse asiassa vaihtaa koko aikavyöhykettä niin, että kello olisi tunnin vähemmän kuin se nyt on. Silloin olisimme Keski-Euroopan kanssa samalla aikavyöhykkeellä. Aamu valkenisi aikaisemmin, eivätkä kesäillatkaan olisi niin valoisia. Siitä olisi terveydelle ja vuorokausirytmille vain hyötyä.

Illan virkuillakin olisi mahdollisuus muuttua aamuihmisiksi, sillä valo virkistää.

– Oli mikä tahansa terveysriski, se on aina tavallisempi iltavirkuilla kuin muilla. Iltaihmiset kuolevatkin nuorempina. Valoisuuden määrää muuttamalla voitaisiin tukea sitä, ettei yhä useampi luiskahtaisi iltavirkun suuntaan, Timo Partonen kertoo lehden haastattelussa.

Vaikka kesäajasta luopumista on vaadittu monta kertaa, sitä ei ole vielä tapahtunut. Jos ihmisten terveys ei kiinnosta, ehkä muutos pitäisi markkinoida eri tavalla. Eikö poliitikoistakin olisi nimittäin mahtavaa, että he voivat leikkiä jumalaa ja oikeasti muuttaa valoisuuden määrää, sitä kuinka aurinko meille paistaa? Aika siistiä, vai mitä?

Lue myös:

Milloin siirrytään talviaikaan? Muista tämä tehokas nyrkkisääntö

Mitä ihmettä: D-vitamiinista ei olekaan hyötyä luustolle?

Tiede: Suomen pitäisi vaihtaa aikavyöhykettä, sanoo unitutkija

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti