Suomalaistutkija varoittaa: liian suuri vitamiiniannos lisää sairastumisriskiä.

Syksyn edetessä yhä useampi suomalainenkin tankkaa kuuliaisesti erilaisia vitamiinivalmisteita ehkäisemään sairastumista, piristämään ja vahvistamaan. Mutta purkin kantta ei ehkä kannattaisi avata lainkaan. Se voi nimittäin olla paitsi turhaa, pahimmillaan jopa haitallista.

Chicagon yliopiston professorin Emily Osterin mukaan tuoreet tutkimukset osoittavat, että päivittäinen monivitamiinien nauttiminen saattaa olla hyödytöntä, kertoo Science of Us -sivusto.

Harvardin yliopiston ja National Institutes of Healthin tekemien tutkimusten mukaan päivittäinen vitamiinilisien nauttiminen ei näytä parantavan ihmisen terveyttä. Sen sijaan tunnollisesti vitamiinivalmisteita käyttävät ihmiset saattavat elää jopa tavallista epäterveellisemmin.

– Kun teemme jotain, jonka ajattelemme olevan meille hyväksi, esimerkiksi syömme vitamiineja, oikeutamme helposti sen varjolla itsellemme myös epätervelliset valinnat, kuten sipsien syömisen, selittää Wray Hubert Psychological Science -sivustolla.

Vitamiinilisien tarpeellisuudesta tunnutaan käyvän jatkuvaa väittelyä tiedemaailmassa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Marja-Leena Ovaskaisen mielestä vitamiinivalmisteiden tarkoituksenmukainen käyttö on perusteltua.

– Jos ihminen ei esimerkiksi käytä lainkaan maitoa, silloin kalsium- ja D-vitamiinivalmiste tulee kyseeseen. Lisäksi kaikille ikääntyville B-vitamiini on tarpeen. Mutta onko näistä monivitamiinivalmisteista todettu oikeasti olevan hyötyä, en pysty suoralta kädeltä vastaamaan.

Ovaskaisen mukaan kannattaakin ensisijaisesti tarkastella ruokavaliota.

– Meistä aika monella on mahdollisuuksia lisätä kasvisten käyttöä ja vähentää rasvaa ja sokeria ruokavaliossa. Sokeri laimentaa ruokavaliota eniten, sillä siinä ei ole mitään vitamiineja tai hivenaineita.

Hänen mukaansa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa vitamiinilisiä syövät eniten juuri korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat ihmiset, joilla on muutenkin mahdollisuus hyvään ja monipuoliseen ruokaan.

– Meidän tutkimustemme mukaan vitamiinivalmisteita käyttävät ihmiset saavat ruuasta riittävästi vitamiineja.

Ovaskainen varoittaakin liian suurista annoksista.

– Jos käyttää hyvin monenlaisia valmisteita, voi saada joitain vitamiineja hurjan isoja määriä. Liian suuri annos lisää sairastumisen riskiä. Markkinoilla esiintyy aika paljon termiä, että mitä isompi annos, sitä parempi terveydelle. Se ei välttämättä pidä paikkaansa.

Entä syöko erikoistutkija itse vitamiinilisiä?

– Ikäsuositusten mukaisesti otan joskus B-vitamiinivalmistetta. Se on ainoa.

Lue myös:

Huutaako elimistösi vitamiineja – viisi paljastavaa oiretta

Mitä ihmettä: D-vitamiinista ei olekaan hyötyä luustolle?

Näitä vitamiineja ihosi janoaa

Vuosi sitten ihmiset alkoivat käyttää sosiaalisessa mediassa tunnusta #MeToo. Maailma järisi lupaavasti, mutta valmis se ei vielä ole. 

Mitä yhteistä on Ilkka Kanervalla, Tomi Metsäkedolla ja Tuntemattomalla sotilaalla? Oikein! Kaikkien kolmen asiat voisivat olla eri tolalla ilman näyttelijä Alyssa Milanoa. Jos hän ei olisi laittanut viime syksynä vetoomustaan...

Aikaisemmin Ruudussa nähty Keisari Aarnio alkaa Nelosella. Jokaisen jakson jälkeen nähdään myös sarjan teemoja luotaava Keisari Aarnio Talk Show.

IS TV-LEHTI: Rikossarja Keisari Aarnio perustuu Helsingin Sanomien toimittajien Susanna Reinbothin ja Minna Passin samannimiseen menestyskirjaan. Toimittajat ovat tarinan päähenkilöt, ja heitä näyttelevät Kirsi Ylijoki sekä Pilvi Hämäläinen.

Jo näyttelijöiden ulkonäkö on lähes identtinen toimittajien kanssa. Kummatkin ovat omaksuneet myös toimittajien puhetyylin. Tosin Passin hahmosta on tehty vähän kimittävä ja lapsenomainen, ja näitä ominaisuuksia en Passista tunnista.

Toimittajat itse ovat muistuttaneet, että tarina ei mukaile täysin todellisuutta. Esimerkiksi heidän tutustumisensa ei mennyt kuten sarjassa, eikä heidän välillään ollut kilpailuasetelmaa, kuten aloitusjaksossa annetaan ymmärtää.

Kolmannen päähenkilön eli Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion rooliin valittiin Kari ”Hissu” Hietalahti, joka vakuuttaa vakavassa roolissaan. Hän opetteli ulkoa oikeudenpöytäkirjoja ja omaksui Aarnion puhetyylin.

Sarjan ohjaajat J-P Siili ja Taavi Vartia kävivät käsikirjoittajatiimin kanssa läpi kymmeniä tuhansia sivuja oikeudenpöytäkirjoja, jotta tarinasta tulisi mahdollisimman todenmukainen. Samalla se on tarinan ongelma: kaikki yritetään selittää ja selventää katsojille vähän turhankin tarkkaan.

Tarina on toki monisyinen, mutta olisin toivonut, että tarina olisi käynnistynyt heti alkuunsa dramaattisilla tapahtumilla – vaikka Aarnion ja alamaailman kohtaamisella. Dramaattisia kohtauksia saadaan odottaa aivan liian pitkään. Aloitusjakso on suorastaan puuduttava liian informaationsa vuoksi. Sarja onneksi paranee seuraavissa jaksoissa.

Jokaisen jakson jälkeen nähdään puolen tunnin mittainen Keisari Aarnio Talk Show, jota juontaa Riku Rantala. 10-osaisessa sarjassa poraudutaan Keisari Aarnio -draamasarjan teemoihin, esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen, huumeisiin, poliisin salaisiin pakkokeinoihin ja rikosjournalismiin.

Keisari Aarnio, Nelonen klo 21.00 

Keisari Aarnio Talk Show, Nelonen klo 22.00