Kuva 1
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 4
Kuva 5
Kuva 5
Kuva 6
Kuva 6

Alle puoli kiloa riittää lounaslautaselle, mutta todellisuudessa kiskomme ruokaa liki tuplasti. Arvioi, mikä näistä annoksista on painavin, mikä kevein. Oikeat vastaukset löydät jutun lopusta.

Ihmiset mättävät napaansa aivan liian isoja lounaita, Yle Uutiset selvitti. Suositusten mukaan toimistotyöläiset pärjäisivät 400–500 gramman lounailla, mutta konttorirotat kiskovatkin keskimäärin 800 gramman annoksia.

Huh. Teimme pistokokeen toimituksen jäsenten lounaslautasille. Hajonta oli suurta, reilusta 300 grammasta liki 700 grammaan. Tuloksia supisti mukavasti se, että tällä kertaa lounasruokalassa ei ollut tarjolla jälkiruokaa. Katso kuvia ja arvioi itse, kuinka paljon annokset painavat. Oikeat vastaukset alla.

Kuva 1. Rapukalakakkuja, muusia, salaattia ja leipää, 557 grammaa. ”Olen tyytyväinen annokseeni. Pyrin syömään lautasmalllin mukaan, ja tämä täyttää vaatimukset.”

Kuva 2. Wieninleikettä, kermaperunoita, salaattia ja leipää, 456 grammaa. ”Tiedän ottavani liikaa lisäkkeitä kuten perunaa ja liian vähän salaattia. Lisäkeleivänkin voisi jättää monesti pois.”

Kuva 3. Wieninleikettä ja kasviksia, 339 grammaa. ”Olen hiilariaddikti. Nyt en ole vajaaseen viikkoon syönyt leipää tai perunoita. Vielä on liian aikaista arvioida vaikutusta, mutta ainakaan ähky ei ole ollut.” KEVEIN!

Kuva 4. Papusalaattia, falafelpyöryköitä,  kasviskastiketta, riisiä, leipää ja melonia. 664 grammaa. ”Lounasannokseni ovat aina isoja, koska tykkään suositusten vastaisesti syödä harvoin ja paljon kerrallaan.” PAINAVIN!

Kuva 5. Moussakaa, kermaperunoita ja salaattia, 511 grammaa. ”Lounas on päiväni tärkein ateria. Pyrin aina syömään lämpimän ruuan, sillä pelkästä salaatista tulee heikko olo.”

Kuva 6. Kana-avokadosalaatti ja leipää, 475 grammaa. ”Pyrin kokoamaan salaatinkin lautasmallin tavoin: neljäsosa proteiinia ja hiilareiksi leipää. Tänään toinen leipäpaloista jäi kyllä syömättä.”

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla