HIIT-treenin jälkeen pitää tuntua siltä, että on antanut kaikkensa. Astu epämukavuusalueelle ja anna rasvan palaa.

Hiki valuu norona jo parin minuutin puserruksen jälkeen. Kahvakuula nousee korkeuksiin vain hampaat irvessä. Pahalta tuntuu, mutta HIIT-treeni painetaan täysillä.

HIIT tulee sanoista high intensity interval training ja tarkoittaa nopeatempoista intervalliharjoittelua. Treeni siis tehdään mahdollisimman tehokkaasti. Taukoa pidetään vain sen verran, että vaihdetaan liikkeestä toiseen. Yksinkertaiset liikkeet tehdään kuntopiirissä, joka oikein suoritettuna on erittäin rankka.

Kärsimys kestää kuitenkin yhdellä kertaa vain vartista puoleen tuntiin!
Treenin jälkeen aineenvaihdunnan sanotaan käyvän vilkkaana ja kehon polttavan rasvaa vielä muutaman tunnin ajan. Treenaajien puheissa pyörivät hurjat arviot siitä, kuinka aineenvaihdunta kuhisee kiivaana jopa pari vuorokautta treenin jälkeen.

Liikuntatutkija, dosentti Kari Kalliokoski Turun yliopistosta suhtautuu puheisiin epäillen.

– Pari vuorokautta kuulostaa liioitellulta, Kalliokoski sanoo.

Mieluummin hän vertaa HIIT-harjoittelun vaikutuksia aerobisen, 45 minuuttia kestävän kovatehoisen treenin tuloksiin.

American college of sports medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan aineenvaihdunta pysyy kova­tehoisen ponnistelun jälkeen vilkkaana jopa 14 tuntia. Kalliokoski ei ole kuullut, että HIITistä olisi tehty vastaavaa tutkimusta.

Silti sen tehoon luotetaan: kuntoilijat ovat innostuneet ammattiurheilijoiden suosimasta tehotreenistä.

Sohvalta supermieheksi

Suosion salaisuus lienee tässä: HIIT on tehokas monella mittarilla mitattuna. Se parantaa nopeasti sekä lihas- että kestävyyskuntoa.

Kanadalaistutkimuksen mukaan HIIT-harjoitus kolmena päivänä viikossa paransi kuntoa ja verisuonten toimintaa yhtä paljon kuin viitenä päivänä viikossa tehty aerobinen tunnin treeni, kuten reipas lenkki.

Lajin suosio on huomattu myös Suomen urheiluopistossa Vierumäellä.

– Pikatreeni vetää innostuneita, ja asiakkaat kyselevät kovan puristuksen hyödyistä ja haitoista, kertoo liikunnanohjaaja Maikki Prusila.

HIIT sopii myös huonokuntoisille. Treeniä ei kuitenkaan suositella, jos perusterveydessä on ongelmia. Kovassa puristuksessa esimerkiksi sydämen on syytä olla terve.

On parasta treenata oman kunnon mukaan, aluksi vaikka ilman painoja ja vähemmillä toistoilla. Prusilan mielestä epämukavuusalueelle meneminen on kuitenkin välillä hyvästä.

– Kunnon kohottaminen vaatii rohkaistumista ja kehon herättelyä. Kunto ei nouse, jos jauhaa samalla tahdilla samoja liikeratoja kuukaudesta toiseen, Prusila sanoo.

Rajansa treenilläkin

Intervallirallia ei kannata vetää  päivittäin, sillä kehon täytyy palauta rasituksesta. Neljä kertaa viikossa on maksimi, kovakuntoisellekin.

Kaikkea liikuntaa ei HIITilläkään pääse kuittaamaan. Viikkoon pitäisi sisällyttää myös peruskestävyyttä parantavia harjoituksia, kuten matalatehoisia lenkkejä. Pitkät hitaat lenkit pitävät huolta hyvästä peruskunnosta.

Moni ”hiittaa” personal trainerin ohjauksessa. Treenata voi myös yksin, tosin silloin sortuu helposti lepsuiluun. Kotihiittaajalle vinkki: muista ottaa aikaa.

– Sitä tehokkaampi treeni, mitä nopeammin sen tekee. Kuitenkin oikean tekniikan säilyttäen, Prusila neuvoo.

Omaa edistymistään voi mitata painojen avulla. Kun tuntuu, että voisit tarttua isompiin painoihin, on kuntosi selvästi parantunut. Treeni on liian kevyt, jos hikoilun jälkeen tietää, että pystyisi tekemään saman setin uudestaan ja jopa samalla vauhdilla.

HIITin jälkeen pitää olla kaikkensa antanut olo.

Katso HIIT-treenivideot ja tee kotona. Videoihin pääset TÄSTÄ.

Lue myös:

Vartin tehotreeni HIIT vastaa tunnin lenkkiä

Listalla myös kiistanalainen viinipullo!

Hei sinä kotitaloutesi metatyöstä vastaava henkilö! Jos olet parhaillaan miettimässä talvikenkien kesähuoltoa tai sitä, missä välissä kastelet tomaatintaimet, lopeta: on aika pysähtyä hetkeksi suunnittelemaan kevätlahjoja opettajille ja päiväkodin henkilökunnalle. Sitä paitsi eikö talvikenkien kuuluisi olla jo kesäsäilössä?

Teimme osan metatyöstä puolestasi ja kysyimme ammattikasvattajilta, mitä he toivovat lahjaksi – ja mitä eivät toivo. Seuraavalta listalta valitsemaan! Kyllä-listalta, jos haluat ottaa varman päälle, Ehkä ei -listalta, jos tykkäät riskeistä ja haluat päästä eroon kotisi epämääräisistä pikkuesineistä.

Kyllä

Kukat ja kasvit. Kukapa niistä nyt ei tykkäisi.

”Kukan sijaan myös yrtti tai muu taimi on kiva, eikä tule kalliiksikaan!” Yläkoulun opettaja

Omatekoiset kortit ja tuotokset. Lämmittävät aina mieltä.

”Silloin tuntee, että on tullut tehtyä jotain hyvää, kun oppilas itse haluaa muistaa omilla askartelutuotoksillaan. Näitä ei tosin tule säästettyä.” Alakoulun opettaja

Suklaa ja muut herkut. Jakavat mielipiteitä.

”Mukavimpia ovat yhteisesti kaikille ryhmän aikuisille tuodut kakut tai muut herkut.” Lastentarhanopettaja

”Mä olen sanonut, että ei kiitos suklaata, en sitten tiedä, kuinka tahditonta se on.” Luokanopettaja

Lahjakortit. Otetaan tyytyväisinä vastaan, oli sitten hemmotteluhoitoon tai kauppaan.

Viinipullo. Ilahduttaa yleensä, mutta kiistanalainen kysymys silti.

Kahvi tai tee. Ei läheskään niin kiistanalainen!

Ei mitään. Taas kiistanalainen!

”Ei me ihan oikeasti odoteta, että jotain pitää tuoda. Kiva yllätys, mutta eivät useimmat tuo lahjoja.” Lastentarhanopettaja

Leffalippu. Mukava muistaminen.

Kirja. Miksei?

Joku yllättävä. Riski, mutta riskit ovat elämän suola.

Oppilaskunnan hallitukselta tuli kerran kesäinen torkkupeitto, ihana lahja!” Yläkoulun opettaja

Ehkä ei

Kynttilät. Osa tykkää, osa ei. Väärä sesonki juuri nyt.

Tuikkulyhdyt. Sama homma.

Muki. 

Pehmolelut.

”Esimerkiksi lumiukko tai koirakäsilaukku.”

Koriste-esineet. Makuasioita, myös konmaritus saattaa haiskahtaa taustalla.

”Otetaan hymyillen vastaan, mutta harvemmin päätyvät käyttöön.” Yläkoulun opettaja

Kirppiskama.

Kasmir on aiemminkin kertonut kokemastaan epävarmuudesta. Kuva: Heli Blåfield
Kasmir on aiemminkin kertonut kokemastaan epävarmuudesta. Kuva: Heli Blåfield

Laulaja Kasmir kertoo jumaloivansa avopuolisoaan, mutta tunteneensa pariskunnan ikäeron takia riittämättömyyttä.

Vain elämää -ohjelmassa keskustellaan tällä viikolla seksin merkityksestä parisuhteessa. 

Kasmir-nimellä esiintyvä laulaja Thomas Kirjonen, 33, avaa rohkeasti omaa tilannettaan:

– Omassa elämässäni parisuhteessa jossain kohtaa mun halut saattavat olla ihan olemattomat. Siinä ei ole mitään sellaista, että rakkaus olisi kuollut, mutta kyllähän seksi on kumminkin tosi tärkeä osa parisuhdetta. 

Mira Luoti, jonka päivää tällä viikolla vietetään, on Kasmirin kanssa samoilla linjoilla seksin tärkeydestä. 

– Kun lapset tulee, niin joutuu rakentamaan sen ihan uudelleen. Siitä täytyy pitää huolta, hän lisää.

”Olin tosi epävarma meidän parisuhteen alussa.”

Ikäero ja epävarmuus

Kasmir kertoo jaksossa myös tunteneensa parisuhteen aluksi epävarmuutta omasta riittävyydestään. 

– Jumaloin mun avopuolisoa, hän on kaikin tavoin kaunis ihminen. Mutta se ikäero siinä, olin tosi epävarma meidän parisuhteen alussa. 

Kasmir on Iltalehden mukaan seurustellut pari vuotta nyt 21-vuotiaan Julian kanssa. Kasmir harmittelee olleensa välillä ”tosi perseestä”, koska epävarmuus nostaa usein ihmisen ikävimmät piirteet esiin.

Kasmir on aiemminkin puhunut avoimesti epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteista. Me Naisten haastattelussa hän kertoi hiljattain kuittailusta, jota sai kavereiltaan kaljuunnuttuaan nuorena.

– Vaikka ihmiset eivät tarkoittaisi pahaa, herkkään paikkaan osuvat sanat satuttavat. Pilkka myrkytti mieltäni ja aiheutti ujoutta ja epävarmuutta. Itsetuntooni jäi syvä särö.