”Kulta hei, ei sun tarvitse ostaa mun tamponeita.” Kuva: Shutterstock
”Kulta hei, ei sun tarvitse ostaa mun tamponeita.” Kuva: Shutterstock

Hahaa! Suomalaisnaiset eivät itse asiassa taidakaan olla kovin vaativia.

Me suomalaisnaisetko muka vaikeita ja vaativia? Ja pöh!

Womens Health listasi asioita, jotka jokainen nainen kuulemma ansaitsee parisuhteessaan.

Ulkomaisesta listasta päätellen joidenkin naisten parisuhteeseen kohdistuvat odotukset vaikuttavat olevan melkoisen korkealla. Vai mitä mieltä olette esimerkiksi näitä toiveista?

Jokainen nainen ansaitsee elämäänsä...

1. Ihmisen, joka lähtee ostamaan tamponeita vaikka keskellä yötä.

Siis mitä ihmettä?! Jos en ole itse muistanut täydentää terveysside-/tamponivarastojani, tuskinpa se on puolisoni tehtävä – etenkään kesken yöunien.

2. Ihmisen, joka tuo aamiaista sänkyyn silloinkin, kun ei ole syntymäpäivä.

En varmaankaan valehtele, jos totean, että suomalaisnainen on varsin iloinen, jos saa aamiaisen sänkyyn edes syntymäpäivänään. Tahdomme kumppanin, emme palvelijaa. (Tosin, tietysti myös meitä saa hemmotella silloin tällöin.)

3. Ihmisen, joka jotenkin aina tietää, mitä haluat päivälliseksi.

Ei hätää, emme tarvitse ajatustenlukijaa. Uskallamme ilmaista päivällistoiveemme ääneen – ja olemme myös valmiita keskustelemaan vastaehdotuksista.

4. Ihmisen, joka ei koskaan naura tanssiliikkeillesi.

Höh, siinä vasta olisikin huumorintajuton tyyppi! Me emme ota itseämme liian vakavasti.

5. Ihmisen, joka tajuaa, miten onnekas hän on, kun saa olla sinunlaisesi upean tyypin kanssa.

Okei. Tämä kyllä on totta.

Lue myös:

Se on ohi! 8 arkipäivästä merkkiä paljastavat, että on aika erota

Miehet siivoavat tahallaan huonosti välttyäkseen kotitöiltä

Rakkaus ei olekaan tunne ja 3 muuta yllättävää faktaa parisuhteista

Maailman ärsyttävin parisuhdeneuvo

Miksei, mutta kieltä pitäisi osata.

Au Pair -mummot ovat kuulemma nyt in. Maailmalla on kysyntää myös varttuneemmille kotiapulaisille, ja sehän avaa kahdenlaisia mahdollisuuksia! Tietysti mahdollisuuden matkustaa laajentamaan maailmankuvaa ja tienaamaan taskurahaa. Ja toisaalta: olisiko tämä tilaisuus saada italialainen mummo omaan keittiöön keittelemään tomaattikastiketta?

Ehkäpä, ehkäpä. Mutta sellainen täytyy hankkia itsenäisesti, kertoo Nordic Nannies -rekrytointitoimiston Mareena Nissi. Hänellä olisi kyllä verkostot ja mahdollisuus välittää vaikka eteläeurooppalaisia mummoja, mutta toistaiseksi yhtään vanhempaa au pairia ei ole tullut hänen kauttaan Suomeen.

– Kielitaito on se ongelma Suomeen päin välitettäessä. En voi oikein suositella au paireja ilman yhteistä kieltä lasten kanssa, ja suomalaislapset harvoin puhuvat muuta kuin suomea. Tulijoita kyllä olisi, Suomi on monille vähän eksoottinen maa ja siksi kiinnostava.

Kielitaito on Nissin mukaan välillä ollut esteenä myös suomalaisten seniorien au pairiksi lähtemisessä. Monet puhuvat tosi hyvin englantia, mutta jos ei ole työssä joutunut koskaan käyttämään kieltä, kouluenglanti voi olla kuusikymppisenä jo liian rapistunut.

”En voi oikein suositella au paireja ilman yhteistä kieltä lasten kanssa.”

– En ole mummopuolta niin hirveästi mainostanut, mutta kyllä Suomessa on kiinnostuneita lähtijöitä. Sehän on mainio tapa nähdä oikeaa arkielämää ulkomailla. Tai onko mummo edes oikea sana! Heitä on ollut 55-vuotiaista ylöspäin.

Nissi toteaa, että suomalaistaustaiset perheet ulkomailla ottavat oikein mielellään varttuneempia suomalaisia au paireja, mutta muunmaalaisilla on vielä ennakkoluuloja.

– Ehkä perheet ovat tottuneet siihen, että au pairit ovat nuoria. Tai sitten he eivät tohdi ottaa kovin kokenutta ja itseään vanhempaa ihmistä kotiinsa katsomaan, millä lailla siellä eletään.

Kävisikö Sibylle?

Entäs Suomeen päin? Kotiapulaisten kysyntä on täällä kovaa, mutta Nissin mukaan ihmiset eivät aina hahmota, että au pair on osa-aikainen työntekijä. Hänellä ei voi teettää töitä enempää kuin 30 tuntia viikossa, ja hänen pitäisi päästä myös viettämään vapaa-aikaa: tutustumaan kulttuuriin ja opiskelemaan kieltä. Au pair on myös aika iso investointi. Hänelle kuuluu tarjota täysi ylöspito ja lisäksi noin satanen taskurahaa viikossa. Verottajakin haluaa osansa.

– Suomessa täytyy varata noin 140 euroa viikossa taskurahaan, jotta siitä jäisi verojen jälkeen se satanen, Nissi kertoo.

Nissin mukaan Suomessa on satoja ulkomaisia au paireja, ehkäpä joukossa mummojakin. Tulijat ja tarvitsevat löytävät toisensa paitsi järjestöjen tai yritysten kautta, myös netistä, esimerkiksi AuPairWorld-sivustolta, tai yli 50-vuotiaita naisia välittävältä Granny au pairilta. Tarjolla näyttää olevan nolla italialaista senioria. Nyyh! Ehkä heillä on omat lapset ja lapsenlapset ruokittavina.

”Suomessa täytyy varata noin 140 euroa viikossa taskurahaan.”

Mutta löytyy netistä hauskan oloisia saksalaisnaisia, esimerkiksi terveellisestä ruuasta kiinnostunut entinen opettaja Bärbel, tai terapeutti-journalisti Sibylle, joka puhuu saksan lisäksi erinomaista espanjaa ja englantia. Suomenpuhujia ei oikein ole.

–  Mutta eihän se välttämättä haittaa, varsinkaan, jos au pair tekee vain kotitöitä eikä ole lasten kanssa 30 tuntia viikossa yksin. Jos hän toimii apukäsinä ja laittaa vaikka ruokaa, niin silloin tosiaan kannattaisi haeskella juuri siitä maasta, jonka ruuasta ja kulttuurista on kiinnostunut…

Eero Saarisella (kuvassa) oli läheinen suhde omaan arkkitehti-isäänsä, mutta pojalleen hän jäi etäiseksi. Kuva:  Yle Kuvapalvelu

Eric Saarinen tekee hienossa dokumentissa tutkimusretken arkkitehti-isänsä ja isoisänsä elämään.

IS TV-LEHTI: Hienosti toteutetussa dokumentissa Eero Saarinen: arkkitehti (Eero Saarinen: The Architect Who Saw the Future, 2016) Eric Saarinen tekee tutkimusretken isänsä ja isoisänsä elämään ja uraan.

Yhdysvaltalaiselle Ericille arkkitehti-isä Eero Saarinen jäi vieraaksi, sillä tämä menehtyi aivokasvainleikkauksessa jo 51-vuotiaana, kun Eric oli 19-vuotias.

Kirkkonummella syntynyt isä oli muutenkin etäinen ja erosi Ericin äidistä, kuvanveistäjä Lilian Swannista mennäkseen naimisiin suuren rakkautensa, toimittaja Aline Bernsteinin kanssa.

Eric kuvailee, kuinka on mahdollista antaa anteeksi taiteelliselle nerolle, joka työskenteli kaikki juhlapyhätkin.

Toisin kuin oman isänsä Eliel Saarisen kanssa, Eero ei löytänyt samanlaista yhteyttä Ericiin.

Raikkaasti ja visuaalisesti kuvatussa dokumentissa Eric kuvailee, kuinka on mahdollista antaa anteeksi taiteelliselle nerolle, joka työskenteli kaikki juhlapyhätkin.

Arkkitehti Eero Saarinen työnsä parissa. Kuva: Yle
Arkkitehti Eero Saarinen työnsä parissa. Kuva: Yle

Peter Rosenin ohjaaman ja Eric Saarisen kuvaaman dokumentin tehomusiikista vastaa Moby, ja kertojaäänenä Ericin ohella toimii Peter Franzén. Pääosassa ovat Eero Saarisen luomat rakennukset ja huonekalut, joista osa oli kuoleman yllättäessä vasta tekeillä.

Amerikansuomalainen Eero Saarinen jatkoi Eliel Saarisen jalanjäljissä ja vaikutti varsin vahvasti amerikkalaiseen arkkitehtuuriin ja designiin. Tulppaanituolista, St. Lousin kaaresta ja TWA:n terminaalista huolimatta hän ei ole kovin tunnettu nimi Yhdysvalloissa.

Eero Saarinen: arkkitehti, Teema & Fem ti klo 21.00