Trampoliinien myynnissä on jo ohitettu huippuvuodet. Myynti ei kuitenkaan lopu: markkinoille tuodaan yhä suurempia ja hienompia trampoliineja. Tämä näkymä on Mykrän perheen pihalta.
Trampoliinien myynnissä on jo ohitettu huippuvuodet. Myynti ei kuitenkaan lopu: markkinoille tuodaan yhä suurempia ja hienompia trampoliineja. Tämä näkymä on Mykrän perheen pihalta.
Vasemmalta Taina Paukkonen, Markus Paukkonen, Jarkko Hakkari, Annamari Korhonen, Sini Karjalainen, Tiia Jehimoff ja Kati Järvinen aloittavat ja lopettavat kesäillan juhlinnan paljussa. Jossain välissä käväistään baarissa.
Vasemmalta Taina Paukkonen, Markus Paukkonen, Jarkko Hakkari, Annamari Korhonen, Sini Karjalainen, Tiia Jehimoff ja Kati Järvinen aloittavat ja lopettavat kesäillan juhlinnan paljussa. Jossain välissä käväistään baarissa.
Riihimäellä asuvilla Miettisillä on oikea uima-allas, sillä paljuttelu ei sopinut aktiivisen, auringosta nauttivan perheen kesänviettoon.”Kuumana päivänä on parasta pulah­taa vilpoisaan ­veteen”, Päivi Miettinen sanoo. Eetu, 11, on samaa mieltä.
Riihimäellä asuvilla Miettisillä on oikea uima-allas, sillä paljuttelu ei sopinut aktiivisen, auringosta nauttivan perheen kesänviettoon.”Kuumana päivänä on parasta pulah­taa vilpoisaan ­veteen”, Päivi Miettinen sanoo. Eetu, 11, on samaa mieltä.
Mykrän perheen piha on kesäisin viihdekeskus. On trampo­liinia, paljua, terassia ja grillikota. Pihassa ei viihdytä vain perheen kesken, vaan siitä pääsevät nauttimaan niin naapurit kuin ­ystävätkin. Kodassa vasemmalta ­Mikael, Matias, Antti ja Kati.
Mykrän perheen piha on kesäisin viihdekeskus. On trampo­liinia, paljua, terassia ja grillikota. Pihassa ei viihdytä vain perheen kesken, vaan siitä pääsevät nauttimaan niin naapurit kuin ­ystävätkin. Kodassa vasemmalta ­Mikael, Matias, Antti ja Kati.
Soittolistalle on valittu parhaat ­kotabiisit.
Soittolistalle on valittu parhaat ­kotabiisit.
Tamperelaisen ­kaveriporukan paljua vuokrataan muillekin, mutta monesti se otetaan mukaan, kun lähdetään viikonlopun viettoon muualle. Usein kylpemään päätyy mukaan jokunen tuntematonkin.
Tamperelaisen ­kaveriporukan paljua vuokrataan muillekin, mutta monesti se otetaan mukaan, kun lähdetään viikonlopun viettoon muualle. Usein kylpemään päätyy mukaan jokunen tuntematonkin.
Keijo ja Tarja Katra­vuorella on ollut palju viisi vuotta. Sen tultua kotiin juhliin on syntynyt uudenlaisia perinteitä. ”Ei taida olla juhlapäivää, ilman paljuhetkeä. On joulupalju, juhannuspalju ja synty­mäpäiväpalju”, Keijo kertoo.
Keijo ja Tarja Katra­vuorella on ollut palju viisi vuotta. Sen tultua kotiin juhliin on syntynyt uudenlaisia perinteitä. ”Ei taida olla juhlapäivää, ilman paljuhetkeä. On joulupalju, juhannuspalju ja synty­mäpäiväpalju”, Keijo kertoo.

Kati ja Antti Mykrän pihan valloittivat ensin trampoliini, sitten palju ja grillikota. Paukkosten pariskunta ei enää voisi kuvitellakaan illanviettoa ilman kylpytynnyrin kuohuja. Miten suomalaiset pihat muuttuivat hulppeiksi viihdekeskuksiksi?

 Sen jälkeen kun terassi­kalusteet on petsattu ja tarpeeksi tehokas grilli saatu tulille, pihan ­ostoslistalla on yleensä trampoliini. Niin myös Mykrän perheellä, jonka tontille sellainen pystytettiin melkein heti, kun muuttokuorma riihimäkeläisellä pientaloalueella oli saatu purettua syyskuussa 2006.

– Lasten oli helppo mankua, milloin me saadaan tramppa, kun naapurissakin kerran oli, Antti Mykrä sanoo.

Mykrien pihalla ei paljon tarvitse päätään kääntää, kun näkökentässä voi laskea viisi trampoliinia. Omakotitalossa asuvan lapsiperheen piha ilman trampoliinia alkaa olla harvinaisuus. Trampan jousien rytke on pian samanlainen osa kansallista äänimaisemaa kuin hangen natina.

Mykrien trampoliini pystytetään vuosittain vapun alla, kun ulkona tarkenee pomppia sukkasillaan, ja se pakataan varastoon hyvissä ajoin ennen ensilunta.

– Ihme kyllä pojat eivät ole vieläkään kyllästyneet siihen, Antti sanoo seuratessaan Matiaksen, 10, ja Mikaelin, 9, hippaleikkiä trampoliinilla.

Veljekset hyppivät siinä päivittäin - paitsi, kun ovat riidoissa.

Poikien äiti Kati Mykrä muistelee, kuinka kätevä trampoliini oli jo silloin, kun lapset olivat pieniä. Oma ja ystävien jälkikasvu nostettiin trampoliinille möyrimään, turvaverkon vetoketju vedettiin kiinni, eikä illanviettäjien tarvinnut olla koko ajan huolissaan, satuttaako joku itsensä tai tunkeeko kiviä suuhunsa.

– Lapsilla näytti olevan kivaa, joten meilläkin oli, Kati sanoo.

Ei pelkkää varustelua

Vielä kymmenen vuotta sitten trampoliineja näki lähinnä sirkuksessa ja koulun telinevoimistelutunneilla. Hyppimisen sanotaan kehittävän koordinaatio- ja ponnistuskykyä sekä voimistavan lihaksia, mutta moni tuntuu pulittavan trampoliinista sen kaksisataa euroa lähinnä siksi, että härveli nyt vain kuuluu nykypihaan.

Halkaisijaltaan liki nelimetrinen pomppupaikka ei ole järin kaunis, mutta jos sellainen löytyy viereisiltäkin pihoilta, on esteettinen rikos ainakin naapuruston yhteinen.

Maisemasuunnittelijat iloitsevat, että pihojen ja vapaa-ajan arvostus on kasvanut television puutarhaohjelmien ja ­kotoilubuumin myötätuulessa. Samalla trampoliinien ja kylpytynnyreiden sijoittelusta on tullut arkea pihasuunnittelijoiden työssä. Ammattilaiset noudattavat trampoliinien sijoittelussa yhtä toimivaa kikkaa: se jemmataan mahdollisuuksien mukaan pihan matalimpaan kohtaan, ettei hökötys hallitsisi koko maisemaa. Heistä maisemoinnissa ­pahinta olisi, jos pihan elementit näyttäisivät vain tipahtaneen sinne taivaasta.

Aiemmin pihalle pystytettiin lapsia ja aikuisia varten omat keinunsa, rakennettiin ehkä leikkimökki. Nyt hiekkalaatikoita löytyy lähinnä enää kerrostalojen ­pihoilta. Pientalojen patioilla keinut ovat vaihtuneet loungemaisiin polyrottinkisiin sohvaryhmiin, eikä piha ole enää vain lapsien leikkipaikka. Aikuisetkin haluavat, että talokaupan yhteydessä ostettu kallis maatilkku tarjoaa hyvää elämää. Vastapainoa arjelle, puitteet viihtymiselle.

Kesäisin elinpiiriä halutaan laajentaa: sekä keittiö että olohuone tuodaan ulos.

Palju tuli pihaan

Tampereen Koivistonkylässä sijaitsevan talon eteen on parkkeerattu enemmän autoja kuin muualle. On lauantai ja bileet. Paljussa.

– Laitetaanko poreet päälle? illan emäntä Taina Paukkonen virnistää. Hän ei jää odottamaan vastausta, vaan kurkottaa kohti nappia, jota painamalla kylpytynnyri muuttuu poreammeeksi.

Jos ihminen kehräisi, se näyttäisi varmaan tältä. Kymmenen hengen palju on täynnä onnellisia ihmisiä. On vaikeaa sanoa, johtuuko hymy itse paljusta vai sihijuoman terästämästä kesäillasta. Luultavasti molemmista.

– Onhan tämä nyt laatuaikaa, Paukkonen sanoo hörpätessään siideristään.

Tölkeille on rakennettu käytännölliset pidikkeet paljun kylkeen. Ilta on vasta alussa ja sipsikulho liki koskematon.

Kolmekymppinen ystäväporukka on kokeneita paljuttelijoita. Kuluneella viikolla palju on lämmitetty kajaanilais­vieraiden kunniaksi peräti neljästi.

Tainan mies Markus Paukkonen ja tämän lapsuudenystävä Jussi Kokki ­näkivät kylpytynnyreissä oman porukan ilonpidon lisäksi bisnesidean. He hankkivat pari vuotta sitten muutaman paljun vuokrakäyttöön. Siitä lähtien pyörien päällä kulkevia paljuja on raijattu pitkin Pirkanmaata pientalo­alueille illanistujaisten viihteeksi ja mökkien pihamaille morsiussaunan jatkeeksikin. Juhannusviikolla Markus sai yli neljäkymmentä tiedustelua ja myi yhtä monta ei-oota. Silloin kun paljut eivät ole liikenteessä, Taina ja Markus kutsuvat mielellään ­ystäviä kylpemään.

Porukan mielestä paljun hienous on siinä, että lämpimässä vedessä viihtyy pitkiä aikoja kerrallaan vuodenajasta riippumatta. Koska harva haluaa värjötellä ­terassilla pitkälle syksyyn tai kääntää grilli­kyljystä tumput kädessä, palju hankitaan pidentämään pihan käyttöaikaa.

–  Hyvässä seurassa siinä istuksii helposti kuusi, kahdeksankin tuntia. ­Talvisin kontrasti lämpimän veden ja kylmän ilman välillä tuntuu hienolta, Jussi kuvailee.

Taina kertoo, ettei tänään ole tarkoitus löllyä paljussa koko yötä. Iltamyöhällä soitetaan tilataksi, ja paljunraikas ­ystäväporukka kurttuisine sormen­päineen jalkautuu Tampereen yöhön.

Siksi aikaa palju suojataan kannella, jotta vesi pysyisi lämpimänä vielä jatkoille. Seuraavana päivänä palju tyhjennetään. Kemikaaleilla ja suodattimilla vesi voisi pysyä hyvänä kuukaudenkin, mutta puhdistusaineitakin tärkeämpää on paljuväen ääneen sanomaton herrasmiessääntö: jokainen käy suihkussa ­ennen paljuttelua.

Kylpemisestä on tullut ystäväporukassa niin iso juttu, että heinäkuun alussa Himoksella järjestettyyn eurodance-tapahtuma Jysäriinkään ei lähdetty ­ilman omaa paljua.

– Saatiin aika paljon uusia kavereita, Jussi virnistää.

– Paljuun saatetaan mennä ventovieraina, mutta kun sieltä noustaan pois, ollaan jo hyviä ystäviä, Taina nauraa.

Voisiko olla, että kylpytynnyristä on saunan ohella tullut se paikka, jossa stereotypiat varautuneista ja jäyhistä suomalaista katoavat? Harva spontaanisti kutsuu puolituttua luokseen kahville, mutta moni istuu muitta mutkitta pylly pyllyn vieressä pienessä tiinussa.

Koko kansa kylpee

Pohjoismaiden suurimman paljuvalmistajan Kirami Oy:n toimitusjohtaja Mika Rantasen mukaan on täysin perusteltua puhua todellisesta paljuhuumasta.

– Kun aloitimme 2000-luvun alussa, myimme 20 paljua vuodessa. Nyt niitä menee vuosittain ainakin 3500 kappaletta.

Alkuvuosina kylpytynnyreitä ostivat vain raharikkaat erikoisuudentavoittelijat ja maaseutuyrittäjät, muut lähinnä kummastelivat. Pikkuhiljaa yhä useampi pääsi paljuun firman virkistymispäivillä tai Lapin-reissulla. Syksyisin julkisuuden­kipeä nuoriso hiplasi toisiaan Big Brother -talon pihamaan kylpytynnyrissä tai ­porealtaassa. Kylpeminen taivaan alla alkoi kiinnostaa.

Paljuja kauppaavien yritysten kasvulle ei näy loppua, jos suunta pysyy ­samanlaisena kuin Ruotsissa, jossa paljuja on hankittu pihoille jo 1980-luvulta lähtien. Kiraminkin paljuista iso osa myydään Sastamalan tehtaalta länsinaapuriin.

Enää paljua ei nähdä hölmönä luksus­investointina: kelpo kylpytynnyri irtoaa parilla tonnilla. Jos palju vielä jokunen vuosi sitten oli statussymboli, enää se ei sitä ole. Pröystäilytarkoitukseen palju on liian arkinen ja kotikutoinen. Jos kylpemisellä haluaa tehdä vaikutuksen, alati yleistyviä ulkoporealtaita voi varustella vaikka 30 000 euroon saakka.

Mökkeilijä jääkin pihalleen

Sähkölämmitteinen ulkoporeallas on hetkessä kylpyvalmis. Sen sijaan puulämmitteinen palju vaatii monen tunnin valmisteluja, joten kovin spontaanille kylpijälle se ei sovi. Kuusikymppisellä Keijo Katravuorella on kesä­lomallaan aikaa. Puutarhaletku ehtii pulputtaa neljän hengen kylpytynnyrissä reilun tunnin ennen kuin se on täynnä. Sen jälkeen vettä lämmitetään kamiinalla ainakin pari tuntia, jotta vesi lämpiäisi 38 asteeseen. Ohuet kuivat puut toimivat tarkoitukseen parhaiten.

Hän kurkottaa styroksikohoon kiinnitetyn lämpömittarin paljusta. Kolmekymmentä vuotta sitten sillä tarkistettiin lasten kylpyveden lämpö. Kuluneet viisi vuotta mittarin paikka on ollut paljussa.

– 34 astetta jo. Pitää varmaan hakea jääkaapista vähän paljujuomaa.

Kylpytynnyri saapui Keijon ja Tarja-vaimon omakotitalon terassille Vihtiin kesällä 2009 sen jälkeen, kun Keijo oli ­hävinnyt Tarjan ja tyttärensä väsytystaistelun. Perheen naiset olivat nähneet iloisia paljuttelijoita televisiossa ja pohtivat, että miksipä ei meilläkin. Varsinkin, kun terassin laajentamisesta oli jo pitkään ollut puhetta.

Pihaan panostavat etenkin lapsi­perheet ja Katravuorten kaltaiset aikuiset pariskunnat, joilla on aikaa ja rahaa viihtyä ulkona. Keijo ja Tarja ovat huomanneet, että mukavasta pihasta haluavat hyötyä muutkin. Heillä on pitkä lista tuttuja, jotka ovat vinkanneet, että olisi kiva päästä viettämään iltaa.

– Paljulla on helppo houkutella myös aikuiset lapset kylään. Jos he ennen pyysivät laittamaan saunan päälle, nykyään he toivovat pääsevänsä paljuun.

Palju luo myös uusia perinteitä. Katravuoretkin juhlistavat siellä niin joulu- kuin juhannusaattoakin. Sieltä on katsottu jalkapallon MM-kisoja ja tunnistettu tähtikuvioita.

– Kesämökille ei oikein malta lähteä, kun oma piha on niin kiva.

Ensi kesäksi pariskunta suunnittelee hankkivansa pihalle trampoliinin ensimmäisen lapsenlapsensa Einon iloksi.

– Mutta kai sillä voivat aikuisetkin ­vähän hyppiä? Keijo vitsailee.

Mitä seuraavaksi?

Se, että suomalaiset viihtyvät pihoillaan, ei liity pelkästään taantumaan tai siihen, että grillaaminen omalla tontilla tulee halvemmaksi kuin mustekalarenkaiden syöminen Kreetalla. Pitkään vallalla ­ollut trendi mukavasta kotoilusta on vain tullut ovesta ulos.

Mykrän perheen piha on hyvä esimerkki. Siellä trampoliini oli vasta alkua. Syksyllä 2008 pihan nurkkaan nousi grilli­kota, ja kaksi vuotta myöhemmin terassille hankittiin palju.

– Kun lapset ovat pieniä, mihin täältä muka lähtisi? Helpointa on rakentaa omat puitteet viihtyisiksi, Antti Mykrä ­ilmoittaa.

– Emme käy kylpylöissä tai baareissa, ­joten haluamme viihtyä omalla pihalla, Kati ­Mykrä komppaa.

Nelikymppisen ­pariskunnan mielestä parhaat illanvietot ovat sellaisia, joissa kylvetään paljussa, grillataan porukalla, ja kun lapset on laitettu nukkumaan, ­aikuisten kesken siirrytään parantamaan maailmaa ­hämyisään kotaan.

Silloin Antin kokoamalta KOTA TOP20 -Spotify-listalta kajahtaa Leidien hittipotpuri, eikä valomerkki uhkaa.

– On ihan totta, että pihaan jää helposti koukkuun. Seuraavaksi meillä on suunnitteilla tynnyrisauna, Kati paljastaa.

Antti toppuuttelee, ettei budjetti riitä sellaiseen ihan lähitulevaisuudessa.

– Mutta pääasia on, että meillä on tontin rakennusoikeutta jäljellä.

Juttua varten haastateltiin myös SOK:n käyttötavarakaupan valikoimajohtajaa Hans Backströmiä sekä Maisemasuunnittelijat ry:n puheenjohtajaa Eeva Blombergia.

Lue myös:

Paljut ja trampoliinit tekivät pihoista viihdekeskuksia – mitä seuraavaksi?

Suomalainen saunalautta kerää kehuja ulkomailla

Fakta

Suomalaisista 59%:lla on käytössään piha tai puutarha. 61% aikuisista haluaisi pihansa olevan entistäkin viihtyisämpi. Tämän vuoden maalis-huhtikuussa piha- ja puutarhatuotteita myytiin 25% edellisvuotta enemmän.

Laulaja Tomi Metsäketo kertoo tuoreessa Facebook-päivityksessään olleensa vauhtisokea ja stressaantunut.

Laulaja Tomi Metsäketo on suljettu pois huomenna televisiossa nähtävästä Tähdet, tähdet -ohjelman lähetyksestä. 

– Tämän hetkisillä tiedoilla päädyimme ohjelman tuotantorauhan takaamiseksi ratkaisuun, että Tomi Metsäketo ei jatka Tähdet, tähdet -ohjelmassa, sisältöjohtaja Marko Karvo toteaa MTV:n tiedotteessa.

Seiska uutisoi torstaina, että viisi naista syyttää Metsäketoa sopimattomasta käytöksestä. 

Metsäketo kommentoi väitteitä Facebook-sivullaan. Laulaja kertoi, että hänestä kirjoitetaan ikävään sävyyn naisten Facebook-ryhmässä ja että ryhmää sekä siihen kuuluvia kirjoittajia vastaan on tehty rikosilmoituksia. Samalla hän myös pyysi anteeksi.

Myöhemmässä päivityksessään Metsäketo toivoi malttia somekeskusteluun ja jatkoi pahoittelua.

”Tiedän, että anteeksianto on vaikeaa.”

”Pyydän samalla anteeksi kaikilta niiltä, joita olen omalla ajattelemattomalla käytökselläni joskus loukannut. Se ei ole ollut tarkoitukseni,” hän kirjoitti.

Stressiä, vauhtisokeutta ja juhlimista

Tieto Metsäkedon poisjäämisestä Tähdet, tähdet -ohjelmasta tuli tänään lauantaina. MTV:n sisältöjohtaja Karvon mukaan ohjelmassa jatkaa yhdeksän artistia. 

Tomi Metsäketo kommentoi poisjääntiään Facebook-sivullaan ja lähettämässään tiedotteessa. Pitkässä kirjoituksessaan hän kertoo viime vuosien työkiireistään, isänsä kuolemasta, kärkkäästä naisseuran hakemisesta, stressistä, vauhtisokeudesta ja juhlimisesta, joka on hänen sanojensa mukaan välillä karannut käsistä. 

Hän kuvailee olleensa vuosia poikamies ja hakeneensa naisseuraa ”joskus liiankin suurella yksipuolisella tahdonvoimalla”.

”Jos voisin kääntää kelloa taaksepäin, niin sen myös tekisin. Tiedän, että anteeksianto on vaikeaa, mutta sitä nyt tässä kuitenkin hartaasti toivon.”

”Olen ollut öykkärimäinen”

Ei ole julkisesti tiedossa, millaisista teoista Metsäkedon väitetyssä epäasiallisessa käytöksessä tarkalleen ottaen on kyse. 

”Olen käyttäytynyt elämässäni typerästi ja ollut monille ihmisille öykkärimäinen. En lähde näitä tosiasioita kiistämään,” Metsäketo itse kuvailee tapahtunutta Facebookissa.

Joonas ja Vesa-Matti Loiri kertovat Harkimot-ohjelmassa, että heidän suhteensa on täysin kaverillinen.

Näyttelijälegenda Vesa-Matti Loirin poika Joonas Loiri sai varsinkin lapsena kuulla kuuluisasta sukunimestään. Joonas ja Vesku ovat sunnuntaina toisen kuuluisan isä-poikaparin vieraina Hjallis ja Joel Harkimon uudessa tv-ohjelmassa Harkimot.

Loirit kertovat ohjelmassa, että heidän suhteensa oli Joonaksen lapsuudessa vuosia katkolla Veskun erottua Joonaksen äidistä. Joonas oli kuusivuotias, kun näki Veskun lähtevän kotoa taksilla.

Sen jälkeen kuudesta seitsemään vuotta meni niin, että Vesku ei ollut lainkaan yhteydessä Joonakseen ja Jenni-tyttäreensä. Näin Vesa-Matti kuvaili ajanjaksoa Loirinuotiolla-ohjelmassa kaksi vuotta sitten:

– Mä en saanut muutamaan vuoteen Jenniin ja Joonakseen yhteyttä. Aina kun soitin, ne oli jossain muualla. Mutta sitten lapset tulivat itse määrätyssä iässä soittelemaan mun ovikel.loa, ja asia hoitui sillä tavalla.

Sovinto kymmenessä minuutissa

Isä ja poika tekivät aikanaan sovinnon laivalla konjakin ääressä – kymmenessä minuutissa. 

– Emme oikeastaan puhuneet siitä, mistä kaikki lähti, vaan siitä, miten nyt jatketaan, Joonas kertoo Harkimoissa. 

”Sä oot saanut anteeksi jo kauan sitten.”

Loirit kertovat, että nyt heidän välinsä ovat hyvät, mutta suhde on täysin kaverillinen. Vesku esittää kuitenkin ohjelmassa pojalleen anteeksipyynnön:

– Haluan pyytää anteeksi sitä, etten ollut aktiivisempi.

– Sä oot saanut anteeksi jo kauan sitten, Joonas vakuuttaa.

Harkimot sunnuntaisin 22.10. alkaen TV5:llä klo 21.