Kaksi tavallista alastonta suomalaista menossa saunaan. Kuva: Sauna Instructions -videolta
Kaksi tavallista alastonta suomalaista menossa saunaan. Kuva: Sauna Instructions -videolta

Kaksi (tai enemmän) alastonta suomalaista, kiuas ja kuuma huone. Näin se sujuu!

Se on aika helppoa, kun sen osaa. Onneksi me suomalaiset, suuri saunakansa, osaamme. Senpä vuoksi voimme opettaa muitakin saunomisen saloihin!

Ajatellaan nyt vaikka saksalaisia. Siellä ne saunovat löylyhatut päässään tiukan kaavan mukaan. Saksalaisessa saunassa on säännöt, joita noudatetaan. Saunojat ovat siellä kuin hahmoja tarinassa, ja juonta kuljettaa löylymestari, joka laskee vettä kerran tunnissa kiukaalle, kieputtelee pyyhkeitä ja lotraa eteeristen öljyjen kanssa. Kyllä saksalaiset vain voisivat oppia paljon meidän rennosta tavastamme saunoa!

Onneksi Woodpecker Films -mainoselokuvayrityksen Sauna Instructions -minielokuva on niin hyvä, että sen voi näyttää ihan jokaiselle ulkomaiselle saunojalle. Se kertoo selvästi, miten löylyhuoneessa kuuluu toimia. Ja näinhän se menee:

1. Riisuudu.

2. Mene saunaan yksin, yhdessä tai ryhmässä.

3. Korkeammalla saat kipakat löylyt, matalalla lempeät – valitse paikkasi viisaasti.

4. Ota rentouttava asento. Nesteytä. (Syö makkaraa.)

5. Peseydy!

Sauna Instructions (2014) from Woodpecker Film on Vimeo.

Saunaohjeet tehtiin joulukuun alussa Helsingissä järjestettyä Euroopan suurinta Eurobest-markkinointifestivaalia varten. Festareiden aikana vieraat pääsivät tutustumaan suomalaisen saunan saloihin.

Lue myös:

Seksikö ei kuulu saunaan?

Trampoliini, grilli ja riippumattoja – suomalainen saunalautta kerää kehuja ulkomailla

Saunahullu Sauli Koskinen: "En sauno speedoissa!" – katso video!

Kaikki tietävät Suomen oman jäämiehen, F1-mestari Kimi Räikkösen. Mutta kuinka hyvin sinä hänet tunnet? Tee testi!

Jutun lähteenä käytetty 16.8. ilmestynyttä Kari Hotakaisen kirjoittamaa Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjaa (Siltala).

Hyllyjen välissä on helppo uppoutua omaan maailmaan, Sari Laulaja kertoo.

Sari Laulaja, 36, työskentelee ruokakaupan myyjänä, joka hyllyttää tavaroita.

– Monet ihmettelevät, miten viihdyn työssäni, mutta en vaihtaisi sitä toiseen. Työni on yksipuolista ja hyvä niin, Sari sanoo.

Tyypilliseen työpäivään kuluu ”sitä peruskauraa”, Sari kertoo. Muun muassa rullakoiden purkamista hyllyyn, tavaroiden järjestelemistä ja hyllyjen siivousta.

– Työssäni minun ei tarvitse ajatella oikein mitään, kun olen oppinut tuotteiden paikat. Riittää, kun osaan kävellä, lukea ja olen fyysisesti hyvässä kunnossa, sillä työni on tavaroiden nostelua. Jos haluan vaihtelua työhöni, niin otan sekalaisen rullakon. Kassalle minun ei tarvitse mennä, koska työskentelen isossa marketissa.

Onko työ sitten pitkäveteistä? Toisinaan se on sitäkin, Sari sanoo.

– En koe työtäni kuitenkaan liian tylsäksi. Vaihtelevuutta siihen tuo asiakaspalvelu ja satunnaiset muut tehtävät. Työajat ovat vaihtelevat ja kahta samanlaista työpäivää ei ole. 

Sari päätyi kaupan alan töihin alun perin opiskeluaikoinaan, sillä pienellä paikkakunnalla oli tarjolla ainoastaan niitä. Kauppakoulussa opiskelevalle Sarille työt kaupassa sopivat kuitenkin jo silloin.

– Nykyäänkin on tarjolla paljon kaupan alan töitä, jopa ilman koulutusta – tosin naurettavan pienillä tunneilla. Joten en ihmettele, jos jossain vaiheessa tulee eteen se, että työvoimaa ei enää ole saatavilla.

Sari on työskennellyt 16 vuotta samassa kaupassa. Sinä aikana kauppiaat ja työkaverit ovat vaihtuneet. Esimiesasema ei kiinnosta Saria. Hän ei haaveile paremmasta tittelistä.

– Sellainen ei ole minua varten, sillä olen niin kutsuttu alisuoriutuja, Sari sanoo.

Hän kuitenkin haluaa työskennellä ihmisten parissa, eikä lähtisi mielellään esimerkiksi tehdastyöhön. Se on jo täysin erilaista hommaa ruokakauppaan verrattuna.

”Monesti esimies joutuu huomauttamaan minulle, että  työvuoro päättyi, kun olen niin omassa maailmassani.”

Kaupan vaihtelevat työajat väsyttävät Saria toisinaan. Jos iltavuorosta pitää tulla seuraavana päivänä aikaiseen aamuun ja yöunet jäävät alle seitsemän tunnin, niin päivä on helposti pilalla. Joskus hän huomaa, että selkäkin on kipeä, mutta se johtuu huonoista työasennoista ja venyttelyn puutteesta – ei pitkäveteisestä työstä.

– Jos työ on tylsää, niin silloin ihminen on yleensä vain väärässä paikassa töissä. Itse ainakin olen melko usein omissa ajatuksissani, kun puran kuormaa. Aamuisin, kun kauppa on vielä kiinni, kuuntelen joskus musiikkiakin. Kaupassa voin onneksi niin tehdä, sillä työskentelen hyllyjen välissä. Monesti esimies joutuu kyllä huomauttamaan minulle, että työvuoro päättyi ja on aika lähteä kotiin, kun olen niin omassa maailmassani.

Me Naiset etsii pitkäveteisen työn tekijöitä

Millaista on pitkäveteisessä työssä? Miten tylsistä työtehtävistä selviää ilman, että pää hajoaa?

Me Naiset on tänä syksynä selvittänyt, missä ovat Suomen pitkäveteisimmät työt. Aiemmassa jutussamme 11 alansa ammattilaista, muun muassa it-alalta ja kirjastosta, kertovat, miten he selviävät päivästä toiseen tylsässä työssä.

Merimieheksi opiskellut Nina Saurén, 56, sanoi haastattelussaan, että hänen ainoa vaihtoehtonsa oli lähteä pitkäveteisestä asiakaspalvelutyöstä ja palata merille.

Tylsistytkö sinä työssäsi? Oletko valmis kertomaan pitkäveteisestä työstä omalla nimelläsi?

Kerro itsestäsi sähköpostilla annakaisa.vaaraniemi@sanoma.com