Me Naiset
|
Heidi Heino
Kurikan Lintunevan omistaja suojeli suoltaan noin 22 hehtaaria. Kuva: Leo Kinnari
Kurikan Lintunevan omistaja suojeli suoltaan noin 22 hehtaaria. Kuva: Leo Kinnari

Koska jonkun pitää suojellakin, vaikka hakkaaminen on nyt trendilaji.

Askel oikeaan suuntaan”, ”kelpo kompromissi” – vai jotain ihan muuta? Alkuviikolla kaikki puhuivat metsien hakkaamisesta, koska EU-parlamentin uusi päätös antaa mahdollisuuden lisätä hakkuita Suomessa reippaasti. Metsäteollisuus ja hallitus ovat hyvällä mielellä, ympäristöväki huolissaan.

Mutta hei metsänomistaja! Panostasi tarvitaan paitsi Talous Nousuun Hakkuilla -projektissa, myös luonnonsuojelussa. Vielä puuttuu nimittäin viitisensataa suojeluhehtaaria Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjan tavoitteesta, joka on 1800 hehtaaria uusia, yksityisiä luonnonsuojelualueita. Minkäkokoisen pläntin vain saa lahjoittaa, ja kriteerit ovat väljät: paikan täytyy olla luonnonkaunis ja tärkeä monimuotoisuudelle. Valtio osallistuu kampanjaan tuplaamalla yksityisten lahjoittaman suojeluhehtaarien määrän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kemiönsaaressa on 120 uutta, Koneen säätiön kampanjalle lahjoittamaa luonnonsuojeluhehtaaria. Kuvassa Stormossen. Kuva: Panu Kunttu
Kemiönsaaressa on 120 uutta, Koneen säätiön kampanjalle lahjoittamaa luonnonsuojeluhehtaaria. Kuvassa Stormossen. Kuva: Panu Kunttu

–  Aika mukavasti maanomistajat ovat lähteneet mukaan. Perusteluja emme ole erityisesti kyselleet, mutta lahjoitukset ovat usein maanomistajille rakkaita paikkoja, joissa he tykkäävät itsekin viettää aikaa – tai jotka ehkä jo omat vanhemmat ovat aikanaan säästäneet hakkuilta, kertoo Päivi Gummerus-Rautiainen Ympäristöministeriöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eteläisin lahjoitusalue on ulkosaariston kohde Raaseporissa, pohjoisimmat Inarissa. Mukana on metsää, suota ja pieni lintuvesikin. Alueiden koot vaihtelevat: pienin on alle hehtaarin, suurin lähes 150 hehtaaria. Kullanarvoista eteläsuomalaista talousmetsää ei ole toistaiseksi lahjoitettu hehtaaritolkulla.

Vielä mahtuu suojelumetsiä

Yksi uusista lahjoitusalueista on Kouvolassa sijaitseva Varissaari Iso Lahnajärvellä. Sen lahjoitti taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

–  Varissaari on jylhä, kallioinen saari. Vallitseva puulaji on mänty, ja kallioilla on kaunis sammalpeite. Kun kyseessä on pieni saari, sille ei ole metsätaloudellisia paineita, joten se on saanut olla rauhassa ikiajat, kertoo Pekka Jokinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Luonnonsuojelupäätöksen jälkeen Varissaaresta on tehty luonnonsuojelulain pykälän 24 mukainen yksityinen suojelualue. Omistus säilyy maanomistajalla, mutta alue rauhoitetaan pysyvästi.

– Metsätalous, rakentaminen ja ojittaminen on tästä lähtien kielletty. Jokamiehenoikeudet säilyvät, eli marjastaa ja sienestää saa edelleen, ja metsästyskin on sallittua maanomistajan luvalla.

Näin nätiltä näyttää uudella luonnonsuojelualueella Varissaaressa.
Näin nätiltä näyttää uudella luonnonsuojelualueella Varissaaressa.

Jokinen kertoo, että Kaakkois-Suomessa on vireillä luontolahjoja myös Kouvolan ja Lappeenrannan kaupungeilta ja monilta muilta yksityisiltä henkilöiltä. Eikä siinä kaikki suojelurintamalta: vuoteen 2025 asti on menossa myös METSO-ohjelma, jossa voi suojella maita korvausta vastaan. METSOn suojelukriteerit ovat tiukemmat, ja suojelualueiksi otetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita.

Metsiä hakataan Suomessa enemmän kuin ehkä koskaan tähän mennessä, ja kohta määrät vielä lisääntyvät. Jokisen mielestä on tervetullutta, että puhutaan välillä suojelustakin.

– Metsä on talouden kulmakivi, ja toki se täytyy ymmärtää. Mutta täällä Etelä-Suomessa metsien pinta-alaa on suojeltu toistaiseksi niin vähän, että ei se riitä monimuotoisuuden turvaamiseen.
 

Tekstiä korjattu 18.9. klo 10:25: Valtio osallistuu kampanjaan joka tapauksessa tuplaamalla yksityisten lahjoittajien suojeleman pinta-alan, maksimissaan 1800 hehtaaria – vaikka tavoitteeseen ei päästäisikään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla