Kansallismielisissä tunnelmissa ollaan tänään. Kuva: Shutterstock
Kansallismielisissä tunnelmissa ollaan tänään. Kuva: Shutterstock

By Suomen kansa, joka harrasti rivompaakin riimittelyä kuin mitä kansalliseepoksesta uskoisi.

Iloista, kansallistunnetta uhkuvaa Kalevalan päivää kaikille! Viettäkäämme se tänä vuonna rosoisemmissa merkeissä kuin perinteisesti ja sanokaamme ruma sana niin kuin se on! Pillu! Ja Kyrpä!

Suomen kansan perinteinen seksisanasto on tullut tutuksi ainakin Petra Lampiselle, joka on ollut mukana kokoamassa rivomman pään kansanrunoja Tupa ryskyi, parret paukkui -teokseen. Runot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista, ja ne ovat vanhojen tuttujen Lönnrotin, Gottlundin, Paulaharjun, Europaeuksen ja kumppaneiden 1800-luvulla keräämiä.

– Varsinkin Gottlund ja Lönnrot ovat kirjoittaneet kaikki runot uskollisesti ja sensuroimatta talteen. Jossain puhtaaksi kirjoitetussa versiossa on hiukan saatettu sensuroida, tyyliin p*llu.

Kalevala, Lönnrotin suuri työ, ei puhu seksuaalisuudesta kuin muutamassa kohdassa: Väinämöinen ahdistelee nuorta Ainoa, Kullervo nai vahingossa siskoaan ja Ilmarinen tekee metallista ”taotun Barbaran”. Arkistojen aarteet taas kertovat paljon iloisemmasta ja reippaasta suhtautumisesta seksiin kuin mitä Kalevalan perusteella voisi kuvitella.

– Ihmehän se olisi, jos seksuaalisuudesta ei puhuttaisi kansanrunoudesta. Mutta 1800-luvulla, kansallistunteen suuressa nousussa, haluttiin luoda kansasta tietynlainen kuva. Rivot runot eivät sopineet käsitykseen jalosta Suomen kansasta, ja tämä materiaali on maannut arkistossa, Lampinen kertoo.

Nyt arkistosta on kaivettu kertomuksia, loitsuja ja opettavaistakin materiaalia, kuten seuraava runonen:

Ei saa panna paimenlikkaa, se on vielä lapsi.

Antaa sen pehvan karvettua ja tulla tuuheemmaksi.

Petra Lampinen valitsi runojen joukosta oman suosikkinsa, ja se on alla: sitä voi halutessaan vaikka laulaa tutulla Vaka vanha Väinämöinen -sävelellä Kalevalan päivän kunniaksi. Runoja on nähtävissä myös näyttämöllä, tänään Helsingissä, kevään mittaan muilla paikkakunnilla.

Pillu juosta piiretteli

kamarista kellarihin,

kupsahti kalavatihin.

Meni poika, söi lipasi,

sano sitte syötyähän:

− En tijä polonen poika

minkä lienen syönytkähän,

makia oli meeksi,

rasvanen sian lihaksi,

imeläinen vierteheksi.

Tästäpä pojat polvillehen,

vanhat akat vatallehen

pillua kumartamahan.

Pillu koreana kunniasa

istu linnan akkunalla

valkiat sukat jalassa.

Läksi tästä kulkomahan:

nosti pappi lakkiahan,

kuningas kypärähänsä,

talon poijat polvillehen.

Näki kyrvän käydesähän,

lähti tuota ajamahan,

kyrpä kuusehen kuhahti.

Pillu katto kannon päästä,

sano sitte sanoilla näillä:

− Tule kulta kurkkuhini!

Kyrpä kohta kohdastansa

vastasi kovin vihasa:

− Tulkohon tuliset nuolet

sinun konna kurkkuhusi,

ilkiä ikenihis.

Kyllä muistan muinosetki:

pääni panit paljahaksi,

veden vänsit silmästäni,

nahkan korviini sivallit.

Kukku sulle, kukku mulle,

kukku meille kummallekki,

kukku.

Pielisjärvi

E. Lönnrot 1828

Lue myös:

10 syytä: tämän takia suomalaiset naiset ovat ylivertaisia

Kari Tapion hitti päivitettiin – tältä suomalaisuus näyttää nyt!

Suomessa on seksiä, Antti Holma!

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla