Kas, lihasmassahan se vain on lisääntynyt. Kuva: Shutterstock
Kas, lihasmassahan se vain on lisääntynyt. Kuva: Shutterstock

Vaikka vaaka näyttää enemmän kuin eilen, et välttämättä ole lihonut.

Se on vain numero. Se on vain yksi hemmetin ärsyttävä numero. Henkilövaa'an lukema nimittäin.

Erityisen ärsyttävää vaa'alla käyminen on, kun paino on noussut tai ei laske tiukasta dieetistä huolimatta. Ärrh.

Fitnessguru Richard "Dick" Talensin kirjoittama artikkeli lievittää kuitenkin hieman punnitsemisen tuskaa. Mies kertoo, miten vaa'an lukemia tulkitaan – eikä painonnousu aina edes ole huono juttu. Pelkästä puntarin lukemasta ei siis kannata tehdä koskaan turhan hätäisiä johtopäätöksiä.

On normaalia, että paino vaihtelee pari kiloa suuntaan tai toiseen. Syitä siihen on muitakin kuin rasvan kertyminen vartaloon.

1. Glykogeenivarastot. Elimistö varastoi ruuasta saatuja hiilihydraatteja glykogeeni-nimisen varastohiilihydraatin avulla. Jokaista hiilihydraattigrammaa kohti kehoon kertyy myös kolme grammaa vettä. Mikäli glykogeenivarastot ovat tyhjillään, paino on normaalin vaihtelun alarajoilla. Toisaalta glykogeenivarastojen täyttyminen tietää painon nousua vaihtelun ylärajoille.

2. Jos natriumia (eli suolaa) tulee nautittua enemmän kuin tavallisesti, kehoon yleensä kertyy vettä. Nesteet lähtevät liikkeelle, kun ravinnosta saa vain niukasti suolaa. Keho kuitenkin sopeutuu natriumin määrään, joten on turha toivo, että suolan jättämällä paino putoaisi pysyvästi alas.

3. Kuukautiskierto kerryttää myös nestettä elimistöön, mikä kannattaa ottaa huomioon vaa'an lukemia vertaillessa.

4. Nestehukka vaikuttaa myös painoon. Elimistö kannattaa pitää hyvin nesteytettynä.

Lihonko vai onko vika vaa'assa?

Suuret painonvaihtelut laihdutuskuurin aikana johtuvat yleensä glykogeenivarastoista. Rasva palaa hitaasti, mutta glykogeenitasot voivat heilahdella villistikin.

Kun syö paljon ja erityisesti hiilihydraatteja, glykogeenivarastot täyttyvät ja olo saattaa olla turvonnut, mutta kyse on nesteestä. Eli huh, yksi kunnon ateria ei tuhonnut koko viikon kurinalaista laihduttamista, vaikka vaaka näyttäisikin kolme kiloa enemmän. Vastaavasti vähähiilihydraattisella dieetillä paino saattaa laskea nopeastikin.

Glykogeenivarastojen lisäksi kuntoilun aloittaminen yleensä kasvattaa lihasmassaa. Paino ei sen takia välttämättä pienene, vaikka rasvaa olisikin palanut.

Näin tulkitset vaakaa

Jotta vaa'an lukemaa pystyisi arvioimaan kunnolla, kannattaa ottaa avuksi myös mittanauha. Painon lisäksi pitäisi aina mitata vyötärönympärys.

Kannattaa myös tarkkailla voimien kehittymistä, esimerkiksi sitä, kuinka raskailla painoilla jaksaa kuntosalilla harjoitella. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota kehon turvotuksiin ja niiden mahdollisiin syihin.

Vasta kun nämä asiat on ottanut huomioon, vaa'an lukemasta pystyy päättelemään jotakin.

Dick Talensin sivustolla on taulukoitu kattavasti, mitä vaa'an lukemasta ja muista merkeistä voi kulloinkin päätellä. Tässä muutama esimerkki:

Paino alenee, vyötärönympärys pienenee ja voimat lisääntyvät. Optimaalinen tilanne. Rasvaa palaa. Jatka samaan malliin.

Paino nousee, vyötärönympärys pienenee ja voimat lisääntyvät. Rasva palaa yhä, mutta ehkä hitaanlaisesti tai keho vasta totuttelee uuteen ruokavalioon. Kalorimäärän alentamista voi kokeilla, jotta paino alkaisi pudota.

Paino nousee, vyötärönympärys kasvaa ja voimat lisääntyvät. Kehoon kertyy sekä rasvaa että lihasta. Kalorimäärä on todennäköisesti liian iso. Rukkaa ruokavaliota kevyemmäksi tai keskity lihasmassan kasvattamiseen.

Lue myös:

18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Koomikko Sami Hedbergillä kova laihdutustavoite: nyt lähtee 25 kiloa – viidesosa painosta!

Älä usko! Viisi ravitsemusmyyttiä, jotka eivät pidä paikkaansa

Uusissa jaksoissa juontaja Sofia Rågenklint saa vetoavukseen koomikko Anders ”Ankka” Johanssonin.

IS TV-LEHTI:  Eläinmaailman moninaisuutta tarkasteleva ruotsalainen tietopaketti Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa (Djursjukhuset, 1997–) jatkuu keväällä 2016 valmistunein jaksoin. Visuaalisestikin runsas sarja tutustuu eläinlääkärien työn monipuolisuuteen sekä Ruotsissa että kauempana. Tämän kauden eksoottinen kohde on eteläinen Afrikka.

Uusissa jaksoissa juontaja Sofia Rågenklint saa vetoavukseen koomikko Anders ”Ankka” Johanssonin, joka juontaa sarjaa vuoden 2008 jaksoista tutulla hurtilla huumorilla, mutta asiaa unohtamatta.

On hellyttävää huomata, että lemmikeistä pidetään hyvää huolta.

Itsensä täysillä likoon pistävä Ankka vetää jokaisessa jaksossa toistuvia osuuksia. Ankan kalat -osiossa hän sukeltelee vaarallisten evällisten keskellä. Nordens Ark -eläintarhassa hän oppii, kuinka harvinaisia eläimiä suojellaan. Ankan kissa & koira -pätkässä hän ottaa selvää, miksi hänen omat lemmikkinsä käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Viikon Ankassa hän ottaa lyhyesti esille jonkin mielenkiintoisen eläinknopin.

Ensimmäisessä jaksossa Ankka ottaa lisäksi selvää hevosten dopingtesteistä. Rågenklint puolestaan seuraa Namibiassa, kuinka gebardeja palautetaan takaisin luontoon. Ruotsissa hän tutustuu häntäänsä kipuilevaan kissaan ja syöpää sairastavaan mäyräkoiraan.

Näissä kohtauksissa on hellyttävää huomata, että lemmikeistä pidetään hyvää huolta.

Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa, TV2 pe klo 16.00

Natalia Baer kertoo, että ilman sosiaalisessa mediassa kiertänyttä #MeToo-kampanjaa hän ei olisi saanut ehkä koskaan tietää oman lapsensa epäasiallisesta kohtelusta.

Tällä viikolla sosiaalisen median ylivoimaisesti suurin puheenaihe on ollut amerikkalainäyttelijä Alyssa Milanon aloittama #MeToo-kampanja. Se on pyrkinyt tekemään näkyväksi, kuinka paljon seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa naiset ympäri maailman joutuvat kohtaamaan.

Viikon aikana myös monet suomalaiset ovat jakaneet omia kokemuksiaan häirinnästä ja ahdistelusta. Lue tarkemmin aiheesta tämän linkin takaa.

Vaikka kampanja on saanut paljon kiitosta, se on herättänyt myös paljon kysymyksiä: 

Auttaako somessa huutelu oikeasti ketään? Eikö ahdistelu ole jokaisen henkilökohtainen asia? Leimataanko tässä nyt kaikki miehet sitten ahdistelijoiksi?

Myös helsinkiläinen Natalia Baer, 43, ajatteli aluksi, ettei aio osallistua kampanjan herättämään keskusteluun omilla kokemuksillaan. Hän ei innostunut kampanjan sukupuoliin liittyvästä vastakkainasettelusta eikä halunnut todellakaan leimata kaikkia miehiä häiriköiksi.

Mutta kun tuttujen kertomuksia alkoi tulvia yhä enemmän, Natalian mieli muuttui. Hän kirjoitti oman tarinansa sosiaaliseen mediaan.

Hän kertoi, kuinka vuosia sitten häntä nipisteltiin työpaikalla takapuolesta. Hän kertoi lapsuuden perhetutustaan, jonka luokse oli aina kiusallista mennä, koska hänen kosketuksensa ja puheensa tuntuivat väärältä.

– Kyseessä ei ollut suoraa insestiä tai seksuaalista väkivaltaa. Se oli häirintää, joka rikkoi minun rajojani lapsena. Se tuntui vuosia oudolla tavalla niin häpeälliseltä, etten puhunut siitä kellekään.

Yllättävä juttutuokio

Natalia kirjoitti päivityksensä ennen kaikkea ystävilleen ja tuttavilleen. Siksi hän yllättyikin, kun oma tytär otti asian puheeksi. Alle 15-vuotias tytär kysyi, kuka perhetuttu mahtoi olla ja puhuiko Natalia tapahtuneesta kellekään.

– Kerroin, ettei asiaa käsitelty mitenkään, koska en kehdannut puhua siitä, vaikka olisi ehdottomasti kannattanut. Tämän jälkeen tyttäreni kertoi, että hän on joutunut 10–12-vuotiaana useamman kerran tilanteeseen, joissa tuttu aikuinen  oli tullut liian lähelle. 

”Tyttäreni sanoi, ettei halunnut puhua asiasta aiemmin, koska ajatteli, ettei kukaan usko häntä.”

Keskustelu sai Natalian tuntemaan surua, vihaa ja riittämättömyydentunteita.

– Tyttäreni sanoi, ettei halunnut puhua asiasta aiemmin, koska ajatteli, ettei kukaan usko häntä. Se sai minut todella surulliseksi, koska olen luullut, että tyttäreni voi kertoa minulle kaikesta.

Puhuminen auttaa

Natalia on tyytyväinen siitä, että hänen tyttärensä uskalsi kampanjan herättämän avoimuuden ansiosta puhua asiasta. Hän pitää tärkeänä, että seksuaalisesta häirinnästä ja muista yhteiskunnan tabuaiheista puhutaan. Parhaimmillaan julkinen keskustelu voi avata silmät sille, että omista kokemuksista saa kertoa ilman, että niitä vähätellään.

– Ilman kampanjaa en ehkä olisi koskaan saanut kuulla tyttäreni kokemuksista. Olen tosi tyytyväinen, että itse rohkaistuin kertomaan asiasta suoraan. Se ei ehkä tekstinä ollut minulle maailman merkittävin, mutta toi läheiselleni ja sitä kautta minulle elämään jotain todella suurta.

”Ilman kampanjaa en ehkä olisi koskaan saanut kuulla tyttäreni kokemuksista.”

Samaan aikaan Natalia kuitenkin muistuttaa, että ketään seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa kokeneita ei pidä painostaa puhumaan asioista.

– Tällä hetkellä asiassa on kaksi ääripäätä: joko vaietaan kokonaan tai puhutaan suu ihan puhtaaksi julkisesti. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla se keskitien mahdollisuus, että saa keskustella asiasta ilman pelkoa, omassa turvallisessa ympäristössä.

Toiveajattelua?

Mietitkö vielä, miksi #MeToo-kampanjaa tarvitaan? Lue helsinkiläisen Natalian tarina ja et enää ihmettele

SimoHulkko kirjoitti: En tiedä kenelle vuonna 2017 on epäselvää, ettei takapuolesta nipistely/puristelu/kähmintä, rivouksien huutelu tai muu ahdistelu ole sallittua. Henkilökohtaisesti näin suomalaisena Y-sukupolven miehenä koen tällaiset kampanjat jo lähtökohtaisesti tuhoon tuomittuina vaikka niiden sanoma olisi kuinka tärkeä tahansa. Ensinnäkin ihmettelen sitä, minkä takia tuo kampanja piti suoraan rajata tai miksi se rajautui naisiin eikä vielä edes vuoden 2018 korvilla voida puhua vain...
Lue kommentti
Vierailija

Mietitkö vielä, miksi #MeToo-kampanjaa tarvitaan? Lue helsinkiläisen Natalian tarina ja et enää ihmettele

Minua on ahdisteltu monesti en kylläkään ole enkä aio puhua tästä julkisesti omalla nimellä koskaan! Ahdistelu on sekä verbaalista että fyysistä. Usein ahdistelijat ovat käyttäneet hyväkseen humalatilaani. Muun muassa housuihini on työnnetty käsi jne. Ai niin olen reilu 30 vuotias miesi.
Lue kommentti