Riittävän valon saamiseksi ei ole pakko hommata kallista kirkasvalolamppua. Kuva: Shutterstock
Riittävän valon saamiseksi ei ole pakko hommata kallista kirkasvalolamppua. Kuva: Shutterstock

Ärsyttääkö ajatus kalliista ja pöytätilaa vievästä kirkasvalolampusta? Ei huolta, saman vaikutuksen saa muutenkin.

Kirkasvalolamppu hoitaa tutkitusti kaamosoireita. Onko silti pakko pulittaa satoja euroja kalliista pöytätilaa vievästä design-lampusta, vai voisiko saman tehon saada tavallisista loisteputkivaloista?

Kyllä voi, vastaa THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Kirkasvalolamppu koostuu useammasta loisteputkesta. Sen valo on tavallista valkoista valoa, jossa ei itsessään ole mitään erikoista, Partonen huomauttaa.

Kirkasvalolampun virkistävä teho perustuu nimittäin ainoastaan siitä välittyvän valon määrään. Partosen mukaan lampussa pitää olla noin 2500 luksia, jotta se tehoaa piristävästi. Normaalien sisävalojen teho on korkeintaan 500 luksia.

Jos kirkkaasta valosta haluaa hyötyä kaamosaikana, lampun lähellä pitää viettää aamuisin puoli tuntia kerrallaan. Esimerkiksi keittiön katto voi olla hyvä paikka kirkkaiden loisteputkien asentamiselle. Keittiössä aamupalan ja lehdenluvun lomassa päivän valoannos tulee kerättyä ilman sen suurempaa panostamista.

Luksimittari käyttöön

Koska katto on korkealla, pitää loisteputkia olla vierekkäin useampi. Myös keittiön tai muun tilan väritys vaikuttaa tarvittavien loisteputkien määrään. Tummanpuhuvat seinät imevät valoa, vaaleat heijastavat.

Valon ja sitä myöten oikean luksimäärän mittaaminen onnistuu luksimittarilla. Kun se näyttää silmien korkeudella 2000–3000 luksia, on valon määrä oikea.

– Kannattaa pyytää sähkömies lamppua asentamaan ja kysäistä tältä samalla luksimittarista. Myös nykyisissä älypuhelimissa on sovelluksia, joiden avulla lukseja voi mitata. Ne eivät välttämättä ole kovin tarkkoja, mutta antavat karkean arvion, Partonen vinkkaa.

Lue lisää:

Kaamosmasennus: tunnista ja hoida oireet

Viikon epäolennainen: Kaamosajan elämänviisaudet

Ulkolinja-dokumentti Putin ja mafia pureutuu Venäjän presidentin miljardiomaisuuden taustoihin.

IS TV-LEHTI: Toukokuussa neljännen kautensa aloittaneeksi presidentiksi Vladimir Putinin voisi sanoa elävän suhteellisen normaalia elämää, ainakin mitä tulee henkilökohtaiseen varallisuuteen. 

Toki reilun 100 000 dollarin luokkaa oleva vuosipalkka on taviksen tuloihin nähden suuri, mutta omistukset ovat melko vaatimattomat – Venäjän presidentiksi: 1 500 neliön tontti, 77 neliön asunto, autotalli, kaksi vanhaa neuvostovalmisteista autoa, Lada Niva ja peräkärry. Näin siis virallisen totuuden mukaan. 

Putinin rahakuvioita aiemminkin tutkineiden Nicolas Tonevin ja Anastasia Kirilenkon Ulkolinja-dokumentti Putin ja mafia (Putin and the Mafia, 2017) esittää hänen haalineen miljardien omaisuuden, johon kuuluu esimerkiksi valtavia kiinteistöjä ja palatseja Venäjällä ja ulkomailla. Dokumentissa etsitään muun muassa kartanotiluksia Venäjänsaarella lähellä Viipuria.

Dokumentin mukaan Putinilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä vallassa.  Jos presidenttiys joskus päättyy, saattaa jopa Putin joutua tilille teoistaan.

Dokumentti setvii Putinin salaillun omaisuuden alkuperää. Rahavirtoja kartoitetaan 1990-luvun alkuun, jolloin Putin toimi Pietarin apulaispormestarina. Tonev ja Kirilenko todistelevat, kuinka tämä oli virkamiesroolinsa ohella keskeinen tekijä hallinnon ja rikollisten välisissä hämäräbisneksissä. Liikeelämältä pumpatun korruptiorahan lisäksi Putin hyötyi apulaispormestarina Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisestä tilanteesta, jossa harmaa talous takoi miljardeja. 

Kuvaavaa on, kuinka usein 1990-luvulla Venäjällä tehdyissä korruptiotutkimuksissa Putinin nimi nousi esiin. Vuosien saatossa todisteita on ilmaantunut lisää Putinin ja venäläismafian yhteyksistä. Ainoat seuraukset ovat tunteneet nahoissaan Putinia vastaan nousseet, jotka ovat muuttaneet maasta tai päässeet hengestään, joskus molempia.

Putin ja mafia ei tuo varsinaisesti mitään uutta Putiniin liitettyihin raskaisiin syytöksiin. Laaja todistusaineisto todistajalausuntoineen auttaa kuitenkin hahmottamaan kuvion mittakaavaa. 

Dokumentti esittää kiinnostavan näkemyksen Putinin vallan- ja kullanhimon motiiveista. Sen mukaan Putinilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä vallassa. Jos presidenttiys joskus päättyy, saattaa jopa Putin joutua tilille teoistaan.

Ulkolinja: Putin ja mafia, TV1 klo 22.00

Jarkko Valtee juhli pyöreitä baarissa. – Laitoin parille kymmenelle frendille Facebookissa viestiä, että en ole matkoilla vaan baarissa, tule sinäkin.

Drag-artisti, radiojuontaja ja viihteen monitoimimies Jarkko Valtee täytti lauantaina 50 vuotta.

– Tai siis olen nyt vanha 600 kuukautta ja neljä päivää. Lapsilla ikä lasketaan aina kuukausissa, jossain vaiheessa ihminen alkaa kääntyä takaisinpäin.

Jarkko juhli pyöreitä baarissa.

– En jaksanut järjestää mitään tapahtumaa, mutta laitoin parille kymmenelle frendille Facebookissa viestiä, että en ole matkoilla vaan baarissa, tule sinäkin.

Edellisen kerran Jarkko juhli pyöreitä isommin, kun hän täytti 30 vuotta. Noissa juhlissa hän esiintyi ensimmäistä kertaa Osku Heiskasen kanssa Sowhat draq-duona.

”Meitä on Oskun kanssa leikkisästi syytetty, että veimme drag-skenen S-etukorttiristeilyille.”

Nyt kaksikko rakentaa syksylle 20-vuotisjuhlakiertuetta. Mukaan lähtee 13 henkinen porukka sekä iso rekan perävaunullinen koneistoa. Kiertue kattaa maan isoimmat kulttuuritalot.

– Naurettiin Oskun kanssa, että on tämä aika hyvin kahdelle viisikymppiselle miehelle, jotka esittävät muita artisteja. Silloin kun aloitimme, drag nähtiin enemmän suttuisena yökerhoasiana. Meitä on Oskun kanssa leikkisästi syytetty, että veimme drag-skenen S-etukorttiristeilyille. Se on edennyt marginaaliviihteestä yhdeksi isoksi teatteriviihteen alaksi.

Esiintymistä Jarkko aikoo jatkaa hamaan tulevaisuuteen. Muutenkin hän arvelee muuttuneensa ihmisenä hyvin vähän viimeisen 20 vuoden aikana.

– Rauhoittunut on väärä sana, mutta en ole enää niin ehdoton kuin aikaisemmin. Pystyn yhä vetämään kilarit aivan käsittämättömistä asioista, mutta väitän että olen ihan pikkuisen paremmin oppinut ymmärtämään, enkä suutu ihan niin herkästi, Jarkko analysoi Laura Paloheimon kirjan julkistamistilaisuudessa.