Luokanopettaja Pauliina Kuunkajo (oik.) lainasi Soile-Maria Linnemäen liikkeestä mekon Virossa vietettävää kartanoviikonloppua varten.
Luokanopettaja Pauliina Kuunkajo (oik.) lainasi Soile-Maria Linnemäen liikkeestä mekon Virossa vietettävää kartanoviikonloppua varten.

Tarvitseeko yhden illan mekkoa omistaa itse? Mitä tehdä autolla, joka seisoo illat parkissa? Keneltä lainata poraa, jos haluaa yhden reiän seinään? Poimi tästä nykyajan säästö- ja tienausvinkit.

Apua, bileet tulossa eikä mitään päälle pantavaa! Eikä rahaa. Tuttu tilanne?

Yhteinen vaatekaappi sadan muun naisen kanssa pelastaa, sillä kuudestasadasta vaatteesta löytyy todennäköisesti jotakin.

– Ajatus on herätellä, kannattaako ja voiko näinä aikoina ostaa kaikkea itse, kertoo Soile-Maria Linnemäki. Hän pitää Vaatepuu-lainaamoa järvenpääläisen valokuvausstudion takahuoneessa.

Jättivaatekaapin idea on, että sieltä voi napata tulevalla viikolla tarvitsemansa vaatteet täsmäiskuna. Jos on menossa työhaastatteluun, voi lainata bleiserin, jos puolestaan syksyn ainoisiin juhliin, pikkumustan. Kertaa varten on turha ostaa.

Puolen vuoden jäsenyys maksaa 130 euroa. Sillä saa kahden viikon välein kaksi vaatetta kahdeksi viikoksi. Eniten kaapissa on laadukkaita arkivaatteita. Summa tuntuu äkkiseltään suurelta.

– Moni makustelee summaa ensin, mutta suhteuttaa sen sitten vaatteiden ostohintaan. Olisiko muuten varaa uuteen mekkoon joka tilaisuuteen tai mahdollisuus suosia tässä mittakaavassa suomalaisten suunnittelijoiden merkkejä? Linnemäki miettii.

Ketkä näitä sitten lainaavat?

– Minulla on hyvätuloisia asiakkaita, jotka tekevät tätä ekologisista syistä eivätkä halua omistaa mitään. Sitten on yksinhuoltajaäitejä, joilla ei olisi muuten varaa tällaiseen ”ylellisyyteen” tai ”hömpöttelyyn”.

Linnemäki haluaakin samalla osoittaa, että omilla valinnoilla laatu voi olla lähes kaikkien saatavilla.

Vaatteet Linnemäki on saanut suunnittelijoilta lainaksi tai ostanut kirpputoreilta. Asiakkaat ovat tuoneet myös omia vaatteitaan muiden lainattavaksi. Jos antaa omansa kiertää, saa lisäetuja.

Linnemäelle itselleen vaatekaappi on ”vakava harrastus, ei leipätyö”.

– Käteen jää jotain pientä, sillä vaatteiden hankinta ja huolto maksavat.

– Pääsyy taitaa olla se, että tämä on hauskaa! Vaatteidenvaihtopäivissä on jotain hienoa: naiset eivät kilpaile kuten alennusmyynneissä, vaan kannustavat toisiaan, että ota toi, se näyttää päälläsi hyvältä.

Ensin tuli raha, sitten ilo

Hauskuus on sana, jota käyttää myös jakamistaloutta tutkinut Juho Hamari Aalto-yliopistosta.

Moni tekee yhteishankintoja säästääkseen tai vuokraa vähällä käytöllä olevaa omaisuuttaan saadakseen lisätienestejä, osa taas kuluttaa niukemmin ekologisista syistä. Mutta myös nautinto on iso kannustin.

– Rahan tarve saattaa sysätä tarjoamaan esimerkiksi ylimääräistä huonetta matkaajille tai omaa porakonetta opiskelijayhteisön yhteiskäyttöön, mutta tekeminen voi olla niin mielekästä, että siitä tuleekin elämäntapa.

Saattaa käydä myös toisinpäin: kun pienimuotoinen lainailu tai vuokraus toi aluksi hyvän mielen, voikin huomata tienaavansa sen verran, että vuokrauksesta kasvaa liiketoimintaa.

Ovat kaveriporukat toki aiemminkin ostelleet vaikkapa kimppaveneitä kuluja jakaakseen. Miten nykybuumi eroaa siitä?

– Nyt moni perustaa oman identiteettinsä siihen, että olen vihreä ja kulutan eettisesti.

– Netti ja erilaiset applikaatiot ovat muuttaneet kyläyhteisöistä tutun jakamistalouden maailmanlaajuiseksi toiminnaksi.

Toisaalta uusi teknologia tuo kaupungeissa lähelle naapurit, jotka ovat olleet vieraita. Esimerkiksi kaupunginosien omilta nettikirppiksiltä voi ostaa tavaroita vaikka samasta korttelista, jolloin ostaja säästää postikuluissa, myyjä välttyy pakkaamisen vaivalta eikä ympäristö rasitu kuljetuksesta. Win-win-win!

Parhaimmassa tapauksessa saattaa jopa tutustua uuteen samanhenkiseen ihmiseen.

– Buumi luo kyläyhteisöjä paikkoihin, joissa niitä ei ole ollut vuosikymmeniin.

 

Vaate- ja laukkulainaamoja

Jarvenpaanvaatepuu.fi (Järvenpää)

Facebook.com/vaaterekki (Helsinki ja Riihimäki)

Nurmiclothing.com/nurmi-clothing-library (Lahti)

Dreamy.fi (Turku)

 

Ostaisitko pihaa muutamalla työtunnilla?

Lainaa toisen pihaa puutarhaharrastukseesi ja maksa siitä työlläsi. Tämä on Kaupunkirengin ajatus, joka yhdistää maalliset ja maattomat.

Palvelun kautta voi kysellä joko omalle pihalle puutarhanhoitoapua tai pihoja, joiden multaan voisi sormensa upottaa. Pihan omistaja antaa rengilleen palan maastaan, jonne pihaton pääsee möyrimään.

– Itselläni on siirtolapuutarhapalsta, ja olen nähnyt, miten terapeuttista puutarhanhoito on. Toisaalta on paljon mummoja, jotka eivät jaksa enää pihaa hoitaa, ja se ahdistaa heitä, kertoo Iina Merikallio, toinen Kaupunkirengin perustajista.

Suositus on, että jos saa vuokralle neliön pihaa, tekee vastineeksi tunnin töitä. Kymmenen neliön pihaläntistä pitäisi siis vaikkapa leikata muuta nurmikkoa, kitkeä rikkaruohoja ja leikata pensaita kymmenen tuntia kesässä. Se on suositus, joten osapuolet voi keksiä jonkin muun korvauksen – tai sopia, ettei korvausta tarvita.

– Tässä molemmat osapuolet voittavat. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa ja rintamamiestaloissa pihat vain villiintyvät. Palvelun avulla saa juttuseuraa, ja monelle on tärkeää päästä jakamaan nuorelle kaupunkilaistytölle tietotaitoa perennoiden hoidosta.

Hankkisitko lisätienestiä seisovalla kaaralla?

Kortteliautopalvelun kautta voi vuokrata itselleen menopelin vaikka tunniksi tai tienata omalla autollaan, jos se muuten seisoisi tyhjän panttina parkkipaikalla.

Helsingin Arabianrannassa asuva Ann-Catrin Tylli vuokraa usein Anssi Lehdon autoa. He asuvat vain muutaman sadan metrin päässä toisistaan.

Tylli tarvitsee autoa pari kertaa kuussa töiden takia. Muuten hän kulkee julkisilla, eikä omalla autolla olisi virkaa.

– Tämä on autovuokraamoa edullisempi, ja on helppoa, kun auton voi ottaa ihan naapuristani, Tylli perustelee Kortteliauton käyttöä.

Lehto puolestaan vuokraa autoaan muille, koska se jäi melko turhaksi miehen jäätyä eläkkeelle. Kymmenen vuotta vanhan Ford Focuksen lainaaminen maksaa 8,70 euroa tunnissa. Koko päiväksi auton saisi 64 eurolla – sisältäen bensat.

Autolla on kuukaudessa kymmenkunta vuokraaja. Vuokratuloilla Lehto kuittaa ”ainakin auton vakuutusmaksut”.

– Elokuussa taisin saada käteen 150 euroa. Ei tämä mikään ihmeellinen tienesti ole, ennemmin aate.

Katsoisitko naapurin lapsia?

Nappi naapurin idea on tarjota apua, seuraa tai palveluksia aivan kotinurkilla. Nettipalvelussa voi tarjoutua vaikka muuttoavuksi, kysellä kirityskaveria juoksulenkille tai etsiä poraa lainaan yhden taulun ripustamiseen.

Ohjelmaan näpytellään oma osoite, ja palvelu näyttää, millaista ehdotuksia naapurustossa on. Yksi lupautuu auttamaan vanhuksia kotiaskareissa, toinen perustaa lukupiiriä ja kolmas osaisi auttaa kantapään neulomisessa.

– Turhan moni asia haetaan kaukaa, vaikka apu olisi seinän takana. Sitä ei vain tiedä. Ajatus on yhdistää ihmiset, palvelun kehittäjä Pauliina Seppälä sanoo.

– Palvelun tärkein ominaisuus ovat muut ihmiset. Kun menee kauppaan, voisiko tehdä ostokset samalla naapurin vanhuksen puolesta? Tai jos on jalka murtunut, löytyisikö joku, joka vie koiran ulos?

Seppälä vinkkaa, että Nappi naapurin kautta voi kokeilla vaikkapa pientä itsensä työllistämistä.

– Voi tarjoutua esimerkiksi naapuruston lastenhoitajaksi.

Lue myös:

Tarjoa naapurilainaa tarralla – miksei myös Suomessa?

Katja Ståhl: ”Lainaan jatkuvasti rahaa itseltäni”

 

11 nykyaikaista säästö- ja tienausvinkkiä

Taloyhtiön omat Facebook-ryhmät Tarjoa naapurille tiskauspalvelua, myy vanha lastensänky, kysy muuttoapua.

Kaupunginosien Facebook-kirpputorit Myy ja osta läheltä, jolloin ekologinen jalanjälki jää pieneksi eikä tuotteiden kuljetuksesta synny kuluja. Kiikuta myymäsi tuote vaikkapa kadun toiselle puolelle.

Taloyhtiöiden yhteiset oleskelutilat Miksette muuttaisi vähällä käytöllä olevaa pyykinkuivaushuonetta vaikkapa yhteiseksi nikkarointi- tai ompeluhuoneeksi? Näin kaikkien ei tarvitse hankkia välineitä itse, vaan ne voidaan jakaa yhteisillä säännöillä.

Airbnb Vuokraa kotimajoitus hotellia huokeammalla. Voit tienata lomarahoja itsekin, jos vuokraat tyhjilleen jäävän kotisi jollekin muulle.

Uber-taksi Kyytejä tarjoavat ammattitaksiautoilijoiden sijaan tavalliset kuljettajat. Toiminta on Suomessa laitonta, mutta älypuhelimen applikaatiosta voi seurata jatkuvasti autojen liikkeitä esimerkiksi Helsingin keskustassa.

Siivouspäivä Päivä, jolloin jokainen voi perustaa oman kirpparin vaikkapa puistoon. Myy tai anna nurkissa lojuvat tavarat sellaiselle, joka niitä tarvitsee. Tee löytöjä.

Sohvasurffaus Vieraanvaraisuuteen perustuva ilmainen majoitusmuoto ympäri maailmaa. Hyppää siis vieraan perheen sohvalle, mutta vastavuoroisesti tarjoa nukkumasijaa omasta kodistasi.

Vähänkäytetty.fi Uudenlainen nettikirppis, joka toimii keskusvaraston kautta. Tuotteita eivät siis myy yksityiset suoraan toisilleen, vaan voit tilata palvelun kautta monta erillistä kirppistuotetta yksillä postikuluilla.

Kuinoma.fi Harrastusvälineiden lainaus- ja vuokrauspalvelu.

Kyydit.net Sivusto, jolla voi etsiä kimppakyytejä ympäri Suomea. Jaa bensakulusi tai pääse Turkuun bussia halvemmalla.

Vertaislaina Lainaa rahaa pikavippejä edullisemmin tai ryhdy itse sijoittajaksi. Vertaislainapalveluja on muutamia erilaisia, mutta pääperiaate on, että nettipalvelu saattaa yhteen lainan ottajan ja yksityisen lainanantajan. Lainan hinta vaihtelee, sillä kukin saa päättää, mihin tarjoukseen tarttuu.

Vierailija

Säästä tai hanki helppoja lisätuloja - tätä omaisuutta kannattaa lainata, vaihtaa ja vuokrata

Auton vuokraaminen olisi varmasti tuottavaa toimintaa, mutta miten toimitaan sitten, jos autoa kolhitaan tai pahempaa? Auton vakuutus on kuitenkin minun nimissäni ja bonusmenetykset + omavastuut tulevat minun maksettavakseni. Tämän lisäksi on huomioitava se, että mitä enemmän autolla ajetaan, sitä suuremmiksi kasvavat huoltokulut, jne. Auton omistaminen on kallista ja sen vuokraaminen on sitä myös, sattuneesta syystä. Kun lähdetään laskemaan kaikkia kuluja, pitää vuokrahinnan olla aika...
Lue kommentti

Mielenterveyden ongelmista puhuminen ei ole nyyhkyttämistä, oli diagnoosi mikä tahansa. Milloin ymmärrämme lopettaa kiistelyn siitä, kuka sairastaa oikein?

Viime vuosien aikana lievemmät mielenterveysongelmat ovat arkipäiväistyneet. Niistä kehdataan puhua, ne huomioidaan työpaikoilla ja kynnys hakea apua on madaltunut. On hyvä asia, ettei masennuksesta tai burn outista tarvitse enää potea häpeää.

Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen sanoi muutama vuosi sitten Ylelle, että avoimuuden lisääntymisestä voi kiittää muun muassa julkkiksia.

– Julkisuuden henkilöt ovat kertoneet masennus- tai sairastumisjaksoistaan, ja ne kaikki lieventävät sitä pelkoa, jota on tunnettu mielenterveysongelmia kohtaan.

Sitten tulee psykiatri, Kellokosken sairaalan entinen ylilääkäri Ilkka Taipale ja töräyttää Helsingin Sanomien haastattelussa, että Kansallisteatterin Masennuskomedia-näytelmän päähenkilön tarina on ”tyypillistä naistenlehden kansikuvakamaa”.

– ’Minulla oli burn out, mutta minä toivuin’. Se on ihan eri asia, jos kansikuvajulkkikset kertoisivat sairastuneensa skitsofreniaan ja toipuneensa vähän, mutta sairastavansa sitä edelleen, Taipale sanoo Helsingin Sanomille ja jatkaa:

– En pidä siitä, että julkkikset nyyhkyttävät, hän toteaa tehdäkseen asian vielä selkeämmäksi.

”En pidä siitä, että julkkikset nyyhkyttävät.”

Siinäpä kannustava kommentti kaikille mielenterveytensä kanssa kamppaileville! Julkisuuden henkilö, joka on kohdannut mielenterveyden ongelmia ja saanut niihin mahdollisesti myös diagnoosin ja hoitoa, leimataan nyyhkyttäjäksi. Ikään kuin hän valittaisi turhasta. Jos ei tule verta, ei voi sattua.

Taipaleen kommentti on jatkoa aina silloin tällöin päätään nostavalle väittelylle siitä, kenellä on oikeus valittaa ja kuka on tarpeeksi sairas saadakseen kertoa siitä. Kesällä muun muassa pohdittiin, onko Anna-Leena Härkösen uutuusromaanin päähenkilö ”uskottavasti masentunut”, jos hän käy jumpassa ja elämä näyttää päällisin puolin hyvältä.

Taipale on toki oikeassa siinä, että burn out ja skitsofrenia ovat kaksi eri asiaa, ja hän on tärkeällä asialla vaatiessaan, että vaikeasti mielisairaiden sosiaalinen asema pitää saada kuntoon.

Kummastakaan sairaudesta puhuminen ei silti sulje toista pois. Lievempien mielenterveyden ongelmien esiin tuominen ei ole vakavampia ongelmia väheksyvää, mutta Taipale tulee kyllä nyyhkytyskommentillaan väheksyneeksi kaikkia muita mielenterveyden ongelmia paitsi niitä vaikeimpia.

Aika monelle tulee elämässään vaihe, jolloin mielenterveys joutuu koetukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Monella se uusii ja osalla kroonistuu.

Burn out tai raskauden jälkeinen masennus saattaa olla vaikein asia, jonka ihminen joutuu elämässään kokemaan. Vaikka häpeä ei enää niin suuri kuin joskus aiemmin, kynnys hakea apua saattaa silti olla korkea. Nyyhkyttäjäksi leimaaminen ei varsinaisesti auta asiaa.

Burn out tai raskauden jälkeinen masennus saattaa olla vaikein asia, jonka ihminen joutuu kokemaan.

Sillä, että mielenterveytensä kanssa vaikka vain väliaikaisestikin kamppaileva uskaltaa hakea ja saa apua jo varhaisessa vaiheessa, voidaan ehkäistä ongelmien pahenemista ja yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Mielenterveyden ongelmat ovat edelleen yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Niiden vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kuitenkin vähentynyt kymmenen vuoden aikana kolmanneksella, vaikka masennustilastot voivat edelleen paksusti.

Voikin kysyä, kuinka suuri merkitys on sillä, että mielenterveydestä on viime vuosina viimein alettu puhua avoimemmin ja että lieviä tai ohimeneviäkään ongelmia ei väheksytä?

Sitä paitsi sen burn outin syvimmässä alhossa saattaa auttaa jo pelkästään tieto siitä, että muutkin ovat tästä toipuneet.

Vierailija

Nyyhkyttäjäksi leimaaminen on viimein asia, jota mielenterveytensä kanssa kamppaileva kaipaa

Mielen sairaus on sairaus siinä kuin muutkin, ja on hyvä että siitä puhutaan. Nostan myös hattua jokaiselle joka "tulee kaapista" sairautensa kanssa. Mutta olen siitä Taipaleen kanssa samaa mieltä että iltapäivä- ja naistenlehdet ovat täynnä näitä "tunnettu tähti avautuu: kärsin masennuksesta/unettomuudesta/ahdistuksesta"- juttuja. Monessa jutussa kuitenkin puhutaan ihan muusta kuin sairaudesta, on ollut väsymystä, kiirettä töissä, ikäviä sattumuksia elämässä, jotka sinänsä ovat ihan tavallisia...
Lue kommentti

Perhebarometrin mukaan lastenhankintaa lykätään, sillä keskiluokkainen ”Prisma-perheen” elämä ahdistaa. Mitä ihmettä, sehän on ihmisen parasta aikaa!

  1. Virikkeellistä yhdessäoloa. Kun koko perhe lähtee yhdessä Prismaan, saatte viettää ainutlaatuista laatuaikaa yhdessä. Kukaan ei katso televisiota, pelaa pleikkaa tai syvenny mihinkään vuorovaikutusta haittaavaan asiaan, vaan aikaa vietetään yhdessä esimerkiksi maustehyllyä etsien. 
  2. Zen-hetki. Jälkikasvu pysyy paikallaan, kun yhden istuttaa kärryn penkkiin ja loput sinne ruokatavaroiden joukkoon. Ei tarvitse olla silmät tarkkana vahtaamassa, missä pahanteossa kullannuput ovat. Äärimmäisen kätevää ja rentouttavaa ihmiselle, joka ottaa jatkuvasti koppeja päälleen putoavista rohkelikoista.
  3. Vähän kuin Linnanmäki. Prismoissa on usein pienet leikkipaikat. Tai ainakin yksi karuselli, joka pyörii S-etukorttia vinguttamalla. Eli ilmaiseksi! Parasta huvitusta lapsille ja aikuisten lompakoille.
  4. Aina valitetaan, miten ”aika kuluu niin nopeasti”. Prismassa ei kulu.
  5. Olosuhteet ovat optimaaliset. Saa olla lämpimässä, tuulensuojaisessa ja kirkkaasti valaistussa paikassa, jossa ilmastointi pelaa. 
  6. Apu on lähellä. Nälän iskiessä ruoka on lähellä. Jos housut repeävät, uudet vaan kehiin. Mitä Prismasta ei saa, sitä ihminen ei tarvitse.
  7. Näkee tuttuja. Kun viettää tarpeeksi aikaa jättimarketeissa, huomaa ilokseen/yllätyksekseen, että vastaan alkaa kävellä tuttuja. Joskus aikaisemmin nähtiin ehkä baarissa, mutta hyvin ne kuulumiset saa huikattua kylpypyyhelaarinkin yli. Tästä syystä ei todellakaan kannata lähteä Prisma-radalle missään puutarhavaatteissa, vaan vähän pitää panostaa.
  8. Välillä voi irrotella. Kun elää Prisma-perheen elämää, irrottelu on kaiken lisäksi älyttömän helppoa! Ristely Ruotsiin, kylpyläloma Flamingossa tai sitten ihan vain viaton "Mentäisiinkö sittenkin cittariin?", tuovat jännitystä arkeen. Vaikka vähän hevi-hyllyllä revittelisi, on tämä huvi hirveän paljon halvempaa kuin esimerkiksi kahden ihmisen lentoliput Balille. Muista tämä!
  9. Eikä niistä Balin lipuista muuten saisi mitään bonuspisteitäkään. Muista sekin! Miksi me puhumme koko ajan Balista?