Setan pääsihteeri muistuttaa, että jokaisella tulisi olla oikeus pitää rakkaidensa kuvia työpöydällä ja käyttää juuri sitä vessaa, joka vastaa heidän omaksi kokemaansa sukupuolta.

Tällä viikolla vietetään Helsinki Pride -tapahtumaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen teemaviikon pääteemaksi on valittu työelämä.

Millaisiin asioihin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset törmäävät työelämässä, valtakunnallisen Setan pääsihteeri Aija Salo?

– Työelämässä vallitsee vahva hetero-oletus, joka ilmenee sekä työkulttuurissa että erilaisissa käytännöissä useilla työpaikoilla. Jos lisäksi työkaverit tai asiakkaat vaihtuvat usein, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluva ihminen joutuu toistuvasti tulemaan ulos kaapista, vaikka ei olisi siellä ikinä ollutkaan.

Salon mukaan työpaikkojen vahvat sukupuoli- ja heteronormit vaikuttavat vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden työssä jaksamiseen, työhyvinvointiin ja sitä kautta jopa työuran pituuteen.

– Jotkut päätyvät niin sanotusti pakkoyrittäjiksi, koska eivät halua joutua jatkuvasti miettimään sitä, kohdellaanko heitä työpaikalla tasapuolisesti vai ei.

Salo muistuttaa, että jokaisella tulisi olla yhtäläinen oikeus laittaa puolisonsa tai lastensa kuvia omalle työpöydälleen, saada yhdenvertaiset perhevapaat ja käyttää juuri sitä vessaa, jonka ovessa oleva kuva vastaa hänen omaksi kokemaansa sukupuolta ilman työkavereiden silmien pyörittelyä. Työnantajat eivät saisi koskaan sallia halventavaa työilmapiiriä.

Pahimmillaan syrjintä voi esiintyä työpaikalla jopa kiristyksenä, mutta tyypillisesti se ilmenee pieninä viattoman oloisina huomautuksina, kuten  sitkeinä tiedusteluina vaimoista tai poikaystävistä, niiden olemassa olosta tai olemassa olon puutteesta.

– Ehkä kaikkein tavallisimpia ovat erilaiset homo- tai transfobiset vitsit.

Salo huomauttaa, että jokainen voi osaltaan edistää omalla työpaikkallaan tasapuolista, hyväksyvää ja avointa ilmapiiriä. Työpaikalla pitäisi voida puhua kaikesta, antaa rakentavaa palautetta ja ottaa asioita esiin hyvässä hengessä.

– Kannattaa kiinnittää huomiota kielenkäyttöön. Esimerkiksi sen sijaan että kysyy, mitä vaimolle tai poikaystävälle kuuluu, voisi sukupuolineutraalisti kysyä, mitä toisen puolisolle, siipalle, kumppanille tai heilalle kuuluu, jos ei tiedä tämän sukupuolta. Ja jos joku kertoo homo- tai transfobisia vitsejä olisi tärkeää, ettei niihin lähtisi mukaan vaan puuttuisi asiaan.

– On tärkeä merkki näyttää, että halventavat vitsit eivät ole kaikkien mielestä ok. Mutta ei kannata myöskään ruveta pelkäämään sitä, mitä voi sanoa. Pitkälle pääsee normaaleilla työelämän säännöillä: kunnioitetaan toisia, annetaan palautetta ja otetaan palautetta vastaan.

Helsinki Pride

  • Helsinki Pride -tapahtumaa vietetään 23.–29.6.2014
  • Viime vuonna tapahtuma keräsi yli 30 000 kävijää.
  • Tämän vuoden pääteema on työelämä. Lisäksi teemoina ovat Venäjän ihmisoikeustilanne ja urheilumaailman suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
  • Helsinki Pride tarjoaa yleisölle luentoja, keskustelutilaisuuksia, työpajoja, tapaamisia, taidetta, kulttuuria ja juhlia.
  • Pride-kulkue lähtee Senaatintorilta lauantaina 28.6.
  • Lisätietoja tapahtumasta ja viikon ohjelmasta löytyy TÄÄLTÄ.

Heidi Suomi haaveili jo varhain perheestä ja lapsista. Niitä hän ei kuitenkaan saanut ennen kuin yli 40-vuotiaana. Silloin tuli kerralla kolme bonuslasta. – En ehkä osaisi arvostaa tätä samoin, jos olisin saanut kaiken nuorempana.

Saanko mennä ulos leikkimään? Syönkö välipalaksi mysliä vai leipää?

Heidi Suomi, 43, huomasi, että lasten kanssa yksinkertaisimmat kysymykset olivat alkuun vaikeimpia.

Vielä reilu vuosi sitten Heidi mietti vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Hän asui yksin Helsingin keskustassa ja saattoi miettiä vaikkapa sitä, mihin leffaan lähtisi tai ketä kaveriaan pyytäisi ex tempore -lounaalle.

Juontaja-yrittäjänä työskennellyt Heidi oli elänyt jo vuosia sinkkuna ja oli vastuussa vain itsestään ja kahdesta kotona odottavasta kissastaan. Lasten kanssa hän ei ollut juuri koskaan ollut tekemisissä.

Parikymppisenä maajoukkuejuoksijana Heidi vielä haaveili perheestä ja omista lapsista. 25-vuotiaana solmittu avioliitto nuoruudenrakkauden kanssa kuitenkin päättyi kuuden vuoden kuluttua lapsettomana. Lapset eivät vain ehtineet sinä aikana tulla ajankohtaisiksi.

Myöhemmin avoliitossaan Heidi koki keskenmenon ja kävi läpi hedelmöityshoitoja. Hoitojen loppusuoralla mies lopetti suhteen. Heidi oli silloin lähes 40-vuotias.

– Kesti kauan, että pääsin asian yli. Opettelin samalla olemaan vastuussa omasta onnestani, joka ei ole riippuvainen siitä, onko minulla parisuhdetta tai perhettä vai ei.

Viime vuoden alussa Heidi tapasi miehen, jonka mukana hänen elämäänsä tulivat myöhemmin tämän kolme lasta – kaksi alakouluikäistä ja yksi alle kouluikäinen.

Vuoden lopussa Heidi osti miehen kanssa Hämeenlinnasta omakotitalon, jossa myös lapset sekä miehen ja tämän ex-puolison kaksi koiraa asuvat vuoroviikoin. Heidi hoitaa nyt ruuanlaitot, harjoituksiin kuskaukset ja läksyjen kuulustelut siinä missä avopuolisokin. Ja yrittää parhaansa mukaan vastata niihin hankaliin kysymyksiin.

– Kun olin ensimmäisiä kertoja lasten kanssa yksin, olin aivan hämmentynyt. Mistä minä voisin tietää, saatko mennä ulos? Tai että syötkö mysliä vai leipää? Mitä yleensä syöt? Helpotti, kun äitikaverit kertoivat, että hei, ei mekään tiedetä. Eikä kukaan onneksi oletakaan, että minun pitäisi tietää kaikki vastaukset, Heidi kertoo.

– Nyt kun on asuttu yhteistä arkea, toki kokemus on opettanut paljon .

Elämänmuutokset ovat olleet isoja, mutta Heidi on onnellinen, että onnistui löytämään sisäisen onnellisuutensa sekä sinkkuna että nyt uusperheessään.

– Sellaisina päivinä, jolloin häsään paljon lasten asioita, havahdun joskus miettimään, mitä oikein tein aikaisemmin kaikki päivät. Varmaan hoidin omia asioitani ja elin itseäni varten. Molemmissa elämäntilanteissa on hyvät puolensa. Mutta tämä on nyt sitä elämää, josta haaveilin ja jota halusin.

Luotettava, rehellinen, huumorintajuinen...

Viimeisimmän eronsa jälkeen Heidi kävi läpi menneisyyttään ja opetteli tunnistamaan vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Hän uskoo, että asioiden läpikäyminen toi tullessaan sisäisen tasapainon. Ilman sitä nykyinen suhde tuskin olisi onnistunut.

– Monilla on eron jälkeen kiire löytää uusi suhde. Ymmärrän sen, sillä minäkin uskon siihen, että ihmisen ei ole hyvä olla pidemmän päälle yksinään. Mutta vaikka kumppani olisi kuinka oikea, suhde harvoin toimii, jos ei ole selvittänyt ikäviä asioita itsensä kanssa.

”Tässä iässä on tavannut paljon ihmisiä ja tietää ja tunnistaa, mitä tahtoo.”

Sinkkuvuosien aikanakin Heidi kävi toki treffeillä ja oli Tinderissäkin, mutta sopivaa kumppania ei vain tullut vastaan.

– Tässä iässä on tavannut paljon ihmisiä ja tietää ja tunnistaa, mitä tahtoo. Nykyisestä miehestäni tiesin heti, että välillämme on romanttista kipinää.

Tutustumisen myötä miehestä löytyivät kaikki ne piirteet, joita Heidi kumppanissa arvostaa.

– Hän on luotettava, rehellinen, huumorintajuinen, huomioiva ja kohtuullisen rauhallinen. Hän osaa antaa minulle myös vastusta, mutta ei ole missään tilanteessa vastustajani. Lisäksi meitä yhdistää nuoruuden urheiluharrastus ja ylipäänsä rakkaus urheiluun, Heidi kertoo.

Äksyily on luottamusta

Heidi tutustui miehen lapsiin pienin askelin olemalla mukana arjessa niinä viikkoina, kun lapset olivat isällä.

– Huomasin pian, että kuvani elämästä lapsiperheessä on ollut aika rea­listinen. Ei se ole pelkkää auvoa ja yhdessä uimarannalla käymistä. Välillä jollain menee hermo, ja se tarttuu toiseen. Sitten taas leikitään ja ulkoillaan sovussa.

Lähentyminen kunkin lapsen kanssa on tapahtunut eri tahtiin, vähän iästä ja luonteesta riippuen.

– Olen tajunnut, ettei minun tarvitsisi olla koko ajan niin herkkä tunnustelemaan, mikä tilanne milloinkin on päällä tai ajatella, että meidän pitäisi olla nyt jossain tietyssä pisteessä. Pääasia, että lapsilla on hyvä olla. Se on ollut tärkein ohjenuorani koko ajan.

"Olen halunnut nimenomaan perhettä. Ja sellainen minulla nyt on, vaikka lapset eivät biologisesti minun olekaan."
"Olen halunnut nimenomaan perhettä. Ja sellainen minulla nyt on, vaikka lapset eivät biologisesti minun olekaan."

Heidi uskoo, että pienetkin lapset ymmärtävät yllättävän paljon asioita.

– Olen alusta asti painottanut avoimuutta ja puhumisen tärkeyttä, kun olen itse tällainen papupata. Haluan, että kaikesta voidaan puhua avoimesti ja olla rennosti.

– Kai luottamuksesta kertoo jotakin se, että lapset äksyilevät välillä minullekin. Alussa säikähdin sitä, mutta mies sanoi, että sehän on vain hyvä asia: he uskaltavat näyttää aidot tunteensa.

Myös avoin puheyhteys lasten äitiin on Heidille tärkeä.

– Minua varoiteltiin, että uusperhekuvio voi olla hankala, mutta meillä kaikki on mennyt hyvin. Äidin reviiri on pyhä, enkä halua sille edes astua. Minä olen lapsille ihan vain Heidi. Mutta hoidan kyllä lasten arkea siinä missä muutkin.

Heidi on puhunut myös julkisesti lapsihaaveistaan luopumisesta. Sen jälkeen moni tokaisi hänelle, että miksi et hanki lasta yksin.

– Olen vastannut, että jos löydän parisuhteen, niin sen jälkeen voin miettiä lapsiasiaa uudelleen. Olen halunnut nimenomaan perhettä. Ja sellainen minulla nyt on, vaikka lapset eivät biologisesti minun olekaan.

Vielä yksi muutto

Muutto Hämeenlinnaan viime vuoden lopulla oli Heidille jo hänen elämänsä kahdeksastoista. Helsingissä syntynyt Heidi on ehtinyt asua elämänsä aikana myös Espoossa, Turussa, Porvoossa, Italiassa ja Espanjassa.

– Pidän itseäni kohtuullisen hyvänä sopeutujana, eikä muutos pelottanut. Pidimme koko ajan lapset tilanteen tasalla, ettei mikään tullut yllätyksenä myöskään heille. Toistaiseksi mitään ongelmia ei ole tullut, päivät ovat olleet aika täyteläisiä, Heidi kertoo.

Yhteinen arki on kulunut vanhaa omakotitaloa remontoidessa. Remontti on edelleen kesken.

– Olen ennenkin asunut omakotitalossa, mutta koskaan minulla ei ole ollut näin isoa pihaa. Sanoinkin miehelle, että älä odota, että saan puutarhan kukoistamaan. En ole mikään viherpeukalo.

Hämeenlinna on sopinut yrittäjänä työskentelevälle Heidille myös sijaintinsa puolesta. Lauantaisin hän hurauttaa Helsinkiin juontamaan omaa radio-ohjelmaansa Radio Novalle. Juontokeikat taas ovat ympäri Suomea.

Yhteistä kalenteria päivitetään ahkerasti, sillä Heidi on tykännyt aina sopia kaikki käytännön asiat kalenteriin. Deittailuvaiheessa kalenteriin merkittiin, milloin tavataan seuraavan kerran. Nyt sinne päivitetään kahden epäsäännöllistä työtä tekevän työvuorot ja yhteiset vapaapäivät, jolloin lapset ovat äidillään.

– Tähän asti vapaat ovat kuluneet lähinnä remontoidessa, mutta arki saakin olla arkea. Lomat ovat sitten erikseen, Heidi sanoo.

vuoristorataihminen

Heidi uskoo, että kaikki menneet ihmissuhteet ovat tuoreessa suhteessa vain hyödyksi.

– Tässä iässä tiedän, että minun ei kannata olettaa toisen tekevän puolestani asioita. Sanotaan myös, että parisuhteen ensimetreillä ei kannata vaikka tiskata tai viedä roskia kolmea kertaa peräkkäin, sillä se jää helposti pysyväksi tavaksi. Rakastuneena tulee helposti passattua toista, mutta me pyrimme pitämään työnjaon tasaisena.

Naimisiin meneminen ei tunnu enää yli nelikymppisenä niin tärkeältä kuin nuorempana.

– Se ei ole mikään kynnyskysymys. Luotan muutenkin suhteen tulevaisuuteen. Tokihan jotkut hyvät bileet olisi joskus kiva järjestää!

"Aika huvittavaa, että helsinkiläisenä en ole ikinä seurustellut kenenkään Helsingissä syntyneen kanssa. Ehkä olen sielultani maalainen."
"Aika huvittavaa, että helsinkiläisenä en ole ikinä seurustellut kenenkään Helsingissä syntyneen kanssa. Ehkä olen sielultani maalainen."

Sinkkuaikoja Heidi ei ole kaivannut.

– Silloin, kun olin yksin, päätin tehdä muita onnellistuttavia asioita. Pidin myös huolta itsestäni, matkustelin ja hemmottelinkin itseäni. Nyt en haikaile mennyttä, vaan olen kiitollinen ja onnellinen tästä, mitä minulla nyt on. Välillä tuntuu oudolta, että kun ihmiset ovat saaneet lapsia, niistä aletaan heti valittaa, hän ihmettelee.

Itseään Heidi kuvailee vuoristorataihmiseksi.

– Haluan elää sillä tavalla täysillä, että tunnen elämän ylä- ja alamäet. Ilman kuoppia ei ole huippujakaan. Uskon sanontaan only dead fish go with a flow . Se tarkoittaa minulle, että on hyvä tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä, Heidi sanoo.  

Vaikka viimeisin ero ja lapsettomuushoitojen keskeyttäminen oli Heidille kova paikka, hän ei ole tapahtuneesta enää katkera.

– Ajattelen, että hyvä, kun oli se aikaisempi elämä. En ehkä osaisi arvostaa tätä kaikkea samalla tavalla, jos olisin saanut kaiken nuorempana.

Heidi Suomi

43-vuotias toimittaja ja radiojuontaja.

Juontaa Radio Novalla omaa lähetystä ja tekee juontajana keikkatöitä.

Entinen yleisurheilija, joka on voittanut 400 metrin juoksussa kaksi Suomen-mestaruutta.

Asuu miehensä ja tämän kolmen lapsen kanssa Hämeenlinnassa.

Unelmoi kirjoittamisesta ja laulamisesta cover-bändin solistina.

Hyacinth Bucket palaa taas ruutuun! Sen kunniaksi listasimme asiat, jotka meidän kaikkien olisi syytä oppiä häneltä. 

Pokka pitää (Keeping up Appearances) oli yksi 90-luvun suosituimpia komediasarjoja. BBC:n tuottamaa brittisarjaa esitettiin vuosina 1990–1995, ja klassikkosarjaa on nähty useasti aiemminkin Suomessa uusintoina.

Ja taas sarja tekee paluun ruutuun!

TV1:llä nähtävässä sarjassa seurataan tietenkin rasittavan hienostelevan, mutta samaan aikaan yllättävän ihastuttavan Hyacinth Bucketin (Patricia Routledge) pyrkimyksiä päästä kaikin keinoin yläluokan suosioon. Hyacinth puhuu aina korostetun yläluokkaisesti (lue: snobisti), ylpeilee hienostotuttavillaan ja vaatii erityiskohtelua. Hän pitää kotinsa aina pyntättynä, ottaa pukeutumisessa mallia kuninkaallisilta ja rakastaa teekutsuja.

Päällepäsmärinä Hyacinth ei ota juurikaan muiden mielipiteitä huomioon tai kestä itseensä kohdistuvaa arvostelua. Koska Bucket-sukunimi (suom. ämpäri) on Hyacintin mielestä selvästikin liian rahvas, hän vaatii muita lausumaan sen ranskalaisittain bukée (suom. kukkakimppu).

Mutta on Hyacinthin asenteessa paljon hyvääkin! Monista hänen elämänohjeistaan me muutkin voisimme ottaa oppia. Listasimme Hyachithin parhaat elämänviisaudet:

1. Hyvät käytöstavat kannattavat.

Hyacinth rakastaa muodollista kielenkäyttöä ja liioiteltua kohteliaisuutta. Edes törkeyksiä laukoessaan hän ei unohda asiallista kielenkäyttöä.

2. Puhelimeen ei sovi vastata miten sattuu.

Annat itsestäsi heti yläluokkaisen kuvan, jos vastaat puhelimeen tyylillä: ”Korhosten residenssistä hyvää iltapäivää, Marja-Leena puhelimessa.”

3. Älä suotta kainostele tai häpeile itseäsi.

Jos Hyacinthilla on päässään hieno uusi hattu, koko naapurusto tietää siitä välittömästi.

3. Kupponen teetä tai kahvia piristää aina.

Varsinkin, jos se nautitaan elegantista kupposesta.

5. Kun arki runnoo, pue kaulaasi parhaat helmesi.

Johan helpottaa! Hyacinth tekee arjen kiillottamisesta pienillä yksityiskohdilla melkein taidetta.

6. Perheestä ja läheisistä voi olla hyötyä.

”He ovat minun perheeni ja rakastan heitä. Erityisesti tähän aikaan vuodesta, kun pimeä tulee niin aikaisin”, Hyacinth on sanonut.

7. Usko itseesi.

Vaikka Hyacinth on monessa mielessä rasittava kaikkitietäjä, ainakin hän tuntee tasan tarkkaan oman arvonsa. Hyacinthin ylitse ei kävele kukaan. Ja se on hienoa, jos mikä.

Pokka pitää, arkisin 22.5. alkaen TV1 klo 18.30