Uusiokäytätkö jämäruuat? Saatat heittää roskiin enemmän ruokaa kuin kuvittelitkaan.

Sanna Nylander, 32, lähihoitaja, Hyvinkää. Perheeseen kuuluu puoliso Jan, 32, ja kuusi 3–13-vuotiasta lasta.

"Kahdeksanhenkisessä perheessä ruokaa menee valtavat määrät.

Koska jääkaappi tyhjenee nopeasti, väitin miehelleni Janille, että meiltä ei jää mitään syömättä. Olin yllättynyt, kun jouduin kahden testiviikon aikana heittämään lapsilta jäänyttä ruokaa pois vaikka kuinka paljon. Usein lapset ehtivät voidella itselleen leivän, mutta sitten se löytyikin jostakin puoliksi syötynä. Huomasin keräileväni lasten jäljiltä etenkin leivänkannikoita ja kurkkusiivuja.

Kaupassa käymme päivittäin. ­Ostamme ruokaa vain sen päivän tar­peita varten, ja siksi jääkaappimme näyttää yleensä tyhjältä. Jos ostaisimme jääkaappiin ruokaa varastoon, lapset hakisivat sieltä koko ajan välipalaa, eikä heillä sitten olisi nälkä ruoka-aikaan.

Isossa perheessä on välillä vaikea ­arvioida, kuinka paljon ruokaa menee. Välillä kokkaamme näköjään liikaa. ­Viikonloppuna kävi esimerkiksi niin, että grillasimme Janin kanssa makkaraa koko porukalle, mutta lapsilla ei sitten ollutkaan nälkä. Esikoiselle opetin ­aikoinaan, että ruokaa ei saa jättää lautaselle, mutta näin ison porukan kanssa en voi olla niin tarkka."

Miljoonien hävikki

Suomalaiskodeissa heitetään vuodessa pois yhteensä ainakin sata miljoonaa kiloa ruokaa. Rahassa mitattuna se ­tekee satoja miljoonia euroja. ­Samaan aikaan valitamme, ­että ruoka on liian kallista.

– Jos kotien ruokahävikistä päästäisiin eroon, ilmastovaikutukset vastaisivat sitä, että Suomen kaduilta poistettaisiin joka kymmenes auto, ­ehkä jopa enemmänkin, vertaa vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

Ulkomaisten tutkimusten mukaan kodeissa jää syö­mättä vuodessa 50–65 kiloa ruokaa. Asiaa on selvitetty nyt myös suomalaisessa, ­joulukuussa julkaistavassa Foodspill-tutkimuksessa. Siinä 380 kotitaloutta punnitsi pois heittämänsä ruuat kahden ­viikon ajan.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokahävikki näyttää vähäisemmältä kuin ulkomailla, mutta toisaalta meillä heitetään paljon pois lauta­sille jäänyttä kotiruokaa. Se on sitä äitien ja isien tekemää ruokaa, jonka arvoa ei voi ­rahassa mitata.

Syötkö sinä kovettuneet leivänkannikat vai heitätkö parasta ennen -päiväyksen ohittaneet tuotteet surutta roskiin? Keskustele!

Radiopersoona Kimmo Vehviläinen poseerasi Instagram-kuvassaan ilman vihkisormusta jo huhtikussa. Nyt hän on vahvistanut, että avioliitto Johannan kanssa on päättynyt eroon. 

Kimmo Vehviläisen avioliitto vaimonsa Johanna Vehviläisen kanssa on päättynyt eroon. Pari oli yhdessä 10 vuotta. Naimisiin he menivät vuonna 2016. Jo ennen naimisiinmenoa pari erosi kahdesti. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Seiska

Kimmo vahvistaa Me Naisille tiedon pitävän paikkansa. 

– Kyllä tieto erosta pitää paikkansa. Olen jo sanonut kaiken sanottavan, minulla ei ole enempää tästä aiheesta, Kimmo kommentoi Me Naisille. 

Seiskalle Kimmo paljasti, että pariskunta oli eronnut jo kevättalvella.

– Nyt alkukesän aikana asioita laitetaan käytäntöön, Kimmo kertoi Seiskalle. 

Kimmo oli yksi suosikeista tuoreessa Selviytyjät Suomi -julkkisversioissa. Kimmo pääsi kilpailussa finaaliin. Kun Selviytyjissä kilpailijat saivat kirjeet kotoa, Kimmo ei pystynyt tunteidensa vallassa lukemaan rakkaudentäyteistä kirjettä Johannalta.

Kimmo kertoi Seiskalle kokeneensa itsensä yksinäiseksi Selviytyjien kuvauksissa. Hän kävi kuvausten aikana puhumassa pahasta olostaan psykologi Laura Stenroosin kanssa. 

Johanna-vaimon Selviytyjät-ohjelman kuvauksiin lähetetystä kirjeestä välittyi rakkaus ja ikävä aviomiestään kohtaan.

Päivitetty 10:39 Oikea naimisiinmenoaika 

Maarit Feldt-Ranta on sairastanut mahasyövän kahteen otteeseen. Nuorempana hyvin kilpailuhenkinen nainen liikkuu nyt ennen kaikkea pysyäkseen terveenä.

Joka aamu kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, 50, astuu vaa’alle. Sitten hän katsoo alastonta peilikuvaansa ja toteaa itselleen: Olenpa aika simpsakka viisikymppinen!

– Tykkään itsestäni ja olen onnellinen ihan siitä, että olen kasassa, mahasyövän kaksi kertaa sairastanut Maarit sanoo.

Oman painon tarkkailu ei ole ulkonäkökeskeisyyttä. Painon heittely on yksi ensimmäisistä oireista, jos syöpä olisi uusinut taas. Siksi se on Maaritille välttämättömyys.

– Se on ihan hyvä rutiini eikä ahdista, koska tunnen oloni kotoisaksi kropassani. Voin oikein hyvin, Maarit sanoo.

Maarit painaa 30 kiloa vähemmän kuin ennen sairastumistaan. Painon putoamiseen vaikuttivat vaikeat syöpähoidot ja se, että ensimmäisessä leikkauksessa ruoansulatuskanavasta otettiin osa pois. Maarit pystyi syömään aluksi vain lusikallisia soppaa.

Toipumista nopeutti Maaritin hyvä peruskunto. Lääkäri totesi, että jos kävelet sairaalan käytäviä, pääset vielä nopeammin kotiin.

– Ja minähän kävelin. Kun pääsin kotiin, laahustin ulkona potkukelkan kanssa, jotta pääsin liikkeelle. Siitä se lähti.

Viime kesänä Maarit juoksi Jukolan viestissä reilun kymmenen kilometrin matkan.

– Se meni melko helposti. Se kertoo siitä, että minulla on edelleen hyvä kunto, vaikka sisuskaluja on lähtenyt.

”Minun on liikutettava kehoani väkisin, jotta se pysyy kunnossa tässä iässä.”

Maarit on ollut aina hyvin liikunnallinen. Nuorempana hän oli hyvin kilpailuhenkinen ja harrasti tosissaan muun muassa uintia ja myöhemmin käsipalloa.

Nykyään Maarit vannoo arkiliikunnan nimeen: hän polkee kaupunkifillarilla kokouksesta toiseen tai jää kaksi pysäkkiä liian aikaisin pois bussista, koska joukkueurheilu tai jumppatunnit ovat nykytilanteessa mahdottomia.

Myös syy liikkua on muuttunut. Jos ennen liikkeeseen ajoi voitontahto, nykyään Maarit liikkuu, jotta pysyisi terveenä.

– Minulla ei ole mitään suurta liikunnanhimoa, vaan olen rationaalinen ja ymmärrän, että minun on pakko liikkua. Istuminen tutkitusti tappaa, ja minun on liikutettava kehoani väkisin, jotta se pysyy kunnossa tässä iässä.

Maaritilta on syöpähoitojen yhteydessä poistettu kokonaan vatsalaukku. Miten se on vaikuttanut syömiseen? Entä mitkä ovat Maaritin Top 3 -liikuntalajia? Lue koko haastattelu Me Naisten numerosta 21/18. Digilehden voit lukea täältä.