Taivas varjele! Sehän on vesitorni! Kuva: Shutterstock
Taivas varjele! Sehän on vesitorni! Kuva: Shutterstock

Viemäristä kömpivät rotat, romahtava kerrostalo, verisuonen painaminen sormella... Kun oikein miettii, lähes mitä tahansa voi pelätä.

Ehkä sinullakin on niitä? Pelkoja, joiden tiedät olevan järjettömiä, mutta jotka tuntuvat omassa päässäsi ihan todellisilta. Kurjimmillaan ne voivat rajoittaa elämää. Voit yrittää lohduttautua sillä, että ainakaan et ole yksin. Pikakysely paljasti, että ainakin näitä asioita pelätään:

Eläimiä

Pelkään kuollakseni yöperhosia. Kerran menin aamulla töihin nukkumatta silmällistäkään, koska huomasin illalla olohuoneessa erityisen suuren ja surisevan yöperhosen. Olin niin paniikissa, etten voinut nukkua, vaan linnoittauduin makuuhuoneeseen ja aamulla juoksin paniikissa ulos ulko-ovesta olohuoneen poikki. Sitten muutin yksiöön, ja kerran aamuyöstä yöperhonen lepatteli inhasti katon rajassa. Säntäsin rappukäytävään ja soitin kaverille. Hän onneksi tietää fobiani vakavuuden, joten hän ajoi kiltisti autolla luokseni tappamaan ötökän. Ikävä kyllä sitä ei enää koskaan löytynyt, mikä vähän hävetti.”

”Ystäväni kylppärin viemäristä tuli taannoin rotta, ja olen siitä asti pelännyt, että niin käy minullekin. Aina kun olen yön yksin kotona, pinoan viemärin kannen ja vessanpöntön kannen päälle pesuainepulloja ja muuta painavaa, kunnes painoa on niin paljon, etten usko rotan selviävän sen nostamisesta.”

Ihmisiä

”En käytä metroa juuri koskaan, koska pelkään, että jollain matkustajalla on ase. Pelkään samaa ratikassakin, mutta sieltä on ­– ainakin teoriassa – helpompi paeta. Tarkkailen koko matkan epäilyttävän näköisiä, kulmien alta pälyileviä tyyppejä ja kaikkia, joilla on kädet taskussa. Joskus olen jäänyt tämän vuoksi kesken matkan pois.”

”Pelkään, että joku hiipii sisään kotiini avoimesta ikkunasta. Jos olen yön yksin, tarkistan sängynaluset, kaapit ja suihkuverhon taustan ainakin kahdesti. Silti kurkin ympäriinsä vielä valojen sammuttamisen jälkeenkin."

Oman kehon osia

”Pelkään verisuonia. En esimerkiksi pysty mittaamaan itseltäni pulssia tai koskemaan ranteen sisäpuolella näkyviin verisuoniin. Pelkkä ajatuskin alkaa oikeasti heikottaa. En tiedä miksi. Verikokeesta selviydyn, koska on helpompi ajatella, että joku imee suonista jotain pois kuin että niitä painelisi.”

”Pelkään, että leukani menee sijoiltaan, tai jumittuu niin ettei suuta enää saa kiinni. Se on jotenkin ahdistava ajatus: mitä sitten tekee kun näin käy? Lähtee suu auki kohti päivystystä vissiin. Pelko voi johtua kyllä siitä, että joskus minulla on leukalukko-ongelmaa ollutkin. Aivan absurdista pelosta ei ole kysymys."

Rakennuksia

”Pelkään usein, että katolta, taivaalta, parvekkeelta tai muualta ylhäältä tippuu päähäni jotain. Ehkä tiiliskivi, piano, telkkari tai linnunkakka? Niskassa kuumottaa etenkin, jos kuljen kapeita katuja, joissa ei ihan heti pääse pakoon taivaalta tippuvia esineitä.”

”Pelkään väestönsuojia. Jos kerrostalon alakerrassa on väestönsuojan ovi auki, pelottaa tosi paljon mennä sen ohi. Ne ovat aina sellaisia mustia ja pimeitä luolia. Minulla on ahtaanpaikankammo, ja ajatus siitä, että olen tilassa josta en pääse pois, on tosi ahdistava. Jos hätätilanne tulisi, saattaisin ennemmin juosta karkuun kuin mennä väestönsuojaan turvaan.”

"Pelkään, että kerrostalo sortuu. Ajattelen usein nukkumaan käydessä, että mitä jos tämä lattia sängyn alta vaan romahtaisi."

”Vesitornit. Pelkään, että ne kaatuvat. En ymmärrä niiden käyttötarkoitusta. Ne näyttävät aina uhkaavilta ja oudoilta. Ja ovat vielä rumia kaiken lisäksi.”

...ja omaisuuden menettämistä

"En uskalla pitää puhelinta kädessäni kävellessäni sillalla, koska pelkään että puhelin lipsahtaa kädestäni ja tipahtaa veteen. Jos puhun puhelimessa kävellessäni ja eteen tulee silta, puhelu pitää lopettaa, laittaa puhelin laukkuun ja soittaa uudestaan sillan ylityksen jälkeen. Pelkään myös melko hysteerisesti, että pudotan avaimeni hissikuiluun, koska ystävälleni kävi kerran niin.”

"Pelkään tulipaloa – lähinnä siksi, että menettäisin ikuisiksi ajoiksi kaikki vanhat päiväkirjani ja valokuvani. Muun omaisuuden korvaa raha, mutta muistoja ei mikään. Pitäisi varmaan digitoida päiväkirjat ja valokuva-albumit, mutta kun niitä on yli 20 vuoden ajalta."

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

                   

VESIMIES

Älä anna pikkujuttujen häiritä onneasi. Etsi yksinkertaista keinoa asioiden ratkaisemiseen. Liian monimutkaiseen kuvioon ei kannata lähteä mukaan.

 

KALAT

Kanavoi energiasi luovaan tekemiseen. Älä anna takaiskujen lannistaa sinua ja harhauttaa sinua polultasi. Määrätietoisuus vie sinut pitkälle.

 

OINAS

Älä tee merkittäviä muutoksia ottamatta taustoista selvää. Olisi virhe pitää ihmisiä tai sinulle tarjottuja mahdollisuuksia itsestäänselvyyksinä.

 

HÄRKÄ

Ota opiksi näkemästäsi. Lähde mukaan sinua kiinnostavaan hankkeeseen. On hyvä hetki uusien taitojen opettelemiseen.

 

KAKSONEN

Älä anna tunteiden sekoittaa päätäsi. Tee ratkaisusi vasta sitten, kun olet päässyt tilanteen tasalle. Joku johtaa sinua harhaan tarkoituksella.

 

RAPU

Mielikuvituksesi laukkaa ja vie sinua vauhdilla eteenpäin. Antaudu sen valtaan ja ylläty iloisesti lopputuloksesta. Kerää ympärillesi innostavaa seuraa.

 

LEIJONA

Hermosi voivat olla tänään pinnassa. Kysy lisää sinua askarruttavasta asiasta. Varmista, että jokainen ympärilläsi saa tasa-arvoisen kohtelun.

 

NEITSYT

Tee kotiisi piristäviä muutoksia. Pidä rahanmeno kurissa ja siivoa nurkkia turhista tavaroista. Eteesi avautuu uusia mahdollisuuksia.

 

VAAKA

Saat tietoosi salaisuuksia, joita voi olla hankala sulattaa. Palaa menneisiin ja käsittele vaikea asia pois päiväjärjestyksestä. Rehellisyys kannattaa.

 

SKORPIONI

Päästä itsesi helpommalla. Muutama muutos arkeesi saa ihmeitä aikaan. Terveytesi tulisi kiilata nyt tärkeysjärjestyksen kärkeen.

 

JOUSIMIES

Sinisilmäisyydestä sakotetaan tänään. Älä ole naiivi, vaan suodata kuulemasi jutut huolella. Ole skarppina, niin et tule pettymään.

 

KAURIS

Nyt ei ole aika hullutella rahan kanssa. Pidä elämäsi yksinkertaisena. Älä anna kauniiden sanojen viedä sinua väärälle polulle.

 

 

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta”, Mensan psykologi sanoo.

Oletko sinäkin välillä miettinyt, että ai kauhea, miten nykyihmiset ovat niin tyhmiä?

Kukaan ei enää jaksa keskittyä sekuntia pidempää mihinkään, vaan kaikki pläräävät aivottomina puhelimiaan. Enää ei osata ajatella järjellä, ja populistiset öykkärit vievät tunteiden sokaisemaa kansaa kuin pässiä narussa. Kouluissakin homma ajautuu kohti takalistoa – eiväthän ne nykynuoret tiedä mistään mitään!

Siinä tapauksessa on ehkä voimaannuttavaa kuulla, että jotkut muutkin väittävät samoin. Tutkijoiden James R. Flynnin ja Michael Shayerin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä saattaa olla ihan oikeasti laskussa.

Tutkijoiden mukaan muutos ei ole vielä kovin suuri. Pitkällä tähtäimellä laskuvauhti alkaa kuitenkin huolestuttaa: jos se säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä heikkenisi seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä. Eli siis melko paljon.

Mutta pitääkö tulos todella paikkansa? Tyhmenevätkö suomalaiset – ja tutkimuksen mukaan myös tanskalaiset sekä norjalaiset?

Kysyimme asiasta Suomen Mensa ry:n testaustoimintaa valvovalta psykologilta Marja-Leena Haavistolta. Haavisto on väitöstyötä tekevä tutkija. Mensassa hänen vastuullaan on älykkyystestaustoiminnan valvominen ja kehittäminen. Päivätyökseen hän vastaa kansainvälisten testien tuomisesta Suomeen ja suomalaisten testien kehittämisestä Hogrefe Psykologien Kustannuksessa.

– Flynnin ja Shayerin tutkimuksesta uutisoiminen Suomessa ilman kritiikkiä on ollut mielenkiintoista. Tutkimus on varsinkin Suomen kohdalta epäluotettavaa.

Plagiointia, vääristelyä ja hämäriä vertailuja

Haavistolla on näkemykselleen vakuuttavia perusteita. Pidempi katsaus tutkimukseen todellakin herättää useita kysymyksiä monestakin syystä. Ensinnäkin:

– Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja, että kumpi lentäisi pidemmälle, Haavisto toteaa.

Tutkimuksen Suomen tulevaa älykatoa perustellaan tutkimustuloksilla, jossa käsitellään ainoastaan varusmiesten tuloksia ja testeinä on ainoastaan heidän valinnoissaan käytettäviä älykkyystestejä. Tulokset eivät siis edusta koko kansaa.

”Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja.”

– Varusmiehet ovat suurimmaksi osaksi 18-vuotiaita miehiä. Se ei ole missään nimessä koko kansan ikäluokkia edustava otanta. Myös testejä voi kritisoida. Varusmiehiä testaavat testit sisältävät kielellisiä, matemaattisia ja kuvion täydentämiseen liittyviä pulmia. Erityisesti kielellisen osion tulokset ovat vuosien varrella heikentyneet. Epäilen sen johtuvan siitä, että kielelliset tehtävät saattavat olla osittain vanhentuneita kieliasultaan.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaat typertyvät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan Yhdysvalloissa, Saksassa ja Hollannissa älykkyys näyttäisi yhä nousevan. Tämä johtuu Haaviston mukaan siitä, että näistä maista on vertailussa on käytetty testejä, joissa on huomioitu koko väestö: eri ikäryhmät, koulutus ja sukupuolijakauma.

– Myös Flynnin ja Shayerin mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällä tavalla tehtyjen vertailujen mukaan väestön älykkyystestien tulokset hyvin suurella todennäköisyydellä paranisivat, Haavisto kertoo.

Toisekseen tutkimuksessa käytetty Suomen aineisto herättää myös itsessään isoja epäilyksiä. Sen alkuperä on läpikotaisin hämärä.

Tutkijat Flynn ja Shayer eivät ole keränneet tutkimuksessaan vertailemiaan aineistoja itse. He vetävät johtopäätöksensä muiden tekemien tutkimusten avulla. Suomen kohdalla tutkijat viitataan Edward Duttonin ja Richard Lynnin (2013) tutkimukseen.

– Dutton sai tutkimuksesta viime vuonna Oulun yliopistolta plagiointipäätöksen. Tutkimuksessa käytetty data on peräisin Salla Koivusen pro gradu -työstä. Puolustusvoimat on vahvistanut, etteivät he ole antaneet tietoja Duttonille ja Lynnille. Tutkijat eivät ole voineet saada tuloksia siis muualta kuin Koivusen tutkimuksesta, Haavisto kertoo.

”Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu keksittyihin tai vähintään väärillä keinoilla saatuihin laskelmiin.”

Kaiken päälle vaikuttaisi siltä, että Suomen kohdalla Flynnin ja Shayerin tutkimuksessa on ihan suoraan tekaistuja tuloksia. Duttonin ja Lynnin plagioimassa gradussa on tuloksia ainoastaan vuosilta 1988–2001.

– Flynnin ja Shaynerin tutkimuksen viimeinen tarkastelupiste on kuitenkin vuodelta 2009, mihin myös perustuu heidän laskelmansa älykkyyden laskusta. Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu siis täysin keksittyyn tai vähintään väärillä keinoilla saatujen pistemäärien laskelmiin.

Idioluutio saa odottaa

Jätetään siis Flynnin ja Shayerin tutkimus sikseen. Voidaanko muiden tutkimusten perusteella sanoa, että suomalaiset tyhmentyvät?

– Siitä ei ole tutkimusnäyttöä, Haavisto sanoo.

– Enkä usko siihen muutenkaan. Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta. Emme me pärjäisi Pisa-tutkimuksissa, jos se pitäisi paikkansa.

Mutta hei, viime aikoinahan menestys niissäkin on laskenut! Eikö sekään kerro siitä, että suomalaiset olisivat tyhmentyneet?

– Sanoisin, että Pisa-tutkimusten tulosten laskussa on pitkälti kyse koulujärjestelmien ja luokkakokojen muutoksesta. En usko, että lasku on älykkyydestä tai sen puutteesta johtuvaa.

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta.”

Viime vuosina ihmiskunnan typertyminen on noussut tasaisin väliajoin puheenaiheeksi. Yksi syy on Donald Trumpin kaltaisten populistien valtaannousu, jota moni pitää todisteena älyn köyhtymisestä. Toinen syy piilee teknologiassa, joka myös Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan on yksi ihmisiä tyhmentävä tekijä.

Pelkoa älyn katoamisesta on käsitelty myös taiteessa. Esimerkiksi kulttimaineeseen noussut amerikkalaiselokuva Idioluutio (2006) kuvaa kammottavaa tulevaisuutta, jossa typerykset hallitsevat maailmaa ja äly on kadonnut yltäkylläisen laiskuuden jalkoihin. Vuonna 2016 leffan käsikirjoittaja Etan Cohen totesi tarinan olevan pelottavan lähellä todellisuutta.

Totuus on kuitenkin taidetta, mielikuvia ja mutua mielenkiintoisempaa. Edes Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset eivät ole mihinkään tyhmentyneet – tai edes erityisemmin tyhmentymässä. Eikä Suomessakaan idioluutiosta ole syytä murehtia, sanoo Haavisto.

– En todellakaan olisi huolissani siitä, että suomalaiset muuttuvat tyhmiksi. Sen sijaan olen kyllä huolissani Flynnin ja Shayerin tutkimuksen luotettavuudesta.