Tilaajille
”Tulin paikkaan, joka oli täynnä valoa. Ajattelin, että tämä on varmaan se toinen puoli: täynnä valoa, rauhaa ja harmoniaa, mitä nyt voikaan kuvitella. Siellä oli niin kauniita värejä, ettei niitä edes ole tällä puolen. Valoja, värejä ja ääniä. Siellä oli vastaanottajia ja auttajia joka puolella”, Marja kuvailee kirjassa kokemuksiaan. Kuva: Juha Salminen
”Tulin paikkaan, joka oli täynnä valoa. Ajattelin, että tämä on varmaan se toinen puoli: täynnä valoa, rauhaa ja harmoniaa, mitä nyt voikaan kuvitella. Siellä oli niin kauniita värejä, ettei niitä edes ole tällä puolen. Valoja, värejä ja ääniä. Siellä oli vastaanottajia ja auttajia joka puolella”, Marja kuvailee kirjassa kokemuksiaan. Kuva: Juha Salminen

Viisi prosenttia ihmisistä saa jossain vaiheessa elämäänsä kuolemanrajakokemuksen. ”Minut tempaistiin. Se ei ollut unta; olin nukkunut yön lääkkeillä ja olin aivan virkeä. Eikä se ollut hallusinaatiota. Siirryin toiseen todellisuuteen”, Kaisa kertoo.

Kolmekymmentä vuotta sitten Kaisan kuukauden ikäinen vauva kuoli kätkytkuoleman. Neljältä yöllä Kaisa oli syöttänyt Elina-vauvan, aamulla tyttö ei enää herännyt.

Kaisan muistikuvat aamulta ovat hämäriä. Hän otti kuolleen vauvan syliin, muistaa huutaneensa...