Käsillä elehtiminen auttaa havainnollistamaan ja kuvailemaan asioita. Se rytmittää puhetta ja tekee siitä eloisaa.  Kuva: Shutterstock
Käsillä elehtiminen auttaa havainnollistamaan ja kuvailemaan asioita. Se rytmittää puhetta ja tekee siitä eloisaa. Kuva: Shutterstock

Huitojalle esimerkiksi matematiikan opiskelu saattaa olla helpompaa.

Kuulutko sinä niihin, jotka kaatavat punaviinilasin ravintolassa innostuessaan selittämään perinpohjaisesti eilisen illan tapahtumia? Saatko jatkuvasti pyydellä anteeksi ihmisiltä, joita tulet huitoneeksi, kun keskustelu vie mukanaan?

Jos vastasit kyllä, olet käsillä puhuja. Ja sen ansiosta uusien asioiden oppiminen sujuu sinulta nopeammin kuin muilta, kertoo Science of Us -sivusto.

Psykologi Susan Goldin-Meadow Chicagon yliopistosta on tutkinut asiaa kollegoidensa kanssa tekemällä tutkimusta muun muassa kuurojen lasten perheiden sekä kolmasluokkalaisten kanssa.

Tutkimuksissaan hän havaitsi, että uusien asioiden oppimisella ja käsillä oppimistilanteissa tehtävillä eleillä on yhteys.

Goldin-Meadow mukaan jo vaippaikäisten havaittiin oppivan paremmin uusien esineiden nimiä, kun he samaan aikaan sanan sanomisen kanssa osoittivat esineitä.

Aikuisten huomattiin muistavan paremmin pitkiä numerosarjoja, kun he elehtivät samaan aikaan käsillään. Kouluikäisten puolestaan oli helpompi hahmottaa matematiikan periaatteita, kun opetettavia asioita havainnollistettiin samaan aikaan käsillä.

Mikä käsillä elehtiminen?

Psykologi erottelee elekielen toiminnasta – esimerkiksi kahvikuppiin tarttuminen – ja liikkeestä – kuten tanssiminen tai pyöräily. Sen sijaan elekieli on jotakin, joka auttaa kehystämään ja rytmittämään puhetta ja ilmaisemaan itseämme yli puheen rajojen.

Käsillä puhuminen säästää henkistä energiaa, jota työmuistin käyttäminen vie.

Elekielelle ominaista on myös, että siinä on järkeä vain, kun sen yhdistää puheeseen.

– Käsillä puhuminen on osa kognitiivisia taitojamme, ei pelkästään ajatuksetonta huitomista, Goldin-Meadow sanoo.

Tutkijat eivät ole vielä selvittäneet, kuinka ihmismielen ja käsien välinen yhteys elekielessä toimii. Psykologi uskoo, että käsillä puhuminen vähentää kognitiivista kuormitusta ja säästää sitä henkistä energiaa, jota työmuistin käyttäminen vie.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Tilaajille
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.

Vasta vuosien jälkeen kirjailija Johanna Holmström tajusi elävänsä eriarvoisessa avioliitossa. Eron jälkeen hän ei kaipaa uutta suhdetta. 

Lapsena kirjailija Johanna Holmström, 36, halusi olla mies. Hän oli varma, että naiset ovat huonompia kuin miehet – tai että mies on jollain ääneen lausumattomalla tapaa enemmän ihminen kuin nainen.

– Olin tyttömäinen, mutta vihasin sukupuoltani ja samastuin pitkään...

Psykoterapeutti Maaret Kallio on kiitollinen pitkästä parisuhteestaan ja lapsistaan. – Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio täytti viime elokuussa 40 vuotta.

– Juhlin synttäreitäni isosti ystävien kanssa. 40 oli hyvä paikka miettiä, miten olen elänyt, mitä saanut ja mitä haluan tehdä. Olen vanha sielu, eikä minulla ole ikinä ollut ikäkriisiä. Odotan innolla seuraavaa vuosikymmentä, Maaret kertoo.

Uusi vuosikymmen tuo tullessaan ainakin lisää opiskelua, sillä Maaret kouluttautuu parhaillaan kouluttaja-pyskoterapeutiksi. Opinnot sisältävät teoriaopetuksen lisäksi 125 tuntia psykoterapiaa.

– Ilman pitkiä terapioitani kykyni lukea mieltäni ja tapojani olisi huomattavasti heikompi. Jos en itse voisi hyvin, en voisi auttaa ketään. Tätä työtä ei pystyisi tekemään, jos jäisin vapaa-ajalla liiaksi pohtimaan asiakkaiden ongelmia, hän sanoo.

Jaksamisessa Maaretia auttaa se, että hän on perheenäiti. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi lasta. Maaretille perhe on lähestulkoon koko elämä.

– Toivoin pitkää ja hyvää parisuhdetta sekä lapsia, ja olen äärimmäisen kiitollinen, että sain ne. Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Jaksamisessa auttaa myös se, että Maaret sammuttaa sähköpostinsa eikä käy somessa arkisin enää kello 18:n jälkeen.

Maaret kertoo käsitelleensä terapiassa myös omaa lapsuuttaan. Hän on nelilapsisen perheen toinen lapsi, ja luonnehtii lapsuudenperhettään puuhakkaaksi ja tavalliseksi monella tapaa. 

Mitä tietokirjailija ja Lujasti lempeä -bloggaaja kertoo kirjoittamisesta? Entä parisuhteesta ja lempimaastaan? Lue Maaretin Elämäni numeroina -haastattelu Me Naisten tuoreimmasta numerosta 3/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.