"On ongelmallista, jos tietyt kansalaisuudet nähdään ryhmänä, ei yksilöinä. Se, että tulee jostain tietystä maasta tai ihonväri on tietty, ei tarkoita sitä, että häntä pitäisi vastustaa henkilönä tai että hän olisi vastuussa siitä, mitä samaan ryhmään kuuluva on tehnyt", Hannu Lauerma sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto / Pentti Nissinen
"On ongelmallista, jos tietyt kansalaisuudet nähdään ryhmänä, ei yksilöinä. Se, että tulee jostain tietystä maasta tai ihonväri on tietty, ei tarkoita sitä, että häntä pitäisi vastustaa henkilönä tai että hän olisi vastuussa siitä, mitä samaan ryhmään kuuluva on tehnyt", Hannu Lauerma sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto / Pentti Nissinen

Uhkailua, perättömien huhujen levittämistä ja väkivaltaisia mielenosoituksia. Kuinka pitkälle rasistisia tekoja pitää ymmärtää? Ihmismielen pimeitä puolia tutkinut Hannu Lauerma kertoo.

Turvapaikanhakijoiden bussia heitettiin ilotulitteilla, SPR:n työntekijää kivillä (Yle 24.9.2015)

Kouvolan polttopulloiskun epäiltyä esitetään vangittavaksi – hätämajoitustilan asukkaat olivat todella peloissaan (HS 25.9.2015)

Hallitus tuomitsee jyrkästi Lahden mielenosoituksen – Ilotulitteita kohti turvapaikanhakijoiden bussia, mukana Ku Klux Klan -asuinen mies (HS. 25.9.2015)

Nämä ovat torstaina ja perjantain otsikoita. Pakolaisiin liittyvän vihan ja pelon lietsonnan yleistyminen ei näy enää ainoastaan sosiaalisessa mediassa. Turvapaikanhakijoita ja myös heitä avustavia ihmisiä on uhkailtu ja heitä vastaan on hyökätty väkivaltaisesti.

Mitä väkivaltaan sortuvien ihmisten päässä oikein liikkuu? Entä miten pitkälle rasistisiin tekoihin alentuvia ihmisiä pitää ymmärtää? Kysyimme Psykiatrisen vankisairaalan vastaavalta ylilääkäriltä, psykiatri Hannu Lauermalta.

1. Miksi monet ihmiset käyttäytyvät rasistisesti eli uhkaavat ja myös käyttävät väkivaltaa turvapaikanhakijoita kohtaan?

– Yleisesti rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden taustat ovat tiedossa. Yksi on epäilemättä heikko taloustilanne.

Niinpä pakolaiset koetaan nyt paljon suuremmaksi ongelmaksi kuin 1980-luvulla, jolloin Suomeen saapui venepakolaisia Vietnamista. Heitä ei pidetty Suomessa samanlaisena uhkana. Taustalla oli muun muassa se, että vietnamilaiset pakenivat kommunistista järjestelmää ja sen takia äärioikeistolaiset kokivat heitä kohtaan myötätuntoa. Nyt tilanne on toisenlainen, ja taloustilanne vaikeampi. Voi myös olla, että Lähi-idän kulttuureista tulevat henkilöt saattavat olemuksellaan ärsyttää tiettyä osaa suomalaisista enemmän kuin esimerkiksi vietnamilaiset.

Tämän tyyppistä väkivaltaa täytyisi tutkia enemmän siitä lähtökohdasta, että kuunneltaisiin tekijöiden motiiveja – selvitettäisiin, miksi he itse pitävät toimintansa oikeutettuna. Tyypillistä Lahden ja Kouvolan tapaisille rikoksille on se, että tekijät pitävät niitä itse oikeutettuina.

"Huono itsetunto voi selittää joitakin tekoja."

2. Entä mitä rasistisen käytöksen taustalla voi olla?

– Luultavasti tämä joukko on aika heterogeeninen, mutta osaa näistä teoista siivittää epäilemättä kokemus, että ihminen ei ole tullut kuulluksi. He saattavat kokea tiettyä osattomuutta ja kateutta. Mutta yleistyksiä ei voida tehdä, vaan taustalla olevat asiat ovat yksilöllisiä. Sen sijaan, että ulkopuolelta tehdään oletuksia esimerkiksi huonosta itsetunnosta, kannattaisi nimenomaan pyrkiä kuuntelemaan näihin tekoihin osallistuvien henkilöiden omia käsityksiä motiiveista.

Toki huono itsetunto voi selittää joitakin tekoja. Rasismi ylipäätänsä on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen – eli halutaan kuulua joukkoon, jota pidetään ”parempana joukkona”.

3. Onko maakuntien ja pääkaupunkiseudun välillä eroja siinä, miten etnisiin vähemmistöihin suhtaudutaan?

– On selvää, että etnisiin vähemmistöihin totutaan. Esimerkiksi päiväkodeissa, joissa on kaiken värisiä ihmisiä, asia lakkaa olemasta lapsille minkäänlainen ”erikoinen”.

4. Voisiko rasistiseen käytökseen jotenkin vaikuttaa – tai voiko sitä ennaltaehkäistä?

– Yksi mahdollinen selittävä tekijä tällaiselle liikehdinnälle on se, että sosiaalisessa mediassa tietyt asiat paisuvat täysin kontrolloimattomasti ja huhut saattavat muuttua ”tosiasioiksi”. Silloin meidän on hyvin vaikea ennakoida tämmöisen pienen ryhmän kehkeytymistä ja siihen liittyvää toimintaa. He ovat usein myös hyvin linnoittautuneina omaan todellisuuteensa, jolloin keskusteluyhteyden saaminen on vaikeaa.

5. Onko vaarana, että suuri enemmistö lähtee rasistiseen toimintaan mukaan ja sitä aletaan pitää ”normaalina” käytöksenä?

– On mahdollista, että tällainen käyttäytyminen tarttuu: ”että kun Lahdessa, miksei myös meilläkin”. Mutta suuri yleisö voi reagoida myös päinvastaisesti. Näinhän kävi esimerkiksi 1930-luvulla, kun Lapuan liikkeen harjoittama väkivalta oli yleistä ja hyväksyttyä suhteellisen laajoissa piireissä. Hyvin suuri osa porvarillisistakin piireistä sanoutui siitä lopulta irti sen jälkeen, kun tämä kärjistyi, ja presidentti K.J. Ståhlberg kyydittiin. Joskus riittävän räikeä tapahtuma voi aiheuttaa sen, että se saattaa kääntää yleisen mielipiteen aivan toiseen suuntaan.

"Ymmärtämistä ja hyväksymistä ei saa sekoittaa toisiinsa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa."

6. Miten rasismin vastustajat saisivat säilytettyä hermonsa – etteivät he vastaisi pahaan pahalla tai sortuisi tunteisiin perustuvaan meuhaamiseen?

– Minusta pitää pyrkiä vetoamaan ihmisen käyttäytymisen järkiperäisyyteen silloinkin, kun jokin asia ei tuo välitöntä tulosta. Kannattaa keskittyä viileisiin tosiasioihin, koska silloin väkivaltaiset liikehdinnät eivät todennäköisesti saa minkään joukkoliikkeen luonnetta. On suotavaa tuoda avoimesti esiin myös tekojen nolo luonne, kuten lasten pelotteleminen tai suojattomien avustustyöntekijöiden kivittäminen.

7. Miten pitkälle rasisteja ja rasistisia tekoja pitäisi ymmärtää?

– Aina pitää pyrkiä ymmärtämään. Mutta ymmärtämistä ja hyväksymistä ei saa sekoittaa toisiinsa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Rikoksenteon motiiveja on hyvä yrittää ymmärtää siksi, että se saattaa avata mahdollisuuksia vähentää rikoksia.

Jari Havela

Psykiatri Hannu Lauerma: "Rasismi on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen"

Kyllä minä väittäisin, että nimenomaan juuri poliittisesti korrektin puhtauden tavoittelu ja oman suvaitsevaisuutensa esittely ovat sitä aatelisuuden tavoittelua. Sillä pyritään erottautumaan junttirahvaana pidetyistä stereotypioiduista ali-ihmisistä. On vaan niin, että tätä ilmoittautumismenettelyllä saavutettua aatelisuutta pitää joka päivä ansaita uudelleen aina vaan eskaloituvilla oman erinomaisuuden osoituksilla ("Tarvitsemme 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa... kaksi miljoonaa... viisi...
Lue kommentti
Naamari

Psykiatri Hannu Lauerma: "Rasismi on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen"

Itse samoilla linjoilla edellisen kirjoittajan kanssa. Jari Tervo on myös nostanut itsensä "aatelisten" joukkoon vaikka kaverilla ei ole mitään tietoa tilastoista ja kustannuksista. Suvaitaan vaan silmät kiinni. Tilastojen mukaan otamme vaarallisinta maahanmuuttaja-ainesta, mitä koko tunnetulla universumilla on tarjota. Pakolaiset lähtivät liikkeelle jo vuosia sitten muihin maihin. Invaasio Eurooppaan tapahtui myöhemmin ja on meidän sosiaaliavun liikkeelle panemia - eivät nämä ole pakolaisia!
Lue kommentti

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta”, Mensan psykologi sanoo.

Oletko sinäkin välillä miettinyt, että ai kauhea, miten nykyihmiset ovat niin tyhmiä?

Kukaan ei enää jaksa keskittyä sekuntia pidempää mihinkään, vaan kaikki pläräävät aivottomina puhelimiaan. Enää ei osata ajatella järjellä, ja populistiset öykkärit vievät tunteiden sokaisemaa kansaa kuin pässiä narussa. Kouluissakin homma ajautuu kohti takalistoa – eiväthän ne nykynuoret tiedä mistään mitään!

Siinä tapauksessa on ehkä voimaannuttavaa kuulla, että jotkut muutkin väittävät samoin. Tutkijoiden James R. Flynnin ja Michael Shayerin tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä saattaa olla ihan oikeasti laskussa.

Tutkijoiden mukaan muutos ei ole vielä kovin suuri. Pitkällä tähtäimellä laskuvauhti alkaa kuitenkin huolestuttaa: jos se säilyy samana, suomalaisten älykkyysosamäärä heikkenisi seuraavan 30 vuoden aikana 7,49 pistettä. Eli siis melko paljon.

Mutta pitääkö tulos todella paikkansa? Tyhmenevätkö suomalaiset – ja tutkimuksen mukaan myös tanskalaiset sekä norjalaiset?

Kysyimme asiasta Suomen Mensa ry:n testaustoimintaa valvovalta psykologilta Marja-Leena Haavistolta. Haavisto on väitöstyötä tekevä tutkija. Mensassa hänen vastuullaan on älykkyystestaustoiminnan valvominen ja kehittäminen. Päivätyökseen hän vastaa kansainvälisten testien tuomisesta Suomeen ja suomalaisten testien kehittämisestä Hogrefe Psykologien Kustannuksessa.

– Flynnin ja Shayerin tutkimuksesta uutisoiminen Suomessa ilman kritiikkiä on ollut mielenkiintoista. Tutkimus on varsinkin Suomen kohdalta epäluotettavaa.

Plagiointia, vääristelyä ja hämäriä vertailuja

Haavistolla on näkemykselleen vakuuttavia perusteita. Pidempi katsaus tutkimukseen todellakin herättää useita kysymyksiä monestakin syystä. Ensinnäkin:

– Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja, että kumpi lentäisi pidemmälle, Haavisto toteaa.

Tutkimuksen Suomen tulevaa älykatoa perustellaan tutkimustuloksilla, jossa käsitellään ainoastaan varusmiesten tuloksia ja testeinä on ainoastaan heidän valinnoissaan käytettäviä älykkyystestejä. Tulokset eivät siis edusta koko kansaa.

”Tutkimuksessa eri maita koskevia älykkyystutkimuksia verrataan kuin lintuja ja kaloja.”

– Varusmiehet ovat suurimmaksi osaksi 18-vuotiaita miehiä. Se ei ole missään nimessä koko kansan ikäluokkia edustava otanta. Myös testejä voi kritisoida. Varusmiehiä testaavat testit sisältävät kielellisiä, matemaattisia ja kuvion täydentämiseen liittyviä pulmia. Erityisesti kielellisen osion tulokset ovat vuosien varrella heikentyneet. Epäilen sen johtuvan siitä, että kielelliset tehtävät saattavat olla osittain vanhentuneita kieliasultaan.

Tutkimuksen mukaan pohjoismaat typertyvät vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan Yhdysvalloissa, Saksassa ja Hollannissa älykkyys näyttäisi yhä nousevan. Tämä johtuu Haaviston mukaan siitä, että näistä maista on vertailussa on käytetty testejä, joissa on huomioitu koko väestö: eri ikäryhmät, koulutus ja sukupuolijakauma.

– Myös Flynnin ja Shayerin mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tällä tavalla tehtyjen vertailujen mukaan väestön älykkyystestien tulokset hyvin suurella todennäköisyydellä paranisivat, Haavisto kertoo.

Toisekseen tutkimuksessa käytetty Suomen aineisto herättää myös itsessään isoja epäilyksiä. Sen alkuperä on läpikotaisin hämärä.

Tutkijat Flynn ja Shayer eivät ole keränneet tutkimuksessaan vertailemiaan aineistoja itse. He vetävät johtopäätöksensä muiden tekemien tutkimusten avulla. Suomen kohdalla tutkijat viitataan Edward Duttonin ja Richard Lynnin (2013) tutkimukseen.

– Dutton sai tutkimuksesta viime vuonna Oulun yliopistolta plagiointipäätöksen. Tutkimuksessa käytetty data on peräisin Salla Koivusen pro gradu -työstä. Puolustusvoimat on vahvistanut, etteivät he ole antaneet tietoja Duttonille ja Lynnille. Tutkijat eivät ole voineet saada tuloksia siis muualta kuin Koivusen tutkimuksesta, Haavisto kertoo.

”Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu keksittyihin tai vähintään väärillä keinoilla saatuihin laskelmiin.”

Kaiken päälle vaikuttaisi siltä, että Suomen kohdalla Flynnin ja Shayerin tutkimuksessa on ihan suoraan tekaistuja tuloksia. Duttonin ja Lynnin plagioimassa gradussa on tuloksia ainoastaan vuosilta 1988–2001.

– Flynnin ja Shaynerin tutkimuksen viimeinen tarkastelupiste on kuitenkin vuodelta 2009, mihin myös perustuu heidän laskelmansa älykkyyden laskusta. Tutkijoiden ennustus älykkyyden laskusta perustuu siis täysin keksittyyn tai vähintään väärillä keinoilla saatujen pistemäärien laskelmiin.

Idioluutio saa odottaa

Jätetään siis Flynnin ja Shayerin tutkimus sikseen. Voidaanko muiden tutkimusten perusteella sanoa, että suomalaiset tyhmentyvät?

– Siitä ei ole tutkimusnäyttöä, Haavisto sanoo.

– Enkä usko siihen muutenkaan. Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta. Emme me pärjäisi Pisa-tutkimuksissa, jos se pitäisi paikkansa.

Mutta hei, viime aikoinahan menestys niissäkin on laskenut! Eikö sekään kerro siitä, että suomalaiset olisivat tyhmentyneet?

– Sanoisin, että Pisa-tutkimusten tulosten laskussa on pitkälti kyse koulujärjestelmien ja luokkakokojen muutoksesta. En usko, että lasku on älykkyydestä tai sen puutteesta johtuvaa.

”Olen varma, että älykkyyden lasku näkyisi yhteiskunnassamme monella tavalla, jos se olisi totta.”

Viime vuosina ihmiskunnan typertyminen on noussut tasaisin väliajoin puheenaiheeksi. Yksi syy on Donald Trumpin kaltaisten populistien valtaannousu, jota moni pitää todisteena älyn köyhtymisestä. Toinen syy piilee teknologiassa, joka myös Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan on yksi ihmisiä tyhmentävä tekijä.

Pelkoa älyn katoamisesta on käsitelty myös taiteessa. Esimerkiksi kulttimaineeseen noussut amerikkalaiselokuva Idioluutio (2006) kuvaa kammottavaa tulevaisuutta, jossa typerykset hallitsevat maailmaa ja äly on kadonnut yltäkylläisen laiskuuden jalkoihin. Vuonna 2016 leffan käsikirjoittaja Etan Cohen totesi tarinan olevan pelottavan lähellä todellisuutta.

Totuus on kuitenkin taidetta, mielikuvia ja mutua mielenkiintoisempaa. Edes Flynnin ja Shayerin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset eivät ole mihinkään tyhmentyneet – tai edes erityisemmin tyhmentymässä. Eikä Suomessakaan idioluutiosta ole syytä murehtia, sanoo Haavisto.

– En todellakaan olisi huolissani siitä, että suomalaiset muuttuvat tyhmiksi. Sen sijaan olen kyllä huolissani Flynnin ja Shayerin tutkimuksen luotettavuudesta.

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***