Poskisuudelmassa posket hipaisevat toisiaan ja huulet suutelevat ilmaa.
Poskisuudelmassa posket hipaisevat toisiaan ja huulet suutelevat ilmaa.

Kättelyä on alettu välttää infektioiden pelossa. Pitäisikö suomalaistenkin siirtyä poskisuudelmiin?

Suomalainen tervehtii perinteisesti napakalla kädenpuristuksella. Nyt käden paiskaamista on tautien pelossa alettu vältellä, ja helsinkiläissairaaloissa on aloitettu jopa kättelyn vastainen kampanja.

Kädenpuristuksen sijaan poskisuudelma onkin yllättäen turvallisempi tapa tervehtiä.

– Infektioiden kannalta poskisuudelma on kättelyä parempi tervehdysele, myöntää Turun yliopiston tutkija Annakaisa Suominen.

Pitäisikö siis jäyhien suomalaisten, jotka ovat juuri oppineet halaamaan, opetella pandemian pelossa antamaan poskimoiskuja?

Ranskalainen Ingrid Bellom neuvoo, ettei poskisuudelmista kannata ottaa stressiä.

– Ei sitä mieti, kummasta poskesta aloittaa, kun ei sillä ole niin väliä. Tärkeämpää on antaa lämmin tervehdys ystävälle. Ystäviä suudellaan yleensä neljä kertaa, ja juhlissa jokaista vierasta vain kaksi kertaa ajan säästämiseksi. On hyvin loukkaavaa jättää tervehtimättä. Siitä saattaa syntyä jopa riita.

Miehet eivät yleensä pussaile toisiaan. Poikkeuksena ovat parhaat ystävät tai lähisukulaiset. Ingrid on huomannut, että Suomessa poskisuudelmat eivät vielä ole osa kulttuuria.

– Suomalainen ei puhu eikä pussaa. He ovat hyvin varautuneita, eivätkä tule niin lähelle.

Pusut eri maissa

1. Ranska: Neljä poskisuudelmaa vasemmalta alkaen. Suuressa joukossa ajan säästämiseksi vain kaksi. Moiskautus äänellä tai ilman.

2. Italia: Kaksi poskipusua oikealta aloittaen kovan moiskauksen kera. Ennen poskisuudelmia voi huudahtaa Ciao bella!

3. Espanja ja Portugali: Suudelma kummallekin poskelle vasemmasta aloittaen. Moiskautus äänen kera, jos siltä tuntuu.

4. Saksa: Yksi tai kaksi hellää poskipusua läheisille. Tiukka halaus kuuluu pakkaukseen. Voi moiskauttaa, jos haluaa.

5. Englanti: Annetaan yksi suudelma oikealle poskelle. Moiskautus on hiljaisempi.

6. Suomi: 2–3 kertaa vasemmalta aloittaen. Jos pelkkä halaus tuntuu jäykältä, on parempi unohtaa poskipusu, koska tottumaton saattaa jäätyä. Moiskautuksen voi tehdä, jos uskaltaa.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla