Jos krapula on aiheuttanut noloja tilanteita, ei hätää – et ole yksin. Kuva: Shutterstock
Jos krapula on aiheuttanut noloja tilanteita, ei hätää – et ole yksin. Kuva: Shutterstock

Joskus juhlat venähtävät ihan huomaamatta, ja aamulla saattaa kaduttaa.

Myönnä pois – jos et itse, niin ainakin joku tuttusi on joutunut noloihin tilanteisiin krapulan takia. Velvollisuudet ovat yhä olemassa, vaikka aamulla olisikin huono olo. Kankkusta on vaikea peitellä, monilla on bonuksena myös nolotus.

Keinot ovat kuitenkin monet, kuinka voi selvitä enemmän tai vähemmän kunnialla krapulaisista aamuista. Aina onni ei ole myötä, ja silloin ei auta kuin yrittää nauraa koko asialle jälkeenpäin. 

Naiset kertoivat hauskimmista ja kauheimmista krapulakommelluksistaan:

Pomolta piiloon

”Olin töissä organisaatiossa, jonka ylin pomo oli tunnetusti raivoraitis, hengellisyyteen taipuvainen vanhempi mies. Olin edellisenä iltana ollut baarissa, ja aamulla hönkäilin huuruja omalla työpisteelläni kaapin takana piilossa. Ajattelin lymytä siellä suurimman osan päivää.

Mutta ei, pomo löysi minut sieltä, vei suoraan keskelle täyttä neuvotteluhuonetta ja selitti läsnäolijoille ylpeästi hymyillen, miten olin ”yksi firman nuorista toivoista”. Nyökkäilin kalpeana ja yritin ankarasti hengittää nenän kautta, ettei oksettaisi. Kuin ihmeen kaupalla selviydyin sen työpäivän iltaan kenenkään huomaamatta ankaraa krapulaani.”

Vertaistuen avulla eteenpäin

”Olen siirtynyt joskus kesätyöaikoina suoraan jatkoilta aamuvuoroon. Silloin 20-vuotiaana jaksoi bailata kesuribileissä aamuun saakka. Pidin kyllä huolen, että en enää puolenyön jälkeen juonut mitään. Kyllä siinä silti sai juoda paljon vettä vielä aamulla ja syödä Sisu-pastilleja. Lisäksi ripsarit hieraistiin suttuiseksi meikiksi piilottamaan silmäpussit. Kahvin ja energiapatukkojen avulla kello 7:n vuorosta selvittiin, kun oli muitakin vertaistukijoita samassa tilanteessa työpaikalla.”

”Olin kesätöissä ruokakaupassa, ja yhtenä lauantaina juhlat vähän venyivät, vaikka sunnuntaina piti mennä aamuvuoroon. Onneksi en työskennellyt kassalla vaan liha- ja maito-osastolla. Olo oli niin huono, että piilouduin maitohyllyjen takana olevaan kylmävarastoon. Tein kyllä työni kiitettävästi, mutta välillä piti pysähtyä nojailemaan kylmiin tavarakasoihin pääkivun helpottamiseksi. Totta kai työkaveri tuli varastoon juuri silloin, kun halailin kalpeana kylmää maitopurkkikärryä. Onneksi kyseessä oli myös nuori kesätyöntekijä, joka vain nauroi, kun kerroin olevani vuosisadan krapulassa.”

Sitä häpeän määrää

”Puin kerran pikkujoulujen jälkeen punaiset rintsikat vahingossa valkoisen paidan alle. Sain kuulla koko päivän työkavereiltani, että mitkäs jouluvalot ne siellä näkyy.”

”Olin alaikäisenä viettämässä kevään päättäjäispäivää ulkona, ja päädyin ystäväni luokse yöksi teinisidukan täyteisen illan jälkeen. Ystäväni asui vielä vanhempiensa luona, joten myös vanhemmat olivat kotona. Heräsin aikaisin aamulla todella pahoinvoivana ystäväni vierestä. Nousin istuma-asentoon sängylle ja tunsin, kuinka oksennus teki tuloaan. Olin sängyn seinäpaikalla, enkä päässyt liikkumaan nukkuvan ystävän viereltä. Vanhemmat nukkuivat viereisessä huoneessa, joten paniikkihan siinä kiinnijäämisen pelossa iski. Ei roskista, pussia tai mitään potentiaalista oksennuspaikkaa näkyvissä.

” Pyöräilin aamuseitsemältä kotikaupunkini läpi yltäpäältä oksennuksessa kotiin.”

Tilanne päättyi siihen, että oksensin siinä istuessani litratolkulla tavaraa syliini. Tapetit, lakanat ja vaatteet lainehtivat oksennuksesta. Ystäväni nukkui edelleen sikeästi, joten varovasti herätin hänet ja pyysin häneltä paperia oksennuslammikon siivoamiseen. Siihen järkyttynyt ystävä tarjosi yhtä vessapaperinpalaa. Yritin nousta ylös levittämättä oksennuksia enempää ympäriinsä ja ajattelin, että minun on parasta lähteä kotiin välittömästi. Puin oksennuksen peitossa olevien yövaatteiden päälle ihanan beigen trenssitakkini, sidoin lähmäisen tukkani ja ryntäsin ovesta ulos edes käsiä tai naamaa pesemättä. Pyöräilin aamuseitsemältä kotikaupunkini läpi yltäpäältä oksennuksessa kotiin ja siellä vaatteet päällä suoraan suihkuun. Onneksi vanhemmat eivät huomanneet aamuista paluutani, mutta kaverin vanhemmat nukkuivat seinän takana ja taatusti heräsivät aamuiseen oksennusdraamaani. Tapahtuneen jälkeen jätin alkoholin pitkäksi aikaa.”

Cheek suunnittelee parhaillaan jäähyväiskiertuettaan, joka päättyy elokuussa Lahteen.

Cheekin eli Jare Tiihosen, 36, elämästä kertova Veljeni vartija -elokuva saa ensi-iltansa ensi viikolla. Tarinassa on vahvasti mukana veljeys ja Antti Holma näyttelee räppärin lisäksi tämän kaksoisveljeä Jereä.

– Jere ei ole vielä nähnyt elokuvaa, eikä äiti. Yleisesti elokuvan vastaanoton tietää, kuten tietää kaiken mikä liittyy muhun. Kriitikoilta pukkaa varmaan yhtä tähteä, mutta toivottavasti yleisö diggaa. Tämä on se kaava, mikä urallani on ollut, Jare naurahti elokuvan ennakkonäytöksessä.


Läheiset ymmärtävät

Jare suunnittelee parhaillaan jäähyväiskiertuettaan, joka päättyy elokuussa Lahteen. Kun Suomen suosituin räppäri kertoi 2014 loppuvuodesta lähipiirilleen lopetusaikeista, he suhtautuivat ajatukseen ymmärtäväisesti.

– Ne, jotka ovat minua lähellä ymmärtävät miksi lopetan. Muille olen sanonut, että ette voi tietää, mitä mä tunnen.  

– Pääpointti lopettamiselle on se, että Cheekinä en keksi mitään uutta. Moni sanoo, että voithan sä tehdä kesäksi biisin tosta tai tosta. Mutta olen tehnyt biisit jo monta kertaa kaikesta Cheekille olennaisesta tematiikasta. Rakkaudesta tietysti voi aina laulaa.

Elokuvassa kuvataan myös Jaren suhdetta mallina työskentelevään yliopisto-opiskelijaan. Suhde kariutuu siihen, että rauhallisempaa kotielämää eläessä Jare ei keksi Cheekille mitään uutta kirjoitettavaa.

”Cheekinä en keksi mitään uutta.”

– Voin ihan hyvin kuvitella, että elän kymmenen vuoden kuluttua rauhallista perhe-elämää. Moni on sanonut, että voihan sulla sitten olla uusia ideoita. Mutta en mä sellaisesta halua edelleenkään tehdä musaa, Jare selventää.

Jare ei vielä tiedä, mitä tekee elokuun jäähyväiskeikkojen jälkeen.

– Ostin kotiin pienen kosketinsoittimen. Ehkä minusta tulee pianisti!

Onnea etsimässä

Cheekin viimeinen albumi kuvasi myös artistin syvempiä tuntoja ja elämää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa.

– Nyt kuuntelen levyä, että olenpa ollut aika maassa. Tällä hetkellä minun olisi mahdotonta aloittaa noin tummanpuhuvan albumin kirjoittamista.

Mikä Jaren tekee sitten onnelliseksi?

– Sitä mietin yhä. Minulla on aina ollut kaipuu johonkin muuhun ja aika näyttää, mitä se jokin muu tulee olemaan. Mulla on hieno ja laaja kaveripiiri, josta olen onnellinen.

”Minulla on aina ollut kaipuu johonkin muuhun.”

Viime kesänä Jare päätti ostaa vuosien harkinnan jälkeen koiran. Otus on sulattanut myös miehen äidin sydämen.

– Käyn yleensä vähän enemmän Lahdessa moikkaamassa äitiä. Asun kauempana kuin Jere, enkä ole aina siinä vieressä tukemassa, mutta mulla on halu auttaa. Nyt mutsi on käynyt useammin täällä Helsingissä, kun on tuo Otus. Se on hyvä vetonaula!

Kuka sanoi, että perusruuan pitäisi olla mautonta? Pipsa ja Meri-Tuuli haluavat alentaa kansalaisten kokkailukynnystä.

IS TV-LEHTI: Samassa liemessä -uutuusohjelmassa kokit Pipsa Hurmerinta ja Meri-Tuuli Väntsi tekevät ruokaa rennolla otteella ja vastaavat katsojakysymyksiin.

– Ollaan huomattu, että meillä on paljon annettavaa ja helppoja reseptejä. Viime aikojen tv-ruokaohjelmissa on tehty paljon ravintolatyylistä ruokaa tai lautasannoksia. Haluttiin palata perinteeseen, jossa tehdään arkiruokaa. Haluamme alentaa kynnystä kokkailuun, tarjota vaikka maustamisidean. Tärkeää oli myös, että ohjelma on visuaalisesti kaunis, Meri-Tuuli Väntsi kuvailee.

Pipsa Hurmerinta on luonnehtinut Samassa liemessä olevan erityinen myös kaksikon läpänheiton takia.

– Kommunikointimme on rentoa ja luontevaa. Pipsa ei hienostele enkä minäkään, Väntsi komppaa.

He tapasivat catering-firmojensa kautta, kun katuruokabuumi rantautui Suomeen.

– Ymmärsin vihdoin löytäneeni kollegan, joka ymmärtää, mitä mun duuni on; osa sitä on siivota ja tiskata.

Alkujakso on nimeltäåän Ruuanlaiton ABC, ja toinen Juhlat. Siinä annetaan näyttelijä Sinikka Sokalle vinkkejä helposti tehtäviin tarjoiluihin ja synttäreillä Anna Puu laulaa.

– Vieraiksi otimme mukaan julkkiksia, joihin meillä on suhde – Sinikka on seinänaapurini, Anna Pipsan hyvä ystävä – sekä tavallisia ihmisiä.

Vastaatte katsojakysymyksiin. Mihin et itse osaisi vastata?

– Ananaksen leikkaamiseen ja kuorimiseen ei ole oikotietä. Pipsalla oli vastaus, johon totesin, että ”Ai, tuota en ole tajunnut”, paljastaa Väntsi.

 Samassa liemessä, AVA ke klo 20.00