Ulkonäkö huolettaa jo nuorena. Kuva: Shutterstock
Ulkonäkö huolettaa jo nuorena. Kuva: Shutterstock

Esteettisen kirurgian asiakaskunta on laajentunut. Nuorimmat ovat teini-ikäisiä, mutta myös vanhusten määrä on lisääntynyt.

Esteettinen kirurgia kiinnostaa yhä nuorempia – ja vanhempia. Plastiikkakirurgi Kaarlo Ståhlbergin vastaanotolla Bulevardin klinikalla Helsingissä käy asiakkaita kaikista ikäryhmistä pikkulapsia lukuun ottamatta.

Viime vuosina konsultaatioissa on näkynyt jonkin verran jopa 13–17-vuotiaita, jotka kaipaavat muutosta ulkonäköönsä.

Ståhlberg on erikoistunut neniin, joissa pienetkin kyhmyt saattavat  aiheuttaa itsetunto-ongelmia ja toiveita muutoksesta.

Osa tulee vastaanotolle yksin, osa vanhemman kanssa. Alaikäiset tarvitsevat leikkaukseen aina vanhemman suostumuksen.

– On ihan järkevä ajatus, ja moni vanhempi on sillä kannalla, että nuoren kannattaa ensin kasvaa aikuiseksi, ja vasta sen jälkeen miettiä leikkausta.

Monesti muutaman vuoden odottelu kannattaa.

– Nuorena itsekriittisyys saattaa ylikorostua ja voi olla, ettei koko asiaa edes muista 18-vuotiaana. Osalla toive kuitenkin pysyy, ja tarvitaan tiukkaa harkintaa.

Kevein perustein leikkauksiin ei ryhdytä.

– Pääsääntöisesti lapsille ei tehdä kauneusleikkauksia. Rintojen suurennuksia tehdään jonkin verran alle 18-vuotiaille, jos katsotaan, että kasvu on loppunut, ja rinnat ovat jääneet pieniksi.

Esteettiseen leikkaukseen pääseminen edellyttää yleensä kohtalaisen hyvää henkistä tasapainoa ja riittäviä voimavaroja sekä itsensä hyväksymistä.

– Yleensä kirurgi ei lähde leikkaamaan, jos näitä edellytyksiä ei ole, koska silloin voi aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä.

Muutosta toisessakin suunnassa

Kaarlo Ståhlberg on vastaanotollaan huomannut myös, että entistä iäkkäämpien asiakkaiden määrä on kasvanut.

– Yläikäraja on noussut. Kun 2000-luvun alussa aloitin, en muista, että asiakkaina olisi ollut paljoa yli 70-vuotiaita. Nykyään voi olla yli 80-vuotiaitakin.

Yksi syy lienee se, että odotettavissa oleva elinikä on noussut ja toinen se, että 15 vuotta sitten arvot olivat erilaiset kuin nykyään. Jos kasvojenkohotus tuntuu tarpeelliselta, siihen on oikeus vanhanakin.

– Enää ei ajatella, ettei sellainen ole vanhuksille soveliasta, vaan että vanhukset saavat tehdä samoja asioita kuin nuoremmatkin.

Osa iäkkäistä asiakkaista tulee myös korjauttamaan edellisiä leikkauksiaan.

– Kasvojenkohotuksen tulos alkaa vuosien kuluessa antaa periksi. Jos leikkaus on tehty 50–60-vuotiaana, lisäkorjausta saatetaan tarvita 70-vuotiaana. Silloin ei tuijoteta kalenteria.

Lue myös:

Kauneuden korjaussarja: Mitä plastiikkakirurgi ehdottaa tavikselle?

Jennifer Aniston tyrmää kauneuskirurgian: "Epävarmat ihmiset turvautuvat siihen"

Kauneuskirurgiaa kännykällä – nyt sekin on mahdollista

Cheek suunnittelee parhaillaan jäähyväiskiertuettaan, joka päättyy elokuussa Lahteen.

Cheekin eli Jare Tiihosen, 36, elämästä kertova Veljeni vartija -elokuva saa ensi-iltansa ensi viikolla. Tarinassa on vahvasti mukana veljeys ja Antti Holma näyttelee räppärin lisäksi tämän kaksoisveljeä Jereä.

– Jere ei ole vielä nähnyt elokuvaa, eikä äiti. Yleisesti elokuvan vastaanoton tietää, kuten tietää kaiken mikä liittyy muhun. Kriitikoilta pukkaa varmaan yhtä tähteä, mutta toivottavasti yleisö diggaa. Tämä on se kaava, mikä urallani on ollut, Jare naurahti elokuvan ennakkonäytöksessä.


Läheiset ymmärtävät

Jare suunnittelee parhaillaan jäähyväiskiertuettaan, joka päättyy elokuussa Lahteen. Kun Suomen suosituin räppäri kertoi 2014 loppuvuodesta lähipiirilleen lopetusaikeista, he suhtautuivat ajatukseen ymmärtäväisesti.

– Ne, jotka ovat minua lähellä ymmärtävät miksi lopetan. Muille olen sanonut, että ette voi tietää, mitä mä tunnen.  

– Pääpointti lopettamiselle on se, että Cheekinä en keksi mitään uutta. Moni sanoo, että voithan sä tehdä kesäksi biisin tosta tai tosta. Mutta olen tehnyt biisit jo monta kertaa kaikesta Cheekille olennaisesta tematiikasta. Rakkaudesta tietysti voi aina laulaa.

Elokuvassa kuvataan myös Jaren suhdetta mallina työskentelevään yliopisto-opiskelijaan. Suhde kariutuu siihen, että rauhallisempaa kotielämää eläessä Jare ei keksi Cheekille mitään uutta kirjoitettavaa.

”Cheekinä en keksi mitään uutta.”

– Voin ihan hyvin kuvitella, että elän kymmenen vuoden kuluttua rauhallista perhe-elämää. Moni on sanonut, että voihan sulla sitten olla uusia ideoita. Mutta en mä sellaisesta halua edelleenkään tehdä musaa, Jare selventää.

Jare ei vielä tiedä, mitä tekee elokuun jäähyväiskeikkojen jälkeen.

– Ostin kotiin pienen kosketinsoittimen. Ehkä minusta tulee pianisti!

Onnea etsimässä

Cheekin viimeinen albumi kuvasi myös artistin syvempiä tuntoja ja elämää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa.

– Nyt kuuntelen levyä, että olenpa ollut aika maassa. Tällä hetkellä minun olisi mahdotonta aloittaa noin tummanpuhuvan albumin kirjoittamista.

Mikä Jaren tekee sitten onnelliseksi?

– Sitä mietin yhä. Minulla on aina ollut kaipuu johonkin muuhun ja aika näyttää, mitä se jokin muu tulee olemaan. Mulla on hieno ja laaja kaveripiiri, josta olen onnellinen.

”Minulla on aina ollut kaipuu johonkin muuhun.”

Viime kesänä Jare päätti ostaa vuosien harkinnan jälkeen koiran. Otus on sulattanut myös miehen äidin sydämen.

– Käyn yleensä vähän enemmän Lahdessa moikkaamassa äitiä. Asun kauempana kuin Jere, enkä ole aina siinä vieressä tukemassa, mutta mulla on halu auttaa. Nyt mutsi on käynyt useammin täällä Helsingissä, kun on tuo Otus. Se on hyvä vetonaula!

Kuka sanoi, että perusruuan pitäisi olla mautonta? Pipsa ja Meri-Tuuli haluavat alentaa kansalaisten kokkailukynnystä.

IS TV-LEHTI: Samassa liemessä -uutuusohjelmassa kokit Pipsa Hurmerinta ja Meri-Tuuli Väntsi tekevät ruokaa rennolla otteella ja vastaavat katsojakysymyksiin.

– Ollaan huomattu, että meillä on paljon annettavaa ja helppoja reseptejä. Viime aikojen tv-ruokaohjelmissa on tehty paljon ravintolatyylistä ruokaa tai lautasannoksia. Haluttiin palata perinteeseen, jossa tehdään arkiruokaa. Haluamme alentaa kynnystä kokkailuun, tarjota vaikka maustamisidean. Tärkeää oli myös, että ohjelma on visuaalisesti kaunis, Meri-Tuuli Väntsi kuvailee.

Pipsa Hurmerinta on luonnehtinut Samassa liemessä olevan erityinen myös kaksikon läpänheiton takia.

– Kommunikointimme on rentoa ja luontevaa. Pipsa ei hienostele enkä minäkään, Väntsi komppaa.

He tapasivat catering-firmojensa kautta, kun katuruokabuumi rantautui Suomeen.

– Ymmärsin vihdoin löytäneeni kollegan, joka ymmärtää, mitä mun duuni on; osa sitä on siivota ja tiskata.

Alkujakso on nimeltäåän Ruuanlaiton ABC, ja toinen Juhlat. Siinä annetaan näyttelijä Sinikka Sokalle vinkkejä helposti tehtäviin tarjoiluihin ja synttäreillä Anna Puu laulaa.

– Vieraiksi otimme mukaan julkkiksia, joihin meillä on suhde – Sinikka on seinänaapurini, Anna Pipsan hyvä ystävä – sekä tavallisia ihmisiä.

Vastaatte katsojakysymyksiin. Mihin et itse osaisi vastata?

– Ananaksen leikkaamiseen ja kuorimiseen ei ole oikotietä. Pipsalla oli vastaus, johon totesin, että ”Ai, tuota en ole tajunnut”, paljastaa Väntsi.

 Samassa liemessä, AVA ke klo 20.00