Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Tiedätkö, mitä kollegasi tienaa? Rahasta puhuminen kannattaa. Tieto siitä, mitä työkaveri ansaitsee, estää maksamasta eri palkkaa samasta työstä.

”Puhutaan palkoista!” patistaa Sosiaali- ja terveysministeriö kampanjassaan. Puhuminenhan on parisuhdeasiantuntijoiden suosima rasittava toiminto, jonka pitäisi auttaa ongelmaan kuin ongelmaan. Mutta auttaisiko se palkka-asioissa, ja miten?

– Auttaisi se. Suomessa on yksityisellä sektorilla hyvin tiukka palkkasalaisuus, ja se on este tasa-arvolle. On työnantajan etu, ettei palkoista puhuta: salaisuuden suojassa hän voi maksaa erisuuruista palkkaa samasta työstä, toteaa työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta ammattiliitto Prosta.

Palkoista puhuminen on vain niin kiusallista. Mitä jos saankin parempaa palkkaa kuin Reijo, ja Reijo loukkaantuu ja alkaa inhottavaksi, kun asia käy ilmi?

– Vaikeaahan se aluksi on, kun rahasta puhumiseen ei ole totuttu. Alkushokin jälkeen kuitenkin kannattaisi. Oikeudenmukaisuus lisääntyisi, jos olisi avointa ja kaikille selvää, millä perusteilla palkka määräytyy.

Nainen, näin lisäät mahdollisuuksiasi parempaan palkkaan

  • valitse ala, joka ei ole naisvaltainen
  • hanki työpaikka Uudeltamaalta (+ 10 prosenttia verrattuna muuhun Suomeen)
  • hakeudu esimiestehtäviin (+7 prosenttia verrattuna asiantuntijoihin)
  • osallistu projekteihin ja käy työmatkoilla, mieluusti yli 50 päivänä vuodessa.

Nainen, näin pysyt palkkakuopassa

  • hanki lapsia (noin -11 prosentin vaikutus vuosipalkkaan)
  • astu työelämään laman ­aikana
  • ole ylipainoinen (väitti MSNBC-kanavan uutinen) tai lyhyt (totesi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus)
  • työskentele vuokratyön­tekijänä (Antti Tanskasen väitöskirjan mukaan palkka on huonompi kuin muilla työntekijöillä).

Lähde: Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus 2012

Lue myös:

Kuinka paljon on motivoiva palkka? Julkkikset vastaavat

Miehen palkka, meidän rahat

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla