Pauliina Kuokka, 35, on pappi ja sosiaalityön opiskelija. Kuva: Rami Marjamäki
Pauliina Kuokka, 35, on pappi ja sosiaalityön opiskelija. Kuva: Rami Marjamäki

Pappi Pauliina Kuokan mielestä luterilaisen kirkon rahat ja työntekijöiden aika kuluvat kirkon ydinsanoman kannalta vääriin asioihin.

Pappi Pauliina Kuokka, 35, arvostelee tuoreessa Kevätjää-kirjassaan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja sen rahankäyttöä. Hänen mukaansa kirkon varoja käytetään muun muassa työntekijöiden kuljetuksiin ulkomaille, heitä viedään retriitteihin hemmoteltaviksi, saunomaan, harrastuksiin ja tarjotaan ateria viisi kertaa päivässä.

Samaan aikaan kirkon työntekijöitä neuvotaan sulkemaan kirkkojen ovet kunnolla yöksi, etteivät asunnottomat pääse sisään.

– Seurakunnissa ajatellaan ennen kaikkea kunniallista, hyvinvoivaa veronmaksajaa, ei niitä, jotka apua oikeasti tarvitsisivat. Kirkko on hukannut perusideansa, sillä siellä käytetään paljon rahaa kärsivien ihmisten kannalta toisarvoiseen puuhasteluun, Pauliina sanoo Me Naisille.

Pauliina on työskennellyt useissa seurakunnissa pastorina, mutta hänen työnsä alkoi tuntua toimintasuunnitelmien ja -kertomusten, budjettien, raporttien ja tilastojen laatimiselta. Hän olisi sen sijaan halunnut keskittyä apua tarvitsevien ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen.

– Toki kirkossa, kuten missä tahansa työyhteisössä, kuuluukin käyttää rahaa myös työntekijöiden hyvinvointiin. Minua kuitenkin tökkii se, ettei monella ihmisellä ole varaa virkistyä tai hemmotella vaikka perhettään kuin ehkä velaksi. Mielestäni kirkossa nykyään vallitseva tapa toimia tuntuu omituiselta, koska alkuperäisen opetuksen mukaan rikkaus oli esteenä taivastiellä ja köyhyys kunnioitettavaa ja tavoittelemisen arvoista.

Intohimoiset papit

Pauliina pohtii kirjassaan myös seurakunnan työntekijöiden asennetta työhönsä. Hänen mukaansa joidenkin kollegoiden intohimo kohdistui paitsi uskoon myös valtaan, rahaan, yhteiskunnalliseen statukseen, viinaan, toisiin työkavereihin, riparilaistyttöihin ja omien etujen turvaamiseen.

– Valitettavan monessa tapauksessa juttu on näin. Toki kirkolla on hyvätkin työntekijänsä, joilla on vilpittömät pyrkimykset ammentaa uskostaan voimaa auttaa muita.

Eriävien näkemystensä vuoksi Pauliina päätti lopettaa kirkossa työskentelyn. Hän on edelleen kirkon jäsen ja uskoo Jumalaan, mutta enää hän tekee lähinnä satunnaisia vihki- tai kastetilaisuuksia ystäviensä pyynnöstä. Pauliina tuntee voivansa auttaa ihmisiä enemmän sosiaalityössä, jonka maisterinpapereita hän parhaillaan suorittaa.

Pauliina kertoo lisää elämästään torstaina ilmestyvässä Me Naisten numerossa 39/2014. Lue, miten hän on selvinnyt kolmesta avioerosta, lapsettomuudesta ja veljensä itsemurhasta.

Lue lisää:

16 lapsen lestadiolaisäiti: Emme saisi väsyä

Lestadiolaisäideistä kirjoittanut Vuokko Ilola: Minulle on vihjailtu, että suuni pitäisi tukkia lopullisesti

 Lestadiolainen naispappi: "Naisen asemasta on tärkeää puhua"