Tehohoito ei ole kiinni kellonajasta. Kuva: Shutterstock
Tehohoito ei ole kiinni kellonajasta. Kuva: Shutterstock

Sairaanhoitaja Hanna Mäkinen on huolissaan siitä, että hallituksen leikkaukset kohdistuvat eniten vuorotyötä tekeviin. – Vieläkö tästä pitäisi vähentää? palkkansa sosiaalisessa mediassa paljastanut Hanna kysyy.

Kirjoitimme eilen hallituksen leikkauksista suivaantuneesta hoitajasta, joka julkaisi palkkakuittinsa Facebookissa. Hanna Mäkinen, 41, kertoi sosiaalisessa mediassa, että syyskuussa hän saa palkkaa 1778 euroa. Kyseessä on peruspalkka nettona. Lisät tulevat tarpeeseen, ja juuri niitä hallitus aikoo leikata.

Hanna teki päivityksestään julkisen sen jälkeen, kun kaverit pyysivät saada jakaa sitä. Moni muukin jakoi, ja palkkakuitti sekä Hannan kirjoitus levisivät eilen laajasti sosiaalisessa mediassa.

– Enimmäkseen olen saanut tsemppaavia ja ihania viestejä, joissa on oltu huolissaan leikkauksista. Sieltä on tullut arvostusta ja ihmetystä siitä, että tästä työstä saa noin pienen palkan, Hanna kertoo.

Hanna paljasti kirjoituksessaan myös menonsa. Jotkut kritisoivat niiden suuruutta ja antoivat hänelle talousneuvoja.

– Tarkoitus ei ollut ruikuttaa siitä, kuinka suuret menoni ovat, vaan kertoa todellisuus siitä, että näillä nettotuloilla sairaanhoitajien pitäisi pärjätä. Toki monilla vuorotyöläisillä palkka on vielä tätäkin pienempi.

Hannan mukaan julkisuudessa hoitoalan palkat esitetään usein suurempina kuin ne todellisuudessa ovat. Sen takia hän halusi tuoda esille oman palkkansa.

Monen sairaanhoitajan pärjääminen perustuu siihen, että he saavat vuorolisiä. Hanna saa tällä hetkellä lisinä 200–400 euroa kuukaudessa.

– Tuntuu tosi pahalta, sillä nytkin on sellainen tilanne, että elän kädestä suuhun. Vielä tästä pitää vähentää. Miten ihmeessä pärjään? Hanna kysyy ja huomauttaa, että muualtakin, esimerkiksi hänen saamistaan lapsilisistä on jo leikattu.

Miksi vain vuorotyöläisiltä leikataan?

Hämeenlinnassa asuva Hanna työskentelee lastensairaanhoitajana vastasyntyneiden teho-osastolla. Työtä tehdään kolmessa vuorossa, myös jouluna ja juhannuksena.

– Tuntuu, että hallituskaan ei ymmärrä, millainen vuorotyön tekemisen todellisuus on. Joka toinen joulu ja viikonloppu jätetään töiden takia väliin, kun muut viettävät ne perheen kanssa.

Ministeri Timo Soinin (ps.) puheesta Hanna sai sellaisen käsityksen, että päättäjät kuvittelevat työntekijöiden tekevän pyhä- ja ylitöitä vain rahan takia. Esimerkiksi sairaalassa tarvitaan kuitenkin hoitajia jokaisena vuorokauden tuntina.

– Meillä on vuorolistat, joiden mukaan töitä tehdään. Välillä joustetaan, mutta ei vuorotyö perustu vapaaehtoisuuteen.

Hannasta tuntuukin erityisen ikävältä, että leikkaukset kohdistuvat niin voimakkaasti vuorotyöläisiin.

– Olo on pöyristynyt ja epäuskoinen. Ovatko päättäjät yhtään perehtyneet siihen, keihin nämä viisi säästökohdetta nyt vaikuttavat? Miksi vain niihin, jotka tekevät muutenkin raskasta kolmivuorotyötä? hän kysyy.

Häntä ärsytti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eilisessä tv-puheessa lausahdus siitä, että nyt myös työtä tekevien on annettava panoksensa. Pääministeri perusteli leikkauksia työtä tekeviltä sillä, että eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta on jo leikattu.

– Tarkoittaako Sipilä vain vuorotyötä tekeviä? Leikkauksien pitäisi kohdistua tasapuolisemmin kaikkiin työssäkäyviin, mikä onnistuisi esimerkiksi puolittamalla lomarahat.

Hanna on myös kollegoineen pohtinut, onko hallituksen vuorotyöläisiin kohdistuva säästöpaketti tarkoitettu vain kiristysvälineeksi ay-liikettä kohtaan.

–  Se olisi törkeää hyväksikäyttöä, jossa pelinappuloina pidetään meitä muutenkin tiukilla olevia vuorotyöläisiä.

Työn ilo uhattuna

Hanna kertoo, että säästöt näkyvät sairaanhoidossa jo muutenkin.

– Töitä tehdään minimimiehityksellä, kiikun kaakun pärjäämisen rajamailla. Jos haittakorvauksia vähennetään, on riskinä, että sijaisia on vaikeampi saada, koska siitä ei makseta tarpeeksi.

Hannan työpaikalla ei juurikaan käytetä osaston ulkopuolista työvoimaa, koska sijaiseksi ei voi ottaa ketä tahansa. Osaamista on oltava riittävästi. Sairaustapauksissa kollegat uhraavat omia vapaapäiviään ja tuuraavat ylitöinä.

– Siitä saa nyt sitten puolet vähemmän korvausta. Olemme pöyristyneitä siitä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, kun nytkin on vaikeaa saada järjestettyä hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus.

Lisäksi uhattuna on työn ilo.

– Olen ollut todella tyytyväinen työhöni ja se on minulle arvokasta. Miten säilytän sen jaksamisen työssä, joka on välillä rankkaa myös henkisesti? Vaikka tätä työtä ei todellakaan tehdä rahan takia, tulisi sillä kuitenkin tulla toimeen.

Kiristykset näkyvät jo muutenkin hoitotyössä

Sairaanhoitaja Stella Leoni:

"Hallituksen suunnittelevat leikkaukset eivät tulleet yllätyksenä, koska tiesin heidän päättävän oman arvomaailmansa pohjalta. Sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstö on jo nyt heikossa asemassa taloudellisesti. Tehokkuusvaatimukset ja jatkuvat muutokset ovat ajaneet ihmisiä ylikuormittumiseen, joka puolestaan johtaa vastustuskyvyn laskuun ja sairasteluun.  Tämä kaikki puolestaan näkyy työyhteisöongelmina. Se tuskin lisää tuottavuutta. Hallituksen kaavailemat leikkaukset eivät helpota tätä tilannetta. Jos saisin päättää, nostaisin työhyvinvoinnin ja ammattitaitoiseen johtamiseen keskiöön. 

Hallitus lähettää vahvaa viestiä siitä, että tasa-arvoisuudessa mennään kohti metsää. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevä naisvaltainen henkilöstö on hyvin koulutettua, luovaa ja sisukasta. Heidän arvomaailmansa on ihmislähtöinen, ja yhteisön hyvinvoinnilla on merkitystä. Jos heillä olisi entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon, he tuottaisivat terveyshyötynä säästöjä tälle kansakunnalle monin verroin enemmän. Kannattaako heidän työhyvinvoinnistaan karsia, jolla voi olla suoria vaikutuksia heidän tuottamaansa terveyshyötyyn?"

Ihmettelijä

Palkkansa paljastanut sairaanhoitaja vastaa kritiikkiin: "Tarkoitus ei ollut ruikuttaa"

En tajua tuota ruikutusta sairaanhoitajien palkasta. Itse olen tavallinen maisterismies ja koulutusta vastaavassa työssä, ja käteen jää saman verran, n. 2100€/kk. Sellaisia ne palkat täällä on, ei tavallisista töistä saa tuon enempää, ja se kyllä riittää kun käyttää rahaa järkevästi. Ei ne sairaanhoitajatkaan mitään jumalia ole, joiden pitää saada reilusti enemmän kuin muiden. Moni saa paljon vähemmänkin.
Lue kommentti

Tee Me Naisten eeppinen kaupunkivisa ja selvitä, oletko karavaanaritason Suomi-tietäjä.

Viihdytkö tutuissa nurkissa vai tunnetko jokaisen niemennokan ja notkelman? Olemme koonneet kymmenen kuvaa suomalaisista ikoneista ja monumenteista, jotka liittyvät johonkin tiettyyn suomalaiseen kaupunkiin.

Osaatko yhdistää kuvan oikeaan kaupunkiin?

 

Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.