Vasemmalla sairaanhoitaja Sari Turunen, 43, Joensuusta. Oikealla sairaanhoitaja Stella Leoni, 31, Helsingistä.
Vasemmalla sairaanhoitaja Sari Turunen, 43, Joensuusta. Oikealla sairaanhoitaja Stella Leoni, 31, Helsingistä.

Sari Turusella ja Stella Leonilla on sama koulutus, ammatti ja palkka. Sari asuu omassa talossa ja suunnittelee lomamatkaa Kreikkaan. Stella pääsi kampaajalle ensi kertaa vuosiin. Syynä on 440 kilometriä naisten asuinpaikkojen välissä.

Keskiluokkainen omakotitalolähiö Joensuun Mutalassa on kauniina kevätpäivänä rauhallinen. Yhtenä rivissä seisoo kaksikerroksinen lautavuorattu 1940-luvun talo, Turusten perheen koti. Sen päätytontin rajaa läheinen metsä, pensasaidan raosta pääsee luikahtamaan läheiselle polulle.

Sairaanhoitaja Sari Turunen, 43, avaa oven vaaleansiniseen omakotitaloonsa. Täällä asuvat Sarin lisäksi hänen puolisonsa Jukka ja pojat Santeri, 11, ja Veeti, 8. Kun Sari osti talon Jukan kanssa kymmenen vuotta sitten, he maksoivat 140 neliön talosta 120 000 euroa.

– Tämä on loppuelämän koti, Sari sanoo.

Sarin työpaikka on sydänosastolla Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Aviomies Jukka työskentelee hankesuunnittelijana UPM:llä. Pariskunnan kuukausitulot ovat suurin piirtein samansuuruiset. Kaikista perheen menoista laaditaan tarkka budjetti, jossa pysytään.

– Meillä on omat tilit ja rahat, mutta elämisen kustannukset puolitetaan.

Sillä tavalla rahasta ei ole koskaan tarvinnut riidellä. Rahan suhteen Sari on analyyttinen.

– Meillä on selvä sävel yhteisissä menoissa.

Teemme omat budjetit ja puhumme asioista suoraan, etukäteen. Isot kulut suunnittelemme hyvissä ajoin.

Arkisin Leoneilla syödään halpaa arkiruokaa, keittoja ja laatikoita.

Sama palkka, mutta...

Maakunnissa on totuttu Helsingin seutua laveampaan elämään. Tilastokeskuksen mukaan omakotitaloista saa pääkaupunkiseudulla pulittaa 2 837 euroa neliöltä, muualla keskimääräinen 1 394 euroa. Vanhat osakehuoneistot maksavat Helsingissä ja sen kupeessa keskimäärin 3 520 euroa neliöltä, muualla Suomessa 1 643 euroa.

Hinnat ovat pääkaupunkiseudulla korkeammat monissa muissakin asioissa niin harrastuksissa kuin pikkuasioissakin: maitolitra maksaa Joensuussa 73 senttiä ja Itä-Helsingissä 86 senttiä litra.

Toisaalta palkat ovat pääkaupunkiseudulla muuta maata suuremmat. Uudellamaalla keskiansiot ovat noin 3 500 euroa, Pohjois-Karjalassa alle 2 900 euroa.

Mutta kun palkka on sama, raha riittää kovin toisenlaisiin asioihin Helsingissä. Sairaanhoitaja Stella Leoni, 31, esittelee kerrostalokotinsa sisustusta huvittuneena Itä-Helsingissä. Keittiön tuolien valkoiset kangaspäälliset ovat repeytyneet, olohuoneen ruokapöydän pinnassa on vaaleita rantuja, joista lakkaus on lohkeillut.

Leonin perheessä on saanut aina miettiä, mihin raha riittää.

Oma kerrostaloasunto ostettiin kuutisen vuotta sitten, kun aluetta vasta rakennettiin ja hinnat olivat vielä matalalla. Naapuritalot ovat vuokralla, mutta tässä kerrostalossa on vain omistusasuntoja. Leonien 96 neliön asunto maksoi 300 000 euroa. Itä-Helsingissä hintataso on pääkaupunkiseudun alimpia.

– Enää emme saisi edes lainaa tällaiseen asuntoon, Stella sanoo.

Stella työskentelee psykiatrian poliklinikalla HUS:ssa. Vastaanotto- ja päivätyössä palkkaan ei kuulu lisiä. Helsingin kaupungilla kenttäpäällikkönä työskentelevän aviomiehen Juhan palkka on suunnilleen samansuuruinen.

Perheeseen syntyi vuonna 2006 Oliver, vuonna 2008 Celeste ja vuonna 2011 Peppina. Lasten myötä elinkustannukset ovat nousseet, mutta palkat ovat pysyneet samoina. Perhe on tottunut pitämään tiukkaa budjettia, joka ei juuri lipsumista salli.

Jääkaapin pienet täydennykset Sari käy ostamassa lähikaupasta.

Sarin tulot ja menot

Palkka 2 551 €/kk + lisät 78–500 €/kk. Lapsilisät 210 €. Käteen jää verojen jälkeen 1 910–2 519 €/kk. Menot 1 200–1 750 €/kk.

Stellan tulot ja menot

Palkka 2 540 €/kk, ei lisiä. Lapsilisät 361 €. Käteen jää verojen jälkeen 2 267 €/kk. Menot 1 769,60 €/kk.

Mihin rahat kuluvat Joensuussa ja Helsingissä?

Asunto

Sari: "Pian on tarkoitus maalata autotalli ja tehdä oviremontti. Talon kylmätilat uusitaan joskus tulevaisuudessa."

Sarin asumiskulut: 593 €/kk (asuntolaina, lainaturva, sähkö, vesi sekä tontin vuokra). Vakuutukset: 56 €/kk.

Stella: "Kuluihin on laskettuna osuuteni koti-, matka-, oikeusturva- ja autovakuutuksista. Lapsilla on hoitokuluvakuutukset, mutta olemme miettineet niistä luopumista." Sisustukseenkaan ei Stella törsää. "Ostimme vanhan sohvamme Ikeasta kuusi seitsemän vuotta sitten. Viime talvena huomasin, että sen nahka oli revennyt istuintyynyn alta." Sohvalla oli kymmenen vuoden takuu, mutta samanlaista ei ollut enää saatavilla. "Sainkin valita uuden sohvan. Se oli ihan mieletön hetki!" Stella hurraa.

Stellan asumiskulut: 855 €/kk (asunto- ja asuntolaina, vesi, sähkö ja vastike). Vakuutukset: 101 €/kk.

Ruoka

Sari: "Ruokaostoksissa menen tunteella. Käymme ruokakaupassa 3–4 kertaa viikossa. Suuremmat ostot hoituvat pyöräillen tai autolla Prismassa." Kahden pojan kodissa eniten rahaa kuluu juustoon ja kanaan, joita on aina jääkaapissa. Tarjouksesta
Sari saattaa ostaa jauhelihaa pakkaseen. Tuotteen kotimaisuus on tärkeämpää kuin luomu.

Sarin ruokaostokset: noin 300 €/kk.

Stella: "Edullisista valinnoista ja suunnitelmallisuudesta  on tullut rutiinia. Teemme arkisin nopeita  ja helppoja arkiruokia, laatikoita ja keittoja. Kotimaiset juurekset ovat edullisia. Maanantai on aina makkarapäivä. Makaronilaatikkoa, perunaa ja kalapuikkoja on usein." Leonit ostavat  ruokaa muutaman kerran viikossa marketista tai lähikaupasta. Viikonloppuisin pöydässä voi olla kalaa, pastaa, juustoja tai joskus pihviä. Keittiön seinään on maalattu musta liitutaulu, jonka yläpuolelle on kirjoitettu Casa, koti. Siihen suunnitellaan viikon menut, joiden mukaan tehdään ostokset. Sooloiluja ei juuri sallita. "Lähinnä mietimme, voimmeko tilata pitsat tai lähdetäänkö koko perhe keskustaan  Kaivopuistoon jätskille", Stella sanoo.

Stellan ruokaostokset: noin 400 €/kk.

Päivittäiset työmatkat Stella kulkee metrolla.

Liikkuminen

Sari: "Pyöräilen neljän kilometrin työmatkani, autoa käytän pääasiassa poikien kuljettamiseen harrastuksiin."

Sarin auton huolto ja matkakulut: 100–200 e/kk.

Stella: "Kuljen metrolla töihin. Autoa käytämme vain kauppareissuilla ja kun viemme lapsia harrastuksiin."

Stellan auton huolto ja kaikki matkakulut: noin 100 €/kk.

Ulkonäkö

Sari: "Olen tietyissä asioissa tarkka. En ole merkkien perään, mutta ostamieni tavaroiden hinnan ja laadun tulee kohdata. Vaatteen täytyy myös tuntua hyvältä. Ostan usein vaatteita alennusmyynneistä. Joskus sorrun heräteostoksiin", Sari sanoo. Kosmetologilla Sarilla ei ole aikaa käydä. "Meikkejä ja hajuvesiä ostan matkoilta. Ne ovat omaa hemmotteluani."

Sarin vaate-, kampaaja- ja kosmetiikkakulut: 100–200 €/kk.

Stella: "Meillä oli pitkään niin tiukkaa, että aloin käydä kampaajalla vasta viime syksynä. Lastenvaatteet kierrätän. Ostan myös paljon kirpputoreilta. Omia vaatteita hankin usein Tallinnasta. Ammattiosastomme risteilee sinne neljästi vuodessa. Risteilyt ovat ilmaisia jäsenille." Suomessa Stella ostaa vaatteet halpaketjuista, H&M:ltä ja Lindexiltä. "Laatu maksaa niin paljon, ettei minulla ole varaa siihen. Sitä ostaa Citymarketista, mitä pystyy." Aviomiehen isä, veljet ja serkut asuvat Sardiniassa, Italiassa. Sieltä Stella osti viime kesänä ensimmäisen merkkilaukkunsa 50 prosentin alesta. "Kuvittele, ensimmäinen merkkilaukku kolmekymppisenä", hän nauraa. Liu Jon laukku maksoi 80 euroa. "Tämä on nouseva italialainen merkki, joka on vasta tullut Suomeen. Sen arvo nousee ajan myötä." Mies tuo työmatkoiltaan kosmetiikkaa. "Viimeksi sain YSL:n huulipunan."

Stellan vaate-, kampaaja- ja kosmetiikkakulut: Ei joka kuukausi.

Sari käyttää nettiin ja omiin sekä poikien puhelinkuluihin 35 euroa kuussa.

Harrastukset

Sari maksaa koripallotreeneistään 15 euroa kuussa. Enemmän kuluu lasten harrastuksiin. "Jalkapallo maksaa noin 245 euroa kesältä ja talvikuukausina jääkiekkoon voi upota jopa 300 euroa, kun mukaan lasketaan pelimatkat ja turnausmaksut." Sen lisäksi Sari ostaa varusteita tarpeen mukaan.

Sarin omat ja lasten harrastukset: 15–300 €/kk.

Stella: "Minulla ei ole tällä hetkellä varaa käydä maksullisissa jumpissa tai kuntosalilla. Treenaan kotona kahvakuulilla. Lenkkeily on halpaa, samoin uinti ja pyöräily. Oliver painii, se on edullinen harrastus."

Stellan omat ja lasten harrastukset: 66 €/kk.

Säästöt

Sari: Tilillä on aina puskurirahaa yllättäviä menoja varten. "Ylimääräiset rahat säästetään lomamatkoihin. Viime helmikuussa olimme Teneriffalla ja kaksi vuotta sitten ajoimme Toscanaan Italiaan. Ainoa huono puoli Joensuussa asumisessa on, että jos haluaa lähteä risteilylle tai vaikka konserttiin, täytyy ensin matkustaa etelään." Pieniä unelmia on Sarilla vielä jäljellä. "Asuntoauton voisimme hankkia miehen kanssa ehkä sitten lähempänä eläkeikää. Mökkiä emme tarvitse, koska pihaa on riittämiin. Tällä hetkellä olen tosi tyytyväinen elämääni."

Stella: Rahaa ei jää säästöön. "Jos jokin penni jää, lyhennän luottokorttilaskua. Sillä maksetaan yllättävät isot menot, kuten rikkoutuneet kodinkoneet, kun puskurirahaa ei ole." Kun raha oli tiukimmillaan, Leonit eivät nähneet Italian-sukulaisiaan yhdeksään vuoteen. "Koska meillä ja heillä oli pienet tulot, ei kenelläkään ollut varaa vierailla toistensa luona. Vasta viime kesänä pääsimme ensimmäisen kerran vuosiin Sardiniaan." Täksi kesäksi Stella löysi lennot Italiaan koko perheelle 850 eurolla. Se tuntui lottovoitolta. "Olemme Sardiniassa kymmenen päivää, nukumme Juhan tädillä ja syömme joka päivä eri sukulaisen luona. Asumiseen tai ruokaan ei juuri mene rahaa."

Stellan mies tuo työmatkoilta tuliaisiksi kosmetiikkaa. Nuorempana Stella ansaitsi lisärahaa mallintöillä. Muotia hän on seurannut teinistä lähtien.

Tiukka paikka

Sari: Viime vuonna Sari joutui olemaan puoli vuotta sairauslomalla. Polvilumpio meni sijoiltaan ja ristisiteet repesivät, kun hän oli pelaamassa jääkiekkoa poikansa kanssa. "Olin aiemmin rahastosäästäjä, mutta sairauspäivärahalla tulot tipahtivat sen verran, että jouduin lopettamaan. Nyt olen harkinnut paluuta, mutten ole ehtinyt ottaa selvää parhaista vaihtoehdoista." Jos kuluja on paljon, Sari karsii ensimmäisenä omista menoistaan. "Jätän  omat  turhuudet,  meikki-voiteet ja muut ostamatta. Ruuastakin pystyy pihistämään paljon."

Stella: Stella sai tänä keväänä päätökseen opintonsa: sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylemmän korkeakoulututkinnon. Yksi opintojen motiiveista oli raha. "Tulen työläisperheestä, äitini on siivooja. Totta kai toivon, että minun elämäni olisi vähän helpompaa. Haluan edetä työssäni esimies-, projekti- tai tutkimustehtäviin. Samalla voisin nostaa perheen tulotasoa." Perhevapaita Sari on pitänyt minimin. "Työnantajani ei tullut ensimmäiseen puoleen vuoteen opintopäivissäni vastaan, joten jäin osittaiselle hoitovapaalle valmistuakseni. Tulotaso putosi 300–400 euroa. Se on paljon tässä perheessä."

Mitä jää?

Muiden vaihtelevien kulujen jälkeen käytettäväksi jää:

Sarille noin 500 €/kk. Stellalle noin 60 €/kk.

Vierailija

Palkka 2500 euroa kuussa – mihin se riittää Helsingissä ja Joensuussa?

Totta molemmat ylemmät kommentit. Asuminen on silti osa elämistä, ja jos haluaa hankkia omistusasunnon eikä maksaa kalliita yksityisiä vuokria tai täyttää muutenkin täpötäysiä kaupungin vuoka-asuntojonoja, se nyt vaan maksaa eri summan eri kaupungeissa. Ja kalliimmassa kaupungissa jää rahaa vähemmän muuhun. Ei se asunnon arvonnousu paljon arjessa lämmitä, kun sitä ei pääse realisoimaan.
Lue kommentti
M1kk0

Palkka 2500 euroa kuussa – mihin se riittää Helsingissä ja Joensuussa?

Toisella 120 000 asunto ja toisella 300 000 = Asuntojen hintaero pysyy tai jopa suurenee, joten Joensuussa olisi sijoitettava joka kuukausi useita satoja euroa mainittuihin rahastoihin saavuttaakseen saman varallisuuden loppupeleissä kuin Helsingissä. Lisäksi asunnon myynti on (valitettavasti) täysin verovapaata tuloa, kun taas rahastot rahastaa verottaja kovalla kädellä.
Lue kommentti

Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin lapset olivat pieniä juuri silloin, kun ura Yhdysvalloissa olisi saattanut aueta. 

Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff viettävät perinteisesti tammikuun matkaillen, mutta nyt he ovat poikkeuksellisesti Suomessa Mad Cook Show'nsa toisen tuotantokauden kuvauksissa.

– Olen viidestätoista tammikuusta viettänyt vain yhden Suomessa, koska silloin kolmas lapseni syntyi, Riku kertoo.

Mad Cook Show'n lisäksi Riku ja Tunna ovat tehneet yhdessä esimerkiksi  palkittua Madventures-matkailuohjelmaa ja Ylen Docventures-dokumenttisarjaa. He omistavat myös Gimme Ya Wallet -tuotantoyhtiön.

”Olemme molemmat familymaneja¨.”

Miehet kertovat, että Madventures-ohjelman menestys poiki aikanaan isojakin työtarjouksia.

– Emme lähteneet kansainväliselle tielle, koska saimme juuri silloin skidejä. Amerikan tuotannot ovat niin paljon kovempia ja järjettömän työläitä. Sinne olisi pitänyt jalkautua, eikä se ollut siinä vaiheessa mahdollista. Katsotaan sitten, kun lapset kasvavat. Me ei haluta olla niitä faijoja, jotka laittoivat uran lasten edelle. Olemme molemmat familymaneja, Tunna sanoo.

Perhelomailua

Mad Cook Show'n kuvausten jälkeen molemmilla miehillä on reissusuunnitelmia yhdessä perheen kanssa. Tunna lähtee  yhdistetylle työ- ja lomareissulle Intiaan Goaan perheensä kanssa.

– Talvehdin siellä. Menin suoraan lukiosta vuonna 1994 ensimmäistä kertaa puoleksi vuodeksi Intiaan. Seuraavana vuonna menin taas puoleksi vuodeksi – ja olen edelleen samalla tiellä. Goasta tuli kuin toinen koti, ja siellä myös Madventures-ohjelma sai alkunsa, Tunna kertoo.

Tunnan perhe vuokraa Goalta talon normaalisti kahdeksi kuukaudeksi kerran vuodessa.

– Parhaat ideat syntyvät yleensä Goalla riippumatossa. Ideoita tulee myös silloin, kun on suihkussa, juuri nukahtamassa tai muuten rentoutunut. Sen takia meille on ehdoton edellytys, että olemme joka vuosi reissaamassa, Tunna kertoo.

– Teemme siellä asioita, joita ei täällä kiireisessä elämässä ehdi tehdä: luemme, kirjoitamme uusia ideoita ylös, syömme hyvää ruokaa, uimme ja keskitymme läsnäoloon.

”Parhaat ideat syntyvät yleensä Goalla riippumatossa.”

Riku lähtee kuvausten jälkeen perheensä kanssa Meksikoon Puerto Vallartaan.

– Eniten kiinnostaa meksikolainen sapuska. Duunimielessä haluaisin päästä käymään pohjoisessa, koska emme ole pyörineet siellä niin paljoa.

Telkkarista tutut

Riku ja Tunna tunnistetaan toisinaan myös maailmalla, sillä Madventuresista tehtiin yksi kansainvälinen tuotantokausi, joka myytiin National Geographicille. Ohjelma pyöri yli 200:ssa maassa, ja ohjelman dvd:tä myytiin yli 200 000:ta kappaletta.

– Ohjelma pyöri Naurusaarista lähtien kaikkialla. Olin kerran jossain mitättömän pienessä pikkukylässä, jossa yhtäkkiä baarin telkkarista alkoi pyöriä Madventures. Reissureiden keskuudessa ohjelmalla on kulttimaine, ja dvd:t saattavat pyöriä guesthouseissa, Tunna kertoo.

Silti kumpikaan ei koe olevansa maailmalla iso julkkis.

–On huvittavaa, että bangkokilaisessa ostoskeskuksessa jengi tuli ottamaan selfieitä. Sri Lankassa pienessä maalaiskaupungissa yksi riksakuskeista osoitti minua, ja jengi ryntäsi luokseni juttelemaan ja ottamaan selfieitä. Totta kai tuntuu mahtavalta, että oma työ menestyy, Riku sanoo.

Terveellinen startti vuodelle

Tv-ohjelmien tekemisen vastapainoksi Riku ja Tunna elävät kiireistä lapsiperheen arkea. Rikulla on kolme poikaa puolisonsa Saija Rantalan
kanssa ja Tunnalla kaksi lasta vaimonsa Jenni Milonoffin kanssa.

”Olen dokannut vähemmän ja syönyt terveellisemmin.”

Riku kertoo, että hän on myös alkanut syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän.

– Olin aika väsynyt ja housut alkoivat kiristää vyötäröstä. Nyt kilot ovat karisseet. Olen dokannut vähemmän ja syönyt terveellisemmin ja monipuolisemmin aiempaa pienempiä annoskokoja. Olen myös lisännyt liikuntaa. Harrastan joogaa, jumppailen ja fillaroin. Talvikeleillä luistelen lasten kanssa, ja toivottavasti pääsen hiihtämään, Riku kertoo.

Ulkonäköä tärkeämpää on hyvä fiilis.

– On huvittavaa, että olen kirjoittanut kirjoja ja tehnyt televisio-ohjelmia näistä asioista, mutta vasta nyt aloin lukea omia kirjojamme ja kuunnella, mitä Mad Cook Show'ssamme puhutaan. Tavoittelen hyvää fiilistä ja välttelen kakkostyypin diabetesta.
 

Korkeushyppääjä Patrik Sjöberg voitti maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja. 40 vuotta uransa jälkeen Sjöberg hoitaa lapsuutensa traumaa terapiassa.

IS TV-LEHTI: Vuonna 1987 ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg (s. 1965) oli huipulla. Hän hyppäsi maailmanennätykseksi 242 senttiä kotiyleisön edessä Tukholmassa ja voitti maailmanmestaruuden Roomassa. Vuonna 1999 päättyneen uransa aikana hän ylsi muun muassa kolmesti olympiamitaleille sekä dominoi sisäratojen EM-kisoja.

Menestysvuosien taustalla oli kuitenkin synkkä salaisuus. Vuonna 2011 Sjöberg julkaisi muistelmateoksen, jossa hän kertoi joutuneensa vuosien ajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Hyväksikäyttäjä oli yksi Sjöbergin läheisimmistä ihmisistä: pitkäaikainen valmentaja ja isäpuoli Viljo Nousiainen. Paljastus oli Ruotsissa valtava skandaali, nauttivathan sekä Sjöberg että vuonna 1999 kuollut Nousiainen suurta arvostusta Ruotsin urheilupiireissä.

Asian paljastuminen oli ensimmäinen askel Sjöbergin tiellä kohti mielenrauhaa. Vuonna 2015 hän aloitti terapian käsitelläkseen traumaansa. Tuore ruotsalaisdokumentti Patrik Sjöbergin taakka (Patrik Sjöberg i tearpi, 2017) vie katsojan kolmanneksi pyöräksi Sjöbergin ja psykologi Rebecka Malmin intiimeihin terapiaistuntoihin.

Malmin johdolla Sjöberg avaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, kipeää suhdettaan suomalaiseen Nousiaiseen sekä tapahtumien vaikutusta myöhempään elämään.

Thomas Reckmanin ohjaaman dokumentin sävy on vakava ja rauhallinen. Sosiaalipornoilulle ei anneta onneksi tilaa. Vaikean aiheen takaa pilkistää myös toivoa.

Dokumenttiprojekti: Patrik Sjöbergin taakka, TV1 ma klo 21.30