Professori Erkki Isometsän mukaan masennusta sairastavat ovat nykyään hyvässä asemassa verrattuna esimerkiksi psykoosipotilaisiin. Kuva: Shutterstock
Professori Erkki Isometsän mukaan masennusta sairastavat ovat nykyään hyvässä asemassa verrattuna esimerkiksi psykoosipotilaisiin. Kuva: Shutterstock

Pohjoismaisella tiedepalkinnolla palkittu professori Erkki Isometsä pelkää, että vuosia jatkunut lääkekeskustelu vääristää psykiatrian julkisuuskuvaa. – Ikäviäkin asioita tapahtuu, mutta ne eivät ole koko kuva.

Helsingin yliopiston psykiatrian professorille Erkki Isometsälle myönnettiin tiistaina yksi suurimmista pohjoismaisista tiedepalkinnoista. Hän ei pidä Suomea Euroopan mallimaana mielenterveyshoidossa, mutta kansainvälisessä vertailussa kohtuullisen hyvänä.

– Kyllä meillä ollaan varsin hyvin kartalla siitä, mitä maailmalla tehdään. Järjestelmämme ovat ajanmukaisia. Ongelmamme liittyvät resursseihin. Ongelma on yleinen, koska lievät mielenterveyshäiriöt ovat niin yleisiä, Isometsä kuvailee.

Lääkekeskustelu leimaa mielenterveyshoitoa

Julkinen mielenterveyden häiriöitä käsittelevä keskustelu on keskittynyt jo pitkään sairauksien hoidossa käytettäviin lääkkeisiin. Isometsä ymmärtää, että keskustelu on tärkeää, mutta toteaa, että asiantuntijoiden näkökulmasta asiassa ei ole enää niin paljoa pureskeltavaa, koska lääketietoudessa ei ole tapahtuntu radikaaleja muutoksia vuosiin.

– Julkisuudessa leviävät urbaanilegendat muovaavat mielikuvia siitä, mitä hoito on. Kyllä ikäviäkin asioita tapahtuu, mutta ne eivät ole koko kuva.

Yhdeksi legendaksi Isometsä mainitsee esimerkiksi sen, että lääkäri tapaisi asiakastaan vain tovin ja määräisi sen jälkeen masennuslääkkeet.

– Toivoisin, että kuva siitä, millaista hoito on, monipuolistuisi. Tällä hetkellä käytävä keskustelu ei vastaa todellisuutta kuin osin. Siihen ehkä auttaisi keskustelijoiden parempi perehtyminen hoitosuosituksiin ja siihen, miten psykiatrinen hoito oikeasti toimii.

Isometsä muistuttaa, että tietoa on saatavilla monesta eri lähteestä. Mielenterveysasioista kiinnostunut voi lukea tieteellisesti tutkittua ja tarkasti punnittua tietoa tai netissä ja sosiaalisissa medioissa leviäviä, usein yksittäisten ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä.

– Varsinkin lievät mielenterveyshäiriöt ovat hirmu tavallisia ja teema on kiinnostava. Moni on kokenut niitä omakohtaisesti tai läheisensä kautta. Tämä selittää sen, miksi joistakin mielenterveyshäiriöistä keskustellaan niin intensiivisesti. Ihmiset, joita ikävät kokemukset koskettavat, ovat ehdottomasti oikeutettuja näkökulmaansa.

Tieto tekee sairauksista hyväksytympiä

Koulutustason noustua ja asianmukaisen tiedon lisäännyttyä mielenterveydenhäiriöihin liittyvä häpeä on vähentynyt.

– Tämä on erittäin toivottavaa, ja sitä on tapahtunut kaikkein selkeimmin masennuksen suhteen. Kulttuuri on muuttunut 20 vuodessa, ja masennuksesta on tullut hyväksytympi ongelma.

Samalla kun masennuksesta on tullut hyväksytympi, häpeäleimaa joutuvat edelleen kantamaan esimerkiksi psykoosipotilaat, jotka syrjäytyvät sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti.

– Mielenterveyden sairauksia on monenlaisia, kuten myös niitä sairastavia ihmisiä. Tämän takia tarvitsemme erilaisia lähestymistapoja ja hoitomuotoja.

Nettiterapia tulee

Isometsä nostaa esimerkiksi uudesta kehityksestä HUS:n Mielenterveystalo-projektin, nettiterapiamahdollisuuden lievästi tai keskivaikeasti masentuneille.

– Tällainen toiminta mahdollistaa psykoterapiahoidon laajemmalle joukolle. Tämä ei suinkaan korvaa kasvotusten tapaamista, mutta on myös joukko ihmisiä, jotka haluavat turvautua tällaiseen anonyymiin tapaamiseen.


Erkki Isometsä jakaa noin 100 000 euron arvoisen Nordiska Medicinpriset  -palkinnon ruotsalaisen professorin Gerhard Anderssonin kanssa. Isometsä on tutkinut erityisesti masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja näiden vaikutusta itsetuhoisuuteen. Palkinto myönnettiin tunnustuksena merkittävästä työstä mielenterveyshäiriöiden tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä.

Kuva: Helsingin yliopisto

Muun muassa he ovat puhuneet julkisesti mielenterveyshäiriöistä:

Toimittaja Tapio Suominen joutui pakkohoitoon psykoottisen masennuksen vuoksi: "Onneksi rinnallani on vahva nainen"

Rumpali Alina Toivanen masennuksestaan: "En nähnyt elämääni eteenpäin"

Kirjailija Sarianna Vaaran ­lapsuutta leimasivat äidin skitso­frenia ja itsemurhayritykset

Laulaja Kristiina Wheeler: "Oli iso sokki kirjautua mielenterveyspotilaaksi"