Professori Erkki Isometsän mukaan masennusta sairastavat ovat nykyään hyvässä asemassa verrattuna esimerkiksi psykoosipotilaisiin. Kuva: Shutterstock
Professori Erkki Isometsän mukaan masennusta sairastavat ovat nykyään hyvässä asemassa verrattuna esimerkiksi psykoosipotilaisiin. Kuva: Shutterstock

Pohjoismaisella tiedepalkinnolla palkittu professori Erkki Isometsä pelkää, että vuosia jatkunut lääkekeskustelu vääristää psykiatrian julkisuuskuvaa. – Ikäviäkin asioita tapahtuu, mutta ne eivät ole koko kuva.

Helsingin yliopiston psykiatrian professorille Erkki Isometsälle myönnettiin tiistaina yksi suurimmista pohjoismaisista tiedepalkinnoista. Hän ei pidä Suomea Euroopan mallimaana mielenterveyshoidossa, mutta kansainvälisessä vertailussa kohtuullisen hyvänä.

– Kyllä meillä ollaan varsin hyvin kartalla siitä, mitä maailmalla tehdään. Järjestelmämme ovat ajanmukaisia. Ongelmamme liittyvät resursseihin. Ongelma on yleinen, koska lievät mielenterveyshäiriöt ovat niin yleisiä, Isometsä kuvailee.

Lääkekeskustelu leimaa mielenterveyshoitoa

Julkinen mielenterveyden häiriöitä käsittelevä keskustelu on keskittynyt jo pitkään sairauksien hoidossa käytettäviin lääkkeisiin. Isometsä ymmärtää, että keskustelu on tärkeää, mutta toteaa, että asiantuntijoiden näkökulmasta asiassa ei ole enää niin paljoa pureskeltavaa, koska lääketietoudessa ei ole tapahtuntu radikaaleja muutoksia vuosiin.

– Julkisuudessa leviävät urbaanilegendat muovaavat mielikuvia siitä, mitä hoito on. Kyllä ikäviäkin asioita tapahtuu, mutta ne eivät ole koko kuva.

Yhdeksi legendaksi Isometsä mainitsee esimerkiksi sen, että lääkäri tapaisi asiakastaan vain tovin ja määräisi sen jälkeen masennuslääkkeet.

– Toivoisin, että kuva siitä, millaista hoito on, monipuolistuisi. Tällä hetkellä käytävä keskustelu ei vastaa todellisuutta kuin osin. Siihen ehkä auttaisi keskustelijoiden parempi perehtyminen hoitosuosituksiin ja siihen, miten psykiatrinen hoito oikeasti toimii.

Isometsä muistuttaa, että tietoa on saatavilla monesta eri lähteestä. Mielenterveysasioista kiinnostunut voi lukea tieteellisesti tutkittua ja tarkasti punnittua tietoa tai netissä ja sosiaalisissa medioissa leviäviä, usein yksittäisten ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä.

– Varsinkin lievät mielenterveyshäiriöt ovat hirmu tavallisia ja teema on kiinnostava. Moni on kokenut niitä omakohtaisesti tai läheisensä kautta. Tämä selittää sen, miksi joistakin mielenterveyshäiriöistä keskustellaan niin intensiivisesti. Ihmiset, joita ikävät kokemukset koskettavat, ovat ehdottomasti oikeutettuja näkökulmaansa.

Tieto tekee sairauksista hyväksytympiä

Koulutustason noustua ja asianmukaisen tiedon lisäännyttyä mielenterveydenhäiriöihin liittyvä häpeä on vähentynyt.

– Tämä on erittäin toivottavaa, ja sitä on tapahtunut kaikkein selkeimmin masennuksen suhteen. Kulttuuri on muuttunut 20 vuodessa, ja masennuksesta on tullut hyväksytympi ongelma.

Samalla kun masennuksesta on tullut hyväksytympi, häpeäleimaa joutuvat edelleen kantamaan esimerkiksi psykoosipotilaat, jotka syrjäytyvät sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti.

– Mielenterveyden sairauksia on monenlaisia, kuten myös niitä sairastavia ihmisiä. Tämän takia tarvitsemme erilaisia lähestymistapoja ja hoitomuotoja.

Nettiterapia tulee

Isometsä nostaa esimerkiksi uudesta kehityksestä HUS:n Mielenterveystalo-projektin, nettiterapiamahdollisuuden lievästi tai keskivaikeasti masentuneille.

– Tällainen toiminta mahdollistaa psykoterapiahoidon laajemmalle joukolle. Tämä ei suinkaan korvaa kasvotusten tapaamista, mutta on myös joukko ihmisiä, jotka haluavat turvautua tällaiseen anonyymiin tapaamiseen.


Erkki Isometsä jakaa noin 100 000 euron arvoisen Nordiska Medicinpriset  -palkinnon ruotsalaisen professorin Gerhard Anderssonin kanssa. Isometsä on tutkinut erityisesti masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja näiden vaikutusta itsetuhoisuuteen. Palkinto myönnettiin tunnustuksena merkittävästä työstä mielenterveyshäiriöiden tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä.

Kuva: Helsingin yliopisto

Muun muassa he ovat puhuneet julkisesti mielenterveyshäiriöistä:

Toimittaja Tapio Suominen joutui pakkohoitoon psykoottisen masennuksen vuoksi: "Onneksi rinnallani on vahva nainen"

Rumpali Alina Toivanen masennuksestaan: "En nähnyt elämääni eteenpäin"

Kirjailija Sarianna Vaaran ­lapsuutta leimasivat äidin skitso­frenia ja itsemurhayritykset

Laulaja Kristiina Wheeler: "Oli iso sokki kirjautua mielenterveyspotilaaksi"

Lauri Ylönen laulaa ensimmäistä kertaa Vain elämää -ohjelmassa kappaleen suomeksi.

Tällä viikolla Vain elämää -ohjelmassa vietetään laulaja Anne Mattilan päivää. Annen illallisen yhden vaikuttavimmista esityksistä tarjoaa The Rasmus -yhtyeen keulahahmo Lauri Ylönen, joka esittää oman versionsa Annen koskettavasta kappaleesta Taivaan kartta.

– Ihanaa, että valitsit tämän biisin! Kappaleessa lohdutetaan ihmistä, joka on menettänyt jonkun rakkaan. Tämä koskettaa mua ihan älyttömästi, Anne sanoo.

Ennen kappaleen esittämistä Lauri kertoo, että on Vain elämää -ohjelman kuvauksissa löytänyt Annesta itselleen sielunkumppanin.

– Sä olet aito ja helposti lähestyttävä ihminen. Olen löytänyt sun kanssa sielunkumppanuuden, jota en ihan osannut odottaa. Me ollaan puhuttu paljon musiikin ulkopuolisista asioista, taiteesta ja arkkitehtuurista, se on ollut hienoa, Lauri kertoo.

Kerrankin suomeksi!

Ehdoton valtaosa The Rasmuksen kappaleista on englanninkielisiä. Edellisessä Vain elämää -jaksossa Lauri versioi myös Ellinooran Elefantin paino -kappaleen englanniksi. Annen kappaleen hän laulaa kuitenkin suomeksi.

Se aiheuttaa tähtikatraassa innostusta Laurin esityksen jälkeen. Anne kehuu Laurin vetoa ”mielettömän ihanaksi.

”Mulla meinaa tulla sellaista vähän enkunkuuloista suomen kieltä.”

– En ole ikinä kuullut, kun jäbä laulaa suomeksi! Tuure puolestaan intoilee.

Lauri myöntää, että suomeksi laulaminen ei ole hänelle nykyään aivan helppo nakki.

– Olen kamppaillut sen kanssa, koska mulla meinaa tulla sellaista vähän enkunkuuloista suomen kieltä. L-kirjaimet menevät eri tavalla, hän toteaa.

Samalla hän kertoo, ettei pidä mahdottomana sitä, että joskus esittäisi enemmänkin kappaleita suomeksi. Hänen todellinen musiikillinen haaveensa on kuitenkin se, että saisi tehdä lastenlevyn. Laurilla on puolivuotias poika puolisonsa Katriinan kanssa.

– Soittelin pojalle skittaa, ja hän alkoi itkeä niissä kohdissa, jotka olivat omasta mielestäni nättejä. Ajattelin, että ei ole todellista, jes! Lapsi on musikaalinen, Lauri naurattaa muita artisteja.

Katso Laurin veto tästä:

Anne Mattilan Vain elämää -päivän kunniaksi listasimme 6 asiaa, jotka tekevät hänestä varsin ihastuttavan tyypin.

Vain elämää -ohjelman yhdeksäs kausi on tähän mennessä osoittautunut varsin positiiviseksi yllätykseksi. Vaikka monen katsojan mielestä ohjelma on vuosi vuodelta menettänyt tenhoaan, tänä syksynä startannut kausi on saanut vanhatkin fanit innostumaan uudelleen.

Yksi syy on se, että tällä kertaa ohjelmaan on kutsuttu mukaan varsin kiehtovia tyyppejä. Introverttiuteen taipuvainen taiteilijajoukko tuntuu pitkästä aikaa tuoreelta. Tällä kaudella huomio on myös aiempaa tiukemmin musiikissa – ei niinkään hassuissa oheisaktiviteeteissa tai monisanaisissa avautumisissa.

Jokaisessa Hirvensalmen illallispöydän äärellä istuvassa artistissa on omat hyvät puolensa. Joukosta yksi nousee kuitenkin ylitse muiden. Ehkä hieman yllättäen, porukan ihastuttavimmaksi tyypiksi kohoaa iskelmälaulaja Anne Mattila, 34.

Me Naisten Alina Koskela kirjoitti aiemmin kolumnissaan rakastuneensa tällä kaudella Vain elämää -ohjelmaan. Samalla hän myös hullaantui itselleen entuudestaan tuntemattomasta Annesta.

– Anne Mattila on tuttu hahmo iskelmäsukupolvelle, mutta kaltaiselleni nuorisolaiselle hän oli kauden vierain ja luotaantyöntävin hahmo. Vähänpä tiesin, sillä hänestä tuli hetkessä parikymppisen katsojan suosikki, Koskela kirjoittaa.

Ja kyllä Annesta kelpaakin hullaantua! Annen Vain elämää -päivän kunniaksi listasimme 6 asiaa, jotka tekevät hänestä varsin ihastuttavan tyypin:

1. Koko Suomen luottoystävä!

Ainakin kaksi Vain elämää -pöydän ympärillä tänä vuonna istuvaa artistia on löytänyt Annesta itselleen lyhyessä ajassa sydänystävän. Toinen heistä on Evelina ja toinen Lauri Ylönen.

– Sä olet aito ja helposti lähestyttävä ihminen. Olen löytänyt sun kanssa sielunkumppanuuden, jota en ihan osannut odottaa. Me ollaan puhuttu paljon musiikin ulkopuolisista asioista, taiteesta ja arkkitehtuurista, se on ollut hienoa, Lauri kertoi Annelle tämän viikon jaksossa.

Emme ihmettele, että Lauri on löytänyt juuri Annesta itselleen loistokaverin. Ruudunkin läpi Anne onnistuu säteilemään fiiliksiä, jotka saavat haaveilemaan kahvikupposesta ja keskusteluhetkestä Annen omassa taidekahvilassa. Hänen rauhallinen tyylinsä ja pitkän uran synnyttämä tuttuutensa saavat uskomaan, että tähän tyyppiin voi todella luottaa.

2. Hän osaa nauttia elämän pienistä iloista…

Oman Vain elämää -päivänsä alussa Anne nähdään yksinään maalailemassa innostunut hymy kasvoillaan ikkunanpokia. Hän kertoilee samalla, että puuha on aivan mahtavan rentouttavaa. Päivänsä aktiviteetiksi hän on valinnut lehmien kanssa telmimistä ja traktorilla ajelua.

Hän ei turhia hötkyile ja tekee asiat juuri omalla tavallaan.

Miten ihanan tavallista! Annen kyvyssä arvostaa elämän pieniä asioita on jotain varsin hurmaavaa.

3. …ja on kiistatta monilahjakas

Sen lisäksi, että Anne on samastuttava kotoilija, hän on myös piinkova ammattilainen. Musiikillisen menestyksensä lisäksi hän on niittänyt mainetta taidemaalarina. Hänen nikkarointitaitonsa vaikuttaisivat nekin olevan omaa luokkaansa:

– Olen taulukehyksiä äitini synnyinkodin navetan ikkunankarmeista ja vaarini vanhan ladon seinälaudoista. Tavaroillani pitää olla jokin tarina, ja pyrin välttämään uuden ostamista viimeiseen asti. Silloinkin minun pitää lyödä tavaraan oma käteni jälki esimerkiksi tuunaamalla sitä hieman, Anne kertoi Me Naisille vuonna 2014.

4. Rauhallinen oman tiensä kulkija

Vain elämää -ohjelmassa Anne ei ole koskaan suuna päänä laukomassa mielipiteitään. Sen sijaan hän osallistuu keskusteluun rauhallisella itsevarmuudella. Hän ei turhia hötkyile ja tekee asiat juuri omalla tavallaan.

Samalla metodilla hän kertoo myös edenneensä urallaan. Hän kertoo, ettei ole koskaan suostunut tanssimaan muiden pillin mukaan.

– Kunnioitan muita, mutta minua ei ohjailla. Olen aina tehnyt selväksi, että tämä on minun ura ja elämä, ja teen asiat niin kuin teen, hän sanoo.

5. Salattu elämä vasta kiehtova onkin!

Anne on paljastanut tekevänsä musiikkia myös muille artisteille. Hän tekee biisit salanimellä, jota ei suostu kertomaan.

– Olen tehnyt albumillisen biisejä yhdelle laulajalle. Se ei ole iskelmää, Anne kertoo.

Salanimen varjolla Anne pystyy kuulemma kirjoittamaan kappaleita vapaammin.

”Kunnioitan muita, mutta minua ei ohjailla.”

– Silloin voi kirjoittaa asioista, joista ei itse uskaltaisi laulaa

Millaista musiikkia Anne muille tekee? Millaisia ovat lyriikat, joita Anne ei rohkenisi itse laulaa? Millainen on rauhallisen maalaistalon plikan mystinen, rouheampi puoli? Kiinnostaa!

6. Hänestä huokuu viisaus ja aurinko

Annen hurmaavuutta on loppupeleissä melko vaikea selittää. Jotain sympaattista hänessä vain yksinkertaisesti on. Alina Koskela kuvailee Annen mahtavuutta kolumnissaan osuvasti:

– Mattila huokuu vilpitöntä aurinkoisuutta ja viisautta, jota saamme varmasti kuulla paljon kauden aikana. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos jokainen meistä olisi vähän enemmän Anne.

Niin totta!

Me Naiset ja ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.