Kuva Arto Vuohelainen
Kuva Arto Vuohelainen

Kuva Sami Repo
Kuva Sami Repo

Kuva Piia Arnould
Kuva Piia Arnould

Sitä mukaa kun pakkaset kiristyvät, vilukissojen kannattaa satsata ruokavalioon.

Talven lähestyessä kannattaa panostaa muuhunkin kuin toppatakkiin ja villasukkavarastoon. Kylmänsietoa voi kehittää myös syömällä hyvin. Nämä 7 superruokaa auttavat pysymään lämpimänä.

Inkivääritee

Kun päätät kiehauttaa teet, valitse mukiin mieluiten inkivääriteetä. Inkiväärillä on lämpöä tuottavia ominaisuuksia, se virvoittaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Amerikkalaistutkimus vertaili inkiväärillä höystetyn aamuteen vaikutuksia inkiväärittömän juoman tehoihin: inkivääriä naukkailleilla näläntunne pysyi loitolla pidempään ja juoma auttoi palautumisessa reippaan sporttitreenin jälkeen.

Katso video: Sekoita pikkujoulukauden terveellisin inkivääridrinkki!

Chili-papupata

Tuliset padat ja muhennokset ovat mainioita lämmittäjäeväitä talvipäiviin. Jos sellaisen hauduttelee chileistä, pavuista, tomaateista ja sipulista, lautasella on jo melkoinen terveysannos. Chilien tiedetään vauhdittavan aineenvaihduntaa ja torjuvan myös rasvan kertymistä kehoon. Pavut taas tunnetaan lihaksistolle tärkeinä proteiininlähteinä. Tomaateista saa syövältä ja verisuonitaudeilta suojaavaa lykopeenia ja sipuleista hyvää tekeviä antioksidantteja.

Maista myös tätä: Tulinen papu-makkarapaistos

Kaura

Täysjyväkaura on erinomainen kuidun- ja proteiininlähde, joka pitää masun kylläisenä ja tyytyväisenä. Kaura sisältää myös beetaglukaania, joka tunnetaan tehokkaana kolesterolinalentajana. Toinen tehokas beetaglukaanin lähde on ohra.

Oletko jo kokeillut: Tuorepuuro tuo voimaa aamuun

Kuuma kaakao

Tumma suklaa tunnetaan terveysvaikutuksistaan. Se sisältää muun muassa flavonoideja, jotka auttavat myös torjumaan syöpää sekä sydänsairauksia. Herkullinen ja terveellinen iltakaakao syntyy kuumentamalla maitoa tai soijamaitoa ja sulattamalla sekaan pari palaa tummaa suklaata.

Lue myös: Tämä on täydellinen iltajuoma

Mustapapukeitto

Pienestä koostaan huolimatta mustat pavut ovat täynnä rautaa ja kuparia, ja niiden musta kuori sisältää flavonoideja enemmän kuin mikään muu papu. Varsinkin kuminalla ja chilillä maustettuna keittona pavut auttavat taistelussa kylmää vastaan: kombo vahvistaa vastustuskykyä ja edistää lihasten hapensaantia. Soppa sisältää myös rutkasti kuitua ja proteiinia.

Mustapapu yllättää makean kaverina: Suklaa-mustapapukakku

Ruusukaali

Pikkuruiset ruusukaalit eli brysselinkaalit ovat kuin C-vitamiinipommeja vihreänkurttuisissa paketeissa. Nimenomaan vitamiini C auttaa pitämään vilustumisoireet loitolla. Lisäksi ruusukaali sisältää terveysvaikutteisia fytokemikaaleja, jotka suojaavat viruksilta ja bakteereilta.

Ihana ruusukaaliresepti: Paahdettua ruusukaalia ja manteleita

Kurpitsakeitto

Jos haluaa tankata itseensä A-vitamiinia, kannattaa tarttua kauppakierroksella kurpitsaan. A:n lisäksi kurpitsasta saa rautaa ja kaliumia sekä vitamiini C:tä ja sinkkiä, jotka auttavat vastustamaan flunssaviruksia. Sisältämänsä beetakaroteenin ansiosta kurpitsa on niin ikään erinomainen suojaavien antioksidanttien lähde.

Kokeile kurpitsaa tomaatin kanssa: Kurpitsa-tomaattikeitto

Lue myös:

Paleltaako? Tämän takia nainen palelee herkemmin kuin mies

Palele ja laihdu! Kylmän 3 yllättävää terveyshyötyä

Kuningatar Elisabet II:n elämästä kertovan hittisarjan toinen kausi on nyt katsottavissa Netflixissä. Mitkä koukuttavan sarjan tapahtumista ovat historiankirjojen valossa totta – ja mitkä eivät?

Prinssi Philip lähti seikkailemaan ja jätti Elisabetin yksin

Totta. Kakkoskauden yksi suurista teemoista on prinssi Philipin etsikkoaika. Vuonna 1956 mies todella lähti viideksi kuukaudeksi seilaamaan pitkin poikin maailman meriä rehvakkaassa herraseurassa. Hänen rinnallaan oli aviokriisissä rypevä Mike Parker (1920–2002), joten myös prinssin moraali joutui epäilyttävään valoon. 

Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix
Joskus prinssinkin pitää vain jättää kaikki ja mennä. Kuva: Netflix

Prinssi Philip oli rakastunut ballerinaan

Ei todisteita! Kun Elisabet sujauttaa tv-sarjassa miehensä matkalaukkuun kirjeen, hän  törmää medaljonkiin, jossa on ballerina Galina Ulanovan kuva. Sarjassa annetaan ymmärtää, että kuvassa oli prinssin salainen rakastettu.

Galina Ulanova (1910-1998) oli tosiaan venäläinen ballerina, ja hän saapui Lontooseen uransa loppuvaiheessa vuonna 1956, mutta hän ei tuntenut prinssiä. 

Tanssijarakastetun hahmo perustunee huhuun, jonka mukaan Philipillä olisi ollut suhde Pat Kirkwoodin (1921–2007) kanssa vuonna 1948 (samaan aikaan, kun Elisabet oli raskaana, auts). Tanssija-näyttelijä itse tyrmäsi aina suhdehuhut ja sanoi heidän olleen vain ystäviä. 

Pääministeri ei uskonut Lontoon savusumun vaarallisuuteen, sitten avustaja kuoli

 Osittain totta, osittain ei. Pääministeri Winston Churchill (1874–1965) ei tosiaan tahtonut uskoa Lontoon tappavaan savusumuun, ja kyllä vuonna 1952 savusumu aiheutti 12 000 ihmisen kuoleman. Savusumun takia bussiturmassa menehtynyt avustaja on kuitenkin keksitty hahmo, joka on kirjoitettu useamman Churchillin entisen avustajan muistelmien pohjalta.

Prinsessa Margaretilla oli kielletty suhde Peter Townsendiin 

Totta. Hävittäjälentäjä ja ylitallimestari Peter Townsend (1914–1995) ja prinsessa Margaret todella rakastuivat, mutta koska miehellä oli takanaan avioero, avioliitto ei tullut kysymykseenkään. Kakkoskaudenkin prinsessalla on edessään lisää historiallisesti paikkansapitävä sydänsuruja.

Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix
Ykköskaudella Margaret (Vanessa Kirby) rakastui Peter Townsendiin (Ben Miles), kakkoskaudella seuraa lisää kuninkaalliselle sopimattomia suhteita. Kuva: Netflix

Prinssi Philip pakotti poikansa karuun ja kaukaiseen sisäoppilaitokseen

Valitettavasti totta. Kuningataräiti toivoi, että herkkä nuorukainen olisi saanut jäädä opiskelemaan lähemmäs kotia, mutta prinssi Philip vaati, että hänen poikansa lähtee Gordonstounin tiukkakuriseen sisäoppilaitokseen Skotlantiin. Prinssi Philip oli itse opiskellut siellä ja viihtynyt. Charles kuitenkin vihasi aikaansa opinahjossa, ja on kuvaillut sitä ”vankeusrangaistukseksi”.  

Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix
Nuori Charles (Billy Jenkins) vihasi vuosiaan Gordonstonin siäsoppilatoksessa. Kuva: Netflix

The Crownin toinen kausi nyt Netflixissä.

Näyttelijä Ulla Virtanen seisoo perässäsi jonossa. Kuva: Juha Salminen

Onko reilua, että mies saa mennä sortseissa kirkkoon, mutta minä samanlaisissa vaatteissa en, Ulla Virtanen ihmettelee.

Taannoin Italian-reissulla kiertelin poikaystäväni kanssa kaupunkeja. Padovan kaupungissa oli kuuluisa vanha kirkko Basilica di Sant’Antonio. Vaikkemme kumpikaan kuulu kirkkoon, se ei estä meitä ihastelemasta kauniiden rakennusten arkkitehtuuria ja tutustumista historiaan. Joten suuntasimme siis basilikaan.

Mahtipontisella ovella seisoi kaksi vahtimiestä, jotka katsoivat meitä ja sanoivat, että herra on kyllä tervetullut sisälle, mutta naispuolinen ei saa tulla sortseissa ja t-paidassa. Hetken tuijotettuani heitä hämmennyksen vallassa tajusin, että herra poikaystävällähän oli myös sortsit ja t-paita. Huomautin tästä portsareille ja kysyin uudestaan, enkö muka saa mennä sisälle kirkkoon. “Of course you can”, he totesivat. Minun tulisi vain ensin hakea kirkon toimistosta päälleni kaapu.

Päätimme poikaystäväni kanssa, että hän käy vilkaisemassa, miltä sisällä näyttää, ja minä odotan ulkona.

Totta kai tiedän, että katolisuudessa, niin kuin monissa uskonnoissa, on omia, pyhiksi kutsuttuja sääntöjä. Tämä uskonnollinen epäreiluus alkoi kuitenkin odotellessani ärsyttää niin, että haastoin vahtimiehiä. Tivasin heiltä, ovatko he tosiaan sitä mieltä, että on reilua, että mies saa mennä sortseissa kirkkoon, mutta minä samanlaisissa vaatteissa en. He totesivat, että minä voin aivan vapaasti mennä lähellä sijaitsevaan pienempään kirkkoon tai sitten pukeutua tätä rakennusta varten kaapuun.

Minua raivostutti vielä enemmän. Jos jotkut laativat epäreiluja ja epätasa-arvoisia sääntöjä, niin olisivat sitten edes loogisia säännöissään! Ilmeisesti pienemmässä kirkossa jumalaa ei niin paljon ärsytä Virtasen Ullan sortsit, mutta isommassa hänen muotisilmäänsä sen sijaan tökkii. Tämä on yhtä epäloogista kuin se, että gynekologilla otetaan housut pois sermin takana, mutta sitten kävellään toosa paljaana makaamaan pöydälle.

Ymmärrän toki, että tämä on aika pientä henkilökohtaisen tason syrjintää. Olenhan hetero, ateisti, valkoihoinen nainen, joka on kasvanut Suomessa, korkealaatuisen koulutuksen ja terveydenhuollon maassa, jossa tasa-arvokin on moniin maihin verrattuna erittäin pitkällä. Kovin harvoin joudun siis kokemaan mitään suurta syrjimistä. Joten se, että minä en pääse johonkin kirkkoon, on toki pieni asia.

Silti se saa raivostuttaa. Useinhan saa kuulla, että toisten uskontoa pitää kunnioittaa. Miksi uskonnot eivät sitten kunnioita minun ihmisyyttäni? Miksi uskonto saa syrjiä?

Uskoa saa mihin haluaa, muttei olla epäreilu.

Kaikki Me Naisten kolumnit löydät täältä.

Vierailija

Miksi uskonnot saavat syrjiä minua?

Jopa ravintolat saavat asettaa pukeutumiselle ohjeet. En ole katolisen kirkon puolustaja, mutta on hyvä ymmärtää ihan tavalliset säännöt tahdikkuudelle. Jos tietyt asiat ovat toisille erityisen tärkeitä, ja sinulle ei, miksi haastat? Et voi mennä moniin muihinkaan tilaisuuksiin shortseissa, koska se ei ole kunnioittavaa. Linnan juhlat, Eu-parlamentti, opettajien pukeutuminen koulussa jne jne. Jos tilanteissa mennään aina niin pitkälle, että tehdään mitä itse halutaan, kaikista asioista saa...
Lue kommentti