Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Hallitsetko puhelimesi hymiöt ja muut symbolit, joilla nykynuoriso viestii suvereenisti?

Emojit ovat hymiöitä tai muita symboleja, joiden avulla voidaan viestiä pikaisesti ilman sanoja. Niitä voi myös lisätä tekstin sekaan vahvistamaan viestiä. Emojipedia kertoi juuri, että älypuhelimien vakiohymiöihin on tulossa uusia kuvia heinäkuun aikana. Listalla on mukana muun muassa kauan odotettu keskisormi, jonka avulla on helppo viestiä äärimmäistä ärtymystään viestin saajalle.

Tunteet peliin

Iloiset emojit tekevät viestistäsi pirteämmän. Mielitietylle voi lähettää virtuaalipusuja. Nämähän osaavat jo kaikki!

Siis mitäh? Outoja kuvia!

Jotkin lukuisista emojista ovat niin outoja, että niitä täytyy hieman selventää. Suurin osa vastauksista löytyy japanilaisesta kulttuurista, josta emoijit ovat lähtöisin.

Kalat lipputangossa on japanilainen koinobori, eli karppilippu, jota käytetään koristeena lastenpäivän juhlassa. Keskellä on japanilainen tuulikello. Oikealla herkullinen kalakakku.

Väärinkäytön riskit

Joskus emojit vaikuttavat joltain ihan muulta kuin oikeasti ovat. Esimerkiksi näiden kanssa tehdään virheitä:

Ei höryävä keitto, vaan kuuma lähde. Ei itku, vaan pettymys. Ei pähkinä, vaan bataatti. Emoiji-kuvastosta löytyy myös ruskea keko, joka ei tarkoita suklaavanukasta. Sen voi lähettää vaikka naapurille, joka unohtaa kerätä koiransa tuotokset roskiin.

Pidempiä stooreja

Emojien lista on niin pitkä, että niillä voi ilmaista vaikka millaisia asioita. Hymiöistä voi rakentaa ketjuja, jolloin niillä voi viestiä muutakin kuin tunteita.

Yllä oleva esimerkkirimpsu tarkoittaa kutsua kisakatsomoon.

iPhoneen emojit saat ladattua puhelimen asetuksista: Asetukset - Yleiset - Näppäimistö -Näppäimistöt- Lisää näppäimistö - Emoji. Tämän jälkeen viestiä kirjoittaessa alhaalta löytyy maapallo, josta pääset valitsemaan hymiöitä.

C. G. E. Mannerheim ei menestynyt empatiansa tähden. Kuva: Sanoma-arkisto / Poutiainen

Mehän olemme ihan hullun empaattisia! Etkö usko? Tulenko lyömään?

Turun Sanomat uutisoi tuoreesta amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset kuuluvat maailman vähiten empaattisiin kansakuntiin. Yhdysvaltaispsykologit kartoittivat ihmisten kykyä asettua toisen asemaan globaalilla verkkokyselyllä. Vastaajia kertyi yli 100 000 eri puolilta maailmaa. Mukaan otettiin 63 valtiota, joista saatiin riittävän suuri määrä vastauksia. 

Suomi sai vertailussa kuudenneksi kehnoimmat empatiapisteet. Maailman epäempaattisimmaksi maaksi paljastui Liettua, ja häntäpaikoilla killuivat myös Viro, Puola ja Bulgaria.

Tutkijat uskovat, että empaattisuus on yhteydessä ihmisten hyvään itsetuntoon. Empaattiset ihmiset ovat myös muita kiltimpiä. He ovat huomaavaisia. Anteliaita. Yhteisöllisiä. 

Tutkimus on varmasti tehty vähän päin honkia, sillä juuri tuollaisiahan me suomalaiset olemme!

Olemme niin anteliaita...

... että olemme jopa ulkoistaneet kaiken antamisen. Sitä vartenhan verottaja on olemassa! Kyllä yhteiskunnan tulee huolehtia heikompiosaisista. Ja mielellään kaikesta muustakin.

Niin huomaavaisia...

... että pyrimme olemaan häiritsemättä kanssaihmisiämme millään tavalla. Esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä emme vaivaa muita turhalla pölinällä, vihainen tuijotus nimittäin sanoo enemmän kuin kymmenen kirosanaa. 

Niin kilttejä...

... että kun punkeamme ruuhkassa ihmisten ohi, emme pelästytä ketään ahdistavilla pahoitteluilla, vaan vain tönäisemme ihmiset lempeästi sivuun. Siinä tulee se toisen ihmisen koskettaminen samassa paketissa.

Niin yhteisöllisiä...

...että voitimme talvisodan. Siinä se kansakunta liimaantui yhteen. Yhteisöllisyys tuli hoidettua kertarysäyksellä tulevienkin sukupolvien edestä. Vai onko jotain sanottavaa tästä. Tuletko nauramaan Mannerheimin haudalle?

Ja meillä todellakin on niin hyvä itsetunto...

... että meidän ei tarvitse tehdä itsestämme mitään numeroa. Kukaan ei edes huomaa, että me olemme täällä. Paitsi jotkut hemmetin amerikkalaiset psykologit. Jos vain olemme ihan hiljaa, tämäkin asia unohtuu. 

Uusissa jaksoissa juontaja Sofia Rågenklint saa vetoavukseen koomikko Anders ”Ankka” Johanssonin.

IS TV-LEHTI:  Eläinmaailman moninaisuutta tarkasteleva ruotsalainen tietopaketti Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa (Djursjukhuset, 1997–) jatkuu keväällä 2016 valmistunein jaksoin. Visuaalisestikin runsas sarja tutustuu eläinlääkärien työn monipuolisuuteen sekä Ruotsissa että kauempana. Tämän kauden eksoottinen kohde on eteläinen Afrikka.

Uusissa jaksoissa juontaja Sofia Rågenklint saa vetoavukseen koomikko Anders ”Ankka” Johanssonin, joka juontaa sarjaa vuoden 2008 jaksoista tutulla hurtilla huumorilla, mutta asiaa unohtamatta.

On hellyttävää huomata, että lemmikeistä pidetään hyvää huolta.

Itsensä täysillä likoon pistävä Ankka vetää jokaisessa jaksossa toistuvia osuuksia. Ankan kalat -osiossa hän sukeltelee vaarallisten evällisten keskellä. Nordens Ark -eläintarhassa hän oppii, kuinka harvinaisia eläimiä suojellaan. Ankan kissa & koira -pätkässä hän ottaa selvää, miksi hänen omat lemmikkinsä käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Viikon Ankassa hän ottaa lyhyesti esille jonkin mielenkiintoisen eläinknopin.

Ensimmäisessä jaksossa Ankka ottaa lisäksi selvää hevosten dopingtesteistä. Rågenklint puolestaan seuraa Namibiassa, kuinka gebardeja palautetaan takaisin luontoon. Ruotsissa hän tutustuu häntäänsä kipuilevaan kissaan ja syöpää sairastavaan mäyräkoiraan.

Näissä kohtauksissa on hellyttävää huomata, että lemmikeistä pidetään hyvää huolta.

Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa, TV2 pe klo 16.00