Suomessa koulutettujen ulkomaalaisten toivottaisiin kovasti jäävän tänne töihin, sanoo opetusministeri Henna Virkkunen.

1. Opetusministeriön työryhmän suunnittelemista korkeakoulumaksuista nousi iso metakka. Kenelle näitä lukukausimaksuja suunnitellaan ja miksi?

"Suomen koulutusvientiä pohtinut työryhmä totesi, että jos maksujen periminen olisi mahdollista, se laajentaisi korkeakoulujen mahdollisuutta koulutusvientiin. Työryhmä esitti, että seuraava hallitus ottaisi tähän kantaa. Nyt puhutaan siis Euroopan talousalueen eli ETA:n ulkopuolelta tulevista opiskelijoista. 

Pohjoismaissa korkeakoulutus oli pitkään kaikille maksutonta. Korkeakoulutus on kuitenkin maailmalla jo niin kansainvälinen markkina, että tilanne Pohjoismaissakin on muuttumassa.

Tanska otti vuonna 2006 käyttöön tällaiset maksut ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, samoin Ruotsissa ryhdytään perimään lukukausimaksuja syksyllä 2011.

Suomessa puolestaan käynnistyi tämän vuoden alussa kokeilu, jossa ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta voi tietyissä vieraskielisissä maisteriohjelmissa ja ylemmissä ammattikorkeakouluohjelmissa periä maksua, mutta korkeakouluilla täytyy olla myös stipendijärjestelmä, josta tarvittaessa voidaan tukea opiskelijoita. Eli me olemme melko pienimuotoisessa kokeiluvaiheessa. "

2. Myös ulkomaalaiset ovat saaneet opiskella Suomessa ilmaiseksi, miten kalliiksi se on suomalaisille veronmaksajille tullut? 

"Ulkomaalaisia opiskelijoita on Suomessa vielä hyvin vähän, vain kolme prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Kansainvälistymisen kannalta on tärkeää, että niin kansainvälisten opiskelijoiden, opettajien kuin tutkijoidenkin määrää saadaan nostettua.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden kustannuksia ei erikseen ole laskettu, mutta ammattikorkeakoulututkinto maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 36 000 euroa ja maisterin tutkinto 47 000 euroa. Alakohtaiset erot ovat suuria. 

Eniten opiskelijoita viime vuonna tuli Kiinasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista. Hyvä on, jos he opintojensa jälkeen jäisivät Suomeen töihin, mutta toisaalta, muualle maailmalle lähtiessäänkin he ovat hyviä sillanpääasemia suomalaisille yrityksille. Tätä osaamista ja kontaktiverkostoja meidän tulisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän."

3. Millä tavalla kaavaillut lukukausimaksut vaikuttaisivat ulkomaalaisten opiskeluun Suomessa? Vähenisikö opiskelijoiden määrä vai tulisiko siitä korkeakouluille merkittäviä lisätuloja? 

"Maksujen perimismahdollisuus varmasti lisäisi korkeakoulujen mahdollisuutta markkinoida koulutustaan maailmalle. Siinä mielessä se voisi lisätäkin kansainvälisten opiskelijoiden määrää, jos Suomen korkeakoulut koettaisiin näillä markkinoilla kyllin vetovoimaiseksi. 

Sinänsä kyse ei korkeakoulujen taloudessa ole suuresta summasta. Suomessa valtio rahoittaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yli kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Lukukausimaksut Euroopassa ovat yleensä tuhannen euron luokkaa lukukaudessa, eli eivät ollenkaan sillä tasolla kuin Yhdysvalloissa."

4. Me Naisten jutussa (12/2010) on haastateltu kolmea afrikkalaistaustaista naista, jotka ovat opiskelleet Suomessa juristiksi, tradenomiksi ja lähihoitajaksi, ja heidän on ollut lähes mahdotonta saada Suomessa koulutustaan vastaavaa työtä. Eikö valtion intresseissä olisi, että Suomessa koulutetut opiskelijat myös jäisivät tänne töihin?

"Ilman muuta olisi. Luin itsekin naisten tarinat. Heidän kokemuksistaan hyvin näkyi se, kuinka heikosti kansainvälistynyt maa Suomi vielä on.

Meillä vierastetaan ulkomaalaista työntekijää, jopa korkeakouluissa, joiden lähtökohtaisesti pitäisi olla hyvin kansainvälisiä.

Tällä hetkellä tilanne on tietenkin poikkeuksellisen vaikea, koska työllisyystilanne on huono kaikilla nuorilla. Mutta todella toivon, että he saisivat Suomesta töitä."

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla