Kuva Andreas Janett
Kuva Andreas Janett

Viehätysvoima voi viedä työelämässä pitkälle, ja siksi naisten pitäisi satsata ulkonäköönsä ja enemmän, väittää brittitutkija. Myös stylisti Outi Broux patistaa asiakkaitaan samaan – ja joskus jopa kirurgin pakeille.

Ulkonäkö on nykyään työmarkkinoilla yhtä merkittävä seikka kuin vaikkapa koulutus, brittiläinen sosiologi Catherine Hakim pamauttaa.

Kun Catherine puhuu työelämästä, tiedostavalla nykynaisella on mennä kahvit väärään kurkkuun. Hänen kohuteoksensa Honey Money – Why attractiviness is the key to success (suomeksi: miksi viehätysvoima vie menestykseen) on kuitenkin myynyt maailmalla kuin häkä, joten annetaan naisen jatkaa.

Kirjan viesti on yksinkertainen: Naiset, luottakaa viehätysvoimaanne myös työmaailmassa! Sen avulla voitte päästä pitkälle.

Eivätkös tällaiset asiat kuulu makuuhuoneen puolelle? Mitä tekemistä fyysisellä vetovoimalla on työelämässä?

Catherine Hakimin mukaan paljonkin. Hän on varma, että mediassa, politiikassa ja monilla työpaikoilla ulkonäkö ja viehätysvoima ovat yhtä tärkeitä tekijöitä kuin älykkyys tai sosiaaliset taidot. Eikä ulkoisten ominaisuuksien merkitys tulevaisuudessa ainakaan vähene. Siitä voimme kiittää nettiä, digi­kuvausta sekä Facebookin kaltaisia palveluita, jotka ovat totuttaneet meidät jatkuvaan kuvatulvaan.

Jokainen tietää, miten usein tulee googlattua kiinnostavan ihmisen naama ja miten helposti arvioi ihmisiä yksinomaan ulkoisin perustein. Ulkonäöstä on tullut entistä tärkeämpi osa persoonaam­me – halusimmepa sitä tai emme.

Catherine Hakim jakaa viehätysvoiman moneen eri osa-alueeseen. Kauniit kasvot ovat hyvä alku, mutta kaikki ei riipu symmetrisestä naamavärkistä.

– Vaikka ei pärjäisikään perinteisissä kauneuskilpailuissa, voi olla hyvinkin viehättävä eloisuutensa tai sosiaalisten taitojensa ansiosta. Eikä pelkkä kauneus riitä, jos muuten on tylsä tai itsekeskeinen. Myös hyvä fyysinen kunto, huumorintaju ja elämänilo ovat ominaisuuksia, joita useimmat pitävät viehättävinä, hän sanoo.

Catherinen mukaan ihmisen viehätysvoimasta puolet on geneettistä, puolet opittua. Sitä voi siis kartuttaa samalla tavalla kuin älyään tai mitä tahansa taitoja.

Ja sitten on tietysti karisma, jota toisilla on ja toisilla ei. Sosiaalisesti lahjakkaan työkaverin kanssa käydään syömässä, jaetaan ideoita ja vaihdetaan muutenkin kuulumisia, sillä hänen seurassaan on mukava olla. Hakimin mukaan sosiaalisiin taitoihin kuuluu myös hienovarainen flirtti.

Hoikkien maa

Catherine Hakimin teesit voivat ehkä päteä Ison-Britannian kaltaisessa luokkayhteiskunnassa, mutta eivät kai sentään meillä, tasa-arvoisessa Suomessa?

Virallisesti suomalaisilla työmarkkinoilla ihminen onkin aina palkattu hommiin koulutuksen, taitojen ja kokemuksen perusteella. Pärstäkertoimesta on kyllä supistu käytävillä, mutta harvemmin myönnetään ääneen ulkonäön vaikuttavan uralla etenemiseen.

Mutta ajat muuttuvat Pohjolassakin. Teollisessa maailmassa ei ollut niin väliä, miltä duunari näytti, kunhan hommat tuli hoidettua. Palveluammattien ja valkokaulustöiden lisääntyessä myös imagopuoli on alkanut painaa. Usein työntekijän katsotaan edustavan yritystä, ja hänen toivotaan henkivän firmaan liitettyjä mielikuvia.

– Suomessa väheksytään persoonallisuuden merkitystä. Ihmisen ulkonäkö ja persoonallinen läsnäolo ovat osa kokonaisuutta, joka vaikuttaa mielikuvien syntymiseen, vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen Työterveyslaitokselta sanoo.

Jos sinusta tuntuu, että kaikki työkaverisi saavat sinua parempaa palkkaa ja etenevät urallaan, olisi ehkä syytä katsoa peiliin. Eikä tällä kertaa vertauskuvallisesti, vaan ihan kirjaimellisesti.

Tutkittu tosiasia nimittäin on, että ulkonäkö vaikuttaa palkkaukseen. Pitkät naiset tienaavat lyhyitä enemmän, ja lihavan palkkapussi on kevyempi kuin normaalipainoisen kollegan. Eikä kauniista kasvoista ole työmarkkinoilla ainakaan haittaa.

– Hoikat voivat tienata jopa parikymmentä prosenttia enemmän kuin isokokoiset naiset. Tosin tämä koskee lähinnä korkeasti koulutettuja ja esimiesasemassa olevia, joiden palkka neuvotellaan tapauskohtaisesti, Kaisa sanoo ja jatkaa:

– Naisten pitäisikin olla paremmin selvillä siitä, mistä heidän palkkansa muodostuu.

Painoon liitetään edelleen vahvoja mielikuvia.

– Ajatellaan, että jos ihminen on laiha eli pystyy kontrolloimaan painoaan, hän pystyy hallitsemaan yleisesti myös työtään ja elämäänsä.

Päivitä itsesi

Myös stylisti Outi Brouxin luo tulee asiakkaita, jotka hakevat lisää varmuutta työelämään. Itsetuntoa kasvatetaan päivittämällä oma tyyli myös esimerkiksi raskaan avioeron jälkeen.

– Mielessä voi pyöriä, että saako minusta enää markkinakelpoista. Moni haluaisi näyttää seksikkäältä, muttei tyrkyltä tai ikipissikseltä. Nelikymppisen pulma on usein juuri, että missä menee hyvän maun raja, Outi kertoo.

Päästäkseen jyvälle asiakkaan tyylistä ja ongelmasta, Outi piipahtaa mielellään tämän kotona, kurkkaa vaatekaappiin ja katselee vanhoja valokuvia.

– Sitten kerron rehellisesti perustellun mielipiteeni siitä, millaisia signaaleja hän välittää. Mutta en tietenkään sano esimerkiksi, että hän on stressaantunut tai suttuinen. Joskus olen sanonut asiakkaalle suoraan, että hänen kannattaa ehdottomasti korjata silmäpussit leikkauksella, koska näyttää nyt riutuneelta ja herättää siksi tahtomattaan kielteisiä tunteita.

– Monille on suorastaan voimaannuttava kokemus tajuta, että ulkonäkö on viesti ja sille voi tehdä paljonkin.

Outi on huomannut, että usein juuri ei-perinteisellä tavalla kauniit ihmiset kokevat ulkomuodostaan alemmuudentunnetta, jota he yrittävät kompensoida muilla ominaisuuksillaan.

– Ajatellaan, että 'en ole kaunis tai laiha mutta olen kiltti ja ahkera'. Silloin ei myöskään uskalleta vaatia esimerkiksi palkankorotusta. Jos sen sijaan on aina ollut kaunis ja on saanut aina helposti tahtonsa läpi, on myös oppinut vaatimaan.

51-vuotias Outi elää niin kuin opettaa ja on itsekin muokannut kasvojaan erilaissa operaatioissa.

– Olen ensimmäisiä, joille on Suomessa laitettu botoxia, yläluomeni on leikattu ja käyn nuorentavassa intracel-hoidossa, jonka jälkeen tuntuu ihan kuin kello tikittäisi taaksepäin.

– Haluan näyttää siltä, että olen sinut itseni kanssa, että nämä nahka­vaatteet sopivat sisimpääni.

Sisäinen kauneus blaa blaa 

Mutta mitä tapahtui sisäiselle kauneudelle, kiltteydelle ja ahkeruudelle? Eikö meille aina opetettu, että ne ovat ihmisen ominaisuuksista tärkeimpiä?

– Pohjimmiltaan ajattelemme, että meidät tulee hyväksyä sellaisena kuin sisältä olemme, mutta sisintään ei voi muuttaa. Paljon helpompaa on muuttaa itseään ulkopuolelta. Sisäinen kauneus pitää paikkansa vasta, kun tunnemme ihmisen, Outi sanoo.

Ensivaikutelma ja ulkonäkö painavatkin eniten pikaisissa kohtaamisissa, kuten työhaastattelussa tai palvelutiskillä. Ihmisen ulkoinen olemus vaikuttaa mielipiteeseemme paljon, kunnes tutustumme häneen paremmin. Outi muistuttaa, että ihminen tekee taukoamatta pika-analyyseja tapaamistaan ihmisistä.

– Kyse on pohjimmiltaan alkukantaisesta henkiinjäämisvietistä. Viidakossa piti osata nopeasti päättää, lähteäkö outoa tyyppiä karkuun. Samalla tavalla me edelleen tänä päivänä mietimme, voiko uuteen ihmiseen luottaa ja onko hän hierarkiassa meitä ylempänä vai alempana.

Niinpä työhaastatteluun mennessä kannattaa miettiä perusteellisesti myös ulkonäköasioita.

– Ota selvää, mikä työpaikan yleinen pukeutumistyyli on. Siisti, asiallinen olemus antaa ammattimaisen vaikutelman. Kaikki matkamuistokorut kannattaa jättää kotiin ja näkyvällä paikalla olevat tatuoinnit peittää, Outi neuvoo.

Ja kun haastattelu on mennyt putkeen, rohkeimmat seuraavat alussa esitellyn sosiologin Catherine Hakimin neuvoa: uudessa työpaikassaan he eivät enää yritäkään peitellä omaa ihanuuttaan ja viehättävyyttään. Catherine muistuttaa, että erityisesti naisten, nuorten, maahanmuuttajien ja työläisten kannattaa ottaa ulkoisista avuistaan kaikki irti, jotta he pääsevät etenemään paikkoihin, joissa käytetään todellista valtaa.

Jos tämä kaikki kuulostaa epäilyttävältä, tai jopa seksistiseltä, olet Catherinen mukaan vain miesten luoman ajatusharhan uhri. Koska monella alalla kaksilahkeiset ovat istuneet pomopaikoilla, myös naiset ovat kuvitelleet sopivansa paremmin joukkoon vetäessään päällensä mahdollisimman peittävää ja asiallista jakku­pukua.

Naiset ovat tarpeeksi kauan piilotelleet naisellisuuttaan työpaikoilla, mutta nyt sen aika on ohi. Niin toivoo ainakin Catherine Hakim.

Suomalaiset miehet kunniaan!

Räppäri Jare Tiihonen ja Star Wars -elokuvien Chewbackaa esittävä näyttelijä Joonas Suotamo ovat saaneet viime päivinä ylistävää huomiota kansainvälisissä medioissa.

Viikonloppuna huippusuosittu Bright Side -verkkosivusto listasi jutussaan maita, joissa miehiä on enemmän kuin naisia. Jutun tilastoja väritettiin kuvilla kunkin maan ”unelmamiehistä”. Suomen kohdassa havainnollistavaksi esimerkiksi oli nostettu kuka muu muka kuin Cheek!

Joonas Suotamo saa hehkutusta sen sijaan Hello Giggles -sivustolta, jonka mukaan ”meidän on aika puhua siitä faktasta, että Chewbaccaa näyttelee hyvin viehättävä mies.” Eli siis ihana Joonas!

Me suomalaiset naiset olemme tietenkin jo pitkään tienneet, että kyllä Suomessa riittää upeita miehiä – jotka ovat kaiken lisäksi paljon muutakin kuin pelkkää silmänruokaa. Kysyimme naisilta, ketkä suomalaiset julkisuudesta tutut miehet pitäisi seuraavaksi noteerata ulkomaisissa medioissa.

Kokosimme vastaukset listaksi perusteluiden kera:

1. Näyttelijä Pekka Strang

”Hän on uskomattoman karismaattinen.”

2. Poliitikko Erkki Tuomioja

”Hänellä on hyvin viehättävä olemus. Jotenkin sympaattinen – ja tietenkin älykäs.”

3. Näyttelijä Eero Ritala

”Hyväntuulinen, rauhallinen ja aina mainio Eero on juuri sellainen tyyppi, jonka kanssa haluaisi herätä samasta sängystä. Ihan vaikka vain kavereina.”

4. Koripalloilija Lauri Markkanen

”Hän on niin pitkä ja arvostaa äidin lihapullia.”

5. Poliitikko Jani Toivola

”Hän näkee maailman niin avarakatseisesti ja jaksaa perustella asioita pitkäjänteisesti. Lisäksi hän puhuu omista haastaistaan avoimesti niin, että se kannustaa muitakin avautumaan. Ja onhan hän aina pirun tyylikäs.”

6. Näyttelijä Martti Suosalo

”Ihana! Haluaisin, että Martti ja Virpi Suutari adoptoisivat minut.”

7. Kirjailija Tuomas Kyrö

”Niin rehellinen ja hauska tyyppi, että huh huh.”

8. Tennistähti Jarkko Nieminen

”Älykkään ja sympaattisen oloinen tyyppi, joka vaikuttaa siltä, että hän jaksaa aina kuunnella ja keskustella.”

9. Liikemies Jari Sarasvuo

”No onhan hän nyt kovin ihana, kun hän haluaa aina keskustella kaikesta.”

10. Näyttelijä Lauri Tilkanen

”Perinteisellä tavalla viehättävä. Sellainen sympaattinen nappisilmä.”

11. Laulaja Pete Parkkonen

”Perusteluksi riittänee: Kohta sataa.”

12. Kirjailija ja psykiatri Claes Andersson

”Hän on niin viisas, että oksat pois.”

13. Näyttelijä Tommi Korpela

”The one and only! Tommilla on lempeä, kiva ja rauhallinen rytmi olla ja puhua. Hän ei nöyristele, mutta ei kuitenkaan ole myöskään koppava.”

14. Koomikko Antti Holma

”Absoluuttisesti maailman hauskin mies.”

15. Jääkiekkoilija Patrik Laine

”Niin suoraselkäinen, peritamperelainen mies, että häntä ei voi kuin rakastaa.”

”Kyllä meidän perheessä aina lapset ovat saaneet maistaa taikinaa,” Eviran jaostopäällikkö Ville Kekkonen kertoo. Evira ei pidä paistamattomia jauhoja vaarallisina. 

Ilta-Sanomat uutisoi hiljattain, että kaikkien lasten ja vähän vanhempienkin jouluinen suosikkipuuha, eli piparitaikinan syöminen raakana, on vaarallista.

Yhdysvaltalaislehdet ovat kirjoittaneet raa'an keksitaikinan vaaroista, sillä New England Journal of Medicine -nimisessä julkaisussa ilmestyi marraskuussa tutkimus, jonka mukaan taikinan sisältämissä jauhoissa voi olla kolibakteeria. Kolibakteeri leviää tyypillisesti tasalämpöisten eläinten ulosteesta, ja se kuolee vain kuumentamalla, ei esimerkiksi pakastamalla. 

Piparitaikinan syöminen on olennainen jouluhuvi, joten soitimme Elintarvikevirasto Eviraan ja varmistimme, onko raaka taikina tosiaan pannassa. Elintarvikehygienian jaostopäällikkö Ville Kekkonen Evirasta kertoo, ettei paniikkiin ole syytä. 

– Jos jossakin on tällaista havaittu, niin teoreettinen uhka on olemassa. Meidän tietomme ja kokemuksemme mukaan tällaista ei kuitenkaan ole Suomessa, enkä tiedä onko tällaista EU-tasollakaan missään koskaan tullut esiin, Kekkonen toteaa.

Jauhot eivät ole vaaraksi

Ville Kekkonen kertoo, että teoriassa kolibakteeria voisi päätyä jauhoihin, jos kasvava vilja joutuisi kosketuksiin eläinten ulosteen kanssa.

– Melkein tulee mieleen tahallinen lannan levittäminen, mutta sellaista ei tehdä Suomessa.

Kekkosen mukaan tuotantoeläimillä ei Suomessa ole pääsyä viljapelloille. Ja vaikka ulostetta päätyisikin viljanjyviin, täytyisi kolibakteerien vielä selvitä jauhojen tuotantoprosessista, joka ei kuivattamisineen ja jauhamisineen luo bakteerille mahdollisuuksia lisääntyä.

Suomessa myytävät pakastetaikinat voivat sisältää muissakin maissa tuotettuja jauhoja, mutta joka tapauksessa Evira ei ole nähnyt tarpeelliseksi varoittaa kansalaisia jauhojen vaaroista.

– Ei voi koskaan sanoa, että sataprosenttisen varmasti ikinä tällaista ei voi tapahtua, mutta ei tätä ole nähty minään uhkana, Kekkonen sanoo.

– Kyllä meidän perheessä aina lapset ovat saaneet maistaa taikinaa. 

” Kehotan piparinleipomis- ja koristeluvaiheessa hyvään käsihygieniaan.”

Yksi hygienianeuvo pätee

Jokainen oikein runsaasti piparitaikinaa nautiskellut tietää, että ylettömiä taikinasyöminkejä voi seurata huono olo, jolla ei ole mitään tekemistä kolibakteerien kanssa. 

Jos taas piparinleivonnan yhteydessä onnistuu saamaan kolibakteerin, kyse on todennäköisemmin huonosta käsihygieniasta kuin saastuneista jauhoista. 

– Jos johonkin haluaa kiinnittää huomiota, kehotan piparinleipomis- ja koristeluvaiheessa hyvään käsihygieniaan. Siellä se hygieniariski on, jolla on merkitystä, Ville Kekkonen sanoo.