Kaikkien ei tarvitse tietää, mitä teet vessassa. Kuva: Shutterstock
Kaikkien ei tarvitse tietää, mitä teet vessassa. Kuva: Shutterstock

Töissä tai vaikka seurustelukumppanin kotona vessassa käyminen voi olla myös henkinen ponnistus. Nämä 9 vinkkiä helpottavat asioimista vieraassa vessassa.

Siinä missä vessassa käyminen on toisille mutkaton toimenpide, toisia se ujostuttaa kohtuuttomasti. Pahimmillaan julkisessa tai vaikka kyläpaikankin vessassa käyminen voi aiheuttaa suorastaan ahdistusta. Pidättäminenkään ei ole terveellistä, joten mitä tehdä, kun iso hätä iskee esimerkiksi töissä tai vaikka uuden seurustelukumppanin luona?

Ei hätää, Women's Health listasi etikettiasiantuntijan avulla muutaman näppärän vinkin epätoivoisten avuksi.

1. Jätä hajurako

Jos työpaikan vessassa on useampi koppi vieretysten, valitse niistä se, jonka vieressä ei ole varattuja koppeja. Mitä pidempi välimatka on viereiseen vessakävijään, sitä vähemmän ääntä tai odööriä kopistasi kantautuu.

2. Vaimenna paperilla

Heitä pönttöön vähän vessapaperia. Paperi vaimentaa loiskahdusta, joka syntyy pökäleen osuessa veteen.

3. Tee välihuuhtelu

Kun vedät vessan myös toimituksen välissä, vähennät huomattavasti hajuhaittoja.

4. Älä keskustele

Työkaverin kanssa on mukava rupatella, mutta pöntöllä istuminen ei ole oikea hetki siihen. Jos joku yrittää avata keskustelua, ehdota ystävällisesti, että jatkaisitte keskustelua myöhemmin.

5. Putsaa jäljet

Tuhoa todistusaineisto. Ruskeat rannut pöntössä eivät ole iloinen tervehdys, joten käytä vessaharjaa. Jos harjaa ei ole, voit peittää jäljet vessapaperin palalla. Älä kuitenkaan yliannostele.

6. Valuta vettä

Kylässä ollessasi voit peittää toimituksesta syntyvät äänet valuttamalla kylmää vettä hanasta. Älä kuitenkaan valuta lämmintä vettä. Se on paitsi epätaloudellista myös epäkäytännöllistä. Lämpimän veden synnyttämä höyry nimittäin ylläpitää hajua pidempään.

7. Avaa ikkuna

Jos vessassa on ikkuna, raota sitä jo pöntölle käydessäsi.

8. Ruiskuta raikastinta – tai jotain

Jos kyläpaikan vessassa on ilmanraikastin, on kohteliasta käyttää sitä. Jos tilanne on erityisen paha eikä raikastinta ole näkyvissä, suihkauta kevyesti vaikka deodoranttia tai levitä saippuan tuoksua ilmaan.

9. Näe vaivaa

Erityisen kainon vatsan omaavien kannattaa kokeilla erään ystäväni käyttämää niksiä. Hän on etsinyt ison toimistorakennuksen hiljaisimman (ja kaukaisimman) vessan kakkavessakseen. Sinne kipaistessa tulee näppärästi myös jaloiteltua samalla – ja vessarauha on taattu.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e