Tänäkään juhannuksena ei taideta kirmata helteisellä kukkakedolla. Kuva: Shutterstock
Tänäkään juhannuksena ei taideta kirmata helteisellä kukkakedolla. Kuva: Shutterstock

Luvassa on kylmä juhannus. Mutta onko se yllätys? Tilastot kertovat, milloin todennäköisesti on lämmintä.

Valoisat yöt, auringossa paistattelevat kukkakedot, mökin pihalla nautiskellut pullakahvit ja öinen pulahdus lämpimään järveen. Suomalaisessa mielenmaisemassa juhannus on aurinkoinen ja lämmin keskikesän juhla, josta nautitaan paljain jaloin ja kukkaseppeleet päässä.

Ja sitten lähes joka vuosi petytään: sataa vettä ja on kylmä. Ja jos ei ole kylmä, ainakin tuulee..

Onko lämmin juhannus yksi suurimmista suomalaisista myyteistä?

Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan vain joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja aurinkoinen.

Esimerkiksi 2000-luvulla Helsingissä ei ole ollut kertaakaan hellettä. 20 asteen raja on rikkoutunut juhannusaattona vuosina 2000, 2001, 2006, 2010, 2012 ja 2013.

Helsingissä 2000-luvun kylmintä juhannusta vietettiin vuonna 2009. Silloin juhannusaaton ylin lämpötila oli 14,3 astetta.

– Sään suuret vaihtelut ovat hyvin tyypillisiä Suomen ilmastolle. Vuodet eivät ole veljeksiä -sananlasku pitää hyvin paikkansa. Joskus kesäkuussa voi jossain päin Suomea olla lähes pakkasta ja toisena vuonna käydäänkin hellelukemissa, sanoo ilmatieteenlaitoksen meteorologi Ville Siiskonen.

Kesän lämpimimmät päivät

Alkukesän oikullisuuteen on saanut tottua. Mutta milloin kesä on Suomessa todennäköisesti lämpimimmillään?

– Heinäkuun jälkimmäisellä puoliskolla on todennäköisimmin lämmintä, tilastojen mukaan heinäkuun keskivaiheilta heinäkuun loppuun. Mutta melkein vuosittain elokuussakin on helteitä, Siiskonen sanoo.

Kymmenen edellisen vuoden lämpimimmästä kesästä nautittiin vuonna 2011. Silloin Helsingin Kaisaniemessä kesäkuukausien keskilämpötilaksi mitattiin 18,3 astetta.

Kylmimmät kesät puolestaan olivat vuosina 2000, 2004 ja 2012. Vuonna 2000 kesäkuukausien keskilämpötila oli Kaisaniemessä vain 15,6 astetta.

30 vuoden mittaukset kertovat, että kesän lämpötilan keskiarvo on 16,2 astetta.

Todennäköisimmin lämpimistä lomasäistä siis nautiskelevat heinäkuun lopulla lomailevat.

Lue myös:

Juhannukseksi lämpimään? Äkkilähdöt alkavat olla vähissä

Kylmyydestä viis! Säilytä kesätyyli palelematta – 10 vinkkiä

Selviätkö juhannuksesta? Nämä vaarat vaanivat

Rosa Meriläisellä on aina aikaa seksille ja itsetyydytykselle. Kuva: Milka Alanen

Kirjailija Rosa Meriläinen suhtautuu omaan seksuaalisuuteensa mutkattomasti. Hän masturboi päivittäin ja suosittelee sitä muillekin.

Seksistä puhuminen on ollut kirjailija Rosa Meriläiselle aina luonnollista. Nykyään hän pitää Lipstick Mafia -podcastia, jossa seksistä ja seksuaalisuudesta pyritään puhumaan avoimesti ja suoraan – Rosalle tyypilliseen tapaan.

– Olen kotona paljon alasti. Silloin näkee oman kehonsa monesta kulmasta ja oppii pitämään siitä, hän kertoo.

– Olen luonteeltani avoin ja puhelias ja olen pystynyt puhumaan suoraan seksistä miesten kanssa jo teininä. Ikääntyminen auttaa siinä, että toiveistaan osaa kertoa entistä paremmin.

”Olen seurustellut 17-vuotiaasta asti enkä osaa olla yksin. Minun on pakko saada koskettaa toista ihmistä.”

Rosa erosi juontaja Simo Frangénista alkuvuonna. Nyt hän on kihloissa toimittaja Tuomas Murajan kanssa. Koko aikuisikänsä aikana Rosa ei ole koskaan ollut sinkku.

– Olen seurustellut 17-vuotiaasta asti enkä osaa olla yksin. Minun on pakko saada koskettaa toista ihmistä ja nukkua toisen kanssa. Ajattelen, että onnellista parisuhdetta on vaikeaa ylläpitää ilman seksiä. Sille pitää löytyä aikaa.

”Jos minulla on kiire, mieluummin masturboin kuin meikkaan.”

Myös itsetyydytys on Rosa Meriläisen mukaan tärkeä osa seksuaalisuutta. Hän ottaa sille aikaa päivittäin.

– Ajattelen, että masturbointi on konkreettinen rakkauden teko itseä kohtaan. Jos minulla on kiire, mieluummin masturboin kuin meikkaan. Siitä tulee hyvä ja hehkuva olo, hän kuvailee.

Rosa kertoo tietoisesti treenaavansa lantionpohjan lihaksiaan.

– Treenaan vaginapainonnostoa ja nostan esimerkiksi ketsuppipulloa. Olen opiskellut asiaa netistä.

Treenien ansiosta Rosa on oppinut olemaan paremmin läsnä omassa kehossaan.

– Pystyn saamaan orgasmin ajatuksen voimalla sekunneissa. Olen saanut orgasmin myös suudellessa. Pystyn säätelemään sen kestoa ja pitkittämään sitä.

Lue koko Rosan haastattelu torstaina ilmestyvästä Me Naisten numerosta 43/17.

Naisten kokemuksia kerännyt elokuvaohjaaja uskoo, että Suomen Harvey Weinsteinit paljastuvat pian.

Elokuvaohjaajana, tuottajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä työskentelevä Heidi Lindén kertoi tänään Helsingin Sanomissa seksuaalisen ahdistelun kulttuurista, joka elokuva-alalla vallitsee. Lindén on selvittänyt naisten ja erityisesti naispuolisten ohjaajien sekä tuottajien kohtaamaa seksuaalista häirintää aikanaan kandidaatintyössään ja myös viime vuosina.

Nyt hänellä on koossa yli 40 naisen kertomukset seksuaalisesta ahdistelusta tai häirinnästä elokuva-alalla, ja HS:ssa hän kertoo, että aineistossa ahdistelijoina toistuvat samat 5–10 miestä. Lindénin mukaan kaikki alalla olevat tietävät tyypit, mutta nimiä jutussa ei mainita. Miksi?

– Ne ihmiset ovat olleet monen ihmisen pomoja ja opettajia. Yleisin selitys sille, miksi ahdistelusta ei ole kerrottu, on se, ettei haluta rikkoa pomon tai opettajan avioliittoa. Ajatellaan, että ahdistelijan lapset olisivat täysin järkyttyneitä, jos saisivat tietää, Lindén sanoo Me Naisille.

Lindénistä se tuntuu absurdilta. 

– Uhrit kantavat huolta ahdistelijoiden henkilökohtaisesta elämästä, vaikka ahdistelijoita ei voisi vähempää kiinnostaa uhrien henkilökohtainen elämä ja se, että he teoillaan pilaavat uhrien ensivaikutelman alasta.

Aika on pian kypsä

Keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta on ryöpsähtänyt esiin Suomessakin juuri nyt siksi, että New York Times paljasti muutama viikko sitten, että tunnettu elokuvatuottaja Harvey Weinstein on ahdistellut seksuaalisesti lukuisia elokuva-alalla työskenteleviä naisia. Heidi Lindénin kertoman perusteella meillä on Suomessa omat Weinsteinimme, mutta heitä ei vain ole vielä paljastettu koko kansalle.

Lindén kertoo, että paraikaa selvitetään, riittääkö hänen saamansa materiaali saattamaan tekijät juridiseen vastuuseen. Hän toivoo, että pian ihmiset uskaltaisivat tuoda kokemuksiaan julki nimillään ja kasvoillaan Suomessakin.

” On kysytty, aionko pitää korkokenkiä elokuvan kuvauksissakin.”

Toistaiseksi ahdistelusta vaietaan Lindénin mukaan elokuva-alalla, koska häirintää ja ahdistelua kokeneet pelkäävät menettävänsä työnsä tai saavansa hankalan naisen leiman. Ahdistelevan pomon yläpuolella ei aina ole ketään, jonka kanssa asian voisi ottaa puheeksi, projektitöissä ei ole luottamusmiehiä eikä ammattiliittokaan välttämättä auta.

Erityisen vaikeaa kertominen on, koska piirit ovat pienet.

– Olen ollut tilanteissa, joissa on ollut ahdistelua tai häirintää, ja sitten olen kuullut, että ahdistelijan vaimokin on kanssani samassa työryhmässä, Lindén kertoo. 

Lukemattomia esimerkkejä

Oikeastaan Heidi Lindénin ei pitänyt tehdä kandidaatintyötään seksuaalisesta häirinnästä vaan siitä, miksi naispuoliset elokuvantekijät eivät pääse toteuttamaan elokuvaideoitaan monipuolisemmin eri genreissä. 

– Kun aloin tutkia aihetta, tajusin, etteivät naisohjaajat pääse edes puhumaan elokuvien sisällöstä, koska valtaosa palavereista on jo aluksi virittynyt väärään suuntaan. Minulta esimerkiksi on kysytty, aionko pitää korkokenkiä elokuvan kuvauksissakin ja sanottu, että tarvitsen elokuvaan mieskäsikirjoittajan ja -tuottajan. On sanottu, että sinä et tule tuota naisena tekemään. 

”Eihän kukaan jatkuvasti jaksa puuttua joka asiaan.”

Lindénillä on lukemattomia omakohtaisia esimerkkejä siitä, millaista on työskennellä naisena miesvaltaisella elokuva-alalla. On työhaastatteluja, jotka halutaan välttämättä järjestää illalla ravintolassa punaviinipullon kera ja joissa haastattelija loukkaantuu, kun Lindén lähtee kolmen tunnin ”haastattelun” jälkeen kotiin.

On isoja rahoittajia, jotka kysyvät tapaamisen aluksi, onko Lindén sinkku vai varattu. On vanhempia naisia, jotka sanovat, että voi kuule, tämä on ollut tätä vuosikymmeniä, kannattaa vain olla hiljaa. On töitä, joissa Lindén on ensimmäinen työryhmään koskaan palkattu nainen ja häneltä odotetaan siitä kiitollisuutta, vaikka hän saa puolet pienempää palkkaa kuin muut.

Lindénin mukaan häirintä ja asiaton kohtelu tekevät normaalista työnteosta vaikeaa ja selittää, miksi varsinkin ohjaajien ja tuottajien joukossa on niin vähän naisia. 

– Moni on niin traumatisoitunut, että on jättänyt alan tai ollut välillä vuosia pois alalta.

Toisaalta häirintään ja ahdisteluun myös totutaan, koska se on jatkunut arkipäiväisenä niin pitkään.

– Eihän kukaan jatkuvasti jaksa puuttua joka asiaan. Sitten vain ohitetaan asiat ja jatketaan töitä, Lindén sanoo.

Väärintekijät vaihtoon

Heidi Lindén ei ole huolissaan siitä, että 5–10 ahdistelevasta elokuva-alalla työskentelevästä miehestä puhuminen leimaisi kaikkia alalla töitä tekeviä miehiä. 

– Muutenhan mistään ei voisi puhua. Koko ajan ollaan huolissaan siitä, miltä ahdistelijoiden vaimoista tuntuu ja miltä muista miehistä tuntuu. Pitäisi puhua niistä ahdistelevista tyypeistä. 

Valta elokuva-alalla Suomessa on Lindénin mukaan muutaman ihmisen käsissä. Jos väärintekijät saataisiin vaihtoon ja uudet ihmiset tilalle, uusilla olisi toivottavasti paine siitä, että ei voi käyttäytyä asiattomasti

mies joka rakastaa naisia,kunn...

Ohjaaja Heidi Lindén kertoo seksuaalisesta ahdistelusta Suomen elokuvapiireissä: ”Moni on niin traumatisoitunut, että on jättänyt alan”......

ei kait se ole s-häirintää jos ei oteta NAISEN ehdotuksia huomioon tahi ei kuunnella uutta vihreää kokematonta ihmistä? täyttä puppua koko touhu ja vetävän köyden pää loppuu aikanaan. naisten pitäisi vähän miettiä mitä puhuvat. jos miehet alkaa tosiaan kohdella naisia kuten miehiä,naiset ovat todella pulassa. s-häirintää on mielestäni fyysinen koskettelu ja myös liiallinen flirttailu jos nainen antaa ymmärtää ettei pidä siitä. ainahan,onneksi miesten/naisten kanssa on ja pitää olla pientä...
Lue kommentti