Aarrekartta rakentuu kätevästi esimerkiksi lehdistä leikatuista kuvista. Tärkeintä on, että kuvat ovat sellaisia, että niistä tulee hyvä mieli.
Aarrekartta rakentuu kätevästi esimerkiksi lehdistä leikatuista kuvista. Tärkeintä on, että kuvat ovat sellaisia, että niistä tulee hyvä mieli.

Työterveyslaitoksen aivotutkija paljastaa, vaikuttaako aarrekartan tekeminen oikeasti aivoihin.

Moni on viime aikoina askarrellut aarrekarttoja. Aarrekarttojen sanotaan olevan apuvälineitä, joiden avulla omat unelmat saa konkretisoitua itselle sopivalla tavalla. Aarrekartan voiman sanotaan perustuva lakiin: se mihin keskityt, lisääntyy.

– Kun katsot unelmiesi kuvia, vahvistat tunnetta, joka alkaa muovautua toiminnaksi. Kun tunnet samaa mielihyvää, kuin saavuttaessasi unelmasi, alitajuntasi uskoo, että unelma on jo toteutunut, aarrekarttaohjaaja ja life coach Tanja Elomaa sanoo.

Mutta mitä sanoo tiede?

Vaikuttaako aarrekartta oikeasti aivoihin, työterveyslaitoksen aivotutkija Minna Huotilainen?

–  Mielikuvat ja niitä vastaavat todelliset asiat aktivoivat aivoissa osittain samoja alueita. Siksi pelkkä mielikuva aiheuttaa samankaltaisen, joskin pienemmän, positiivisen sysäyksen kuin oikea tapahtuma. Esimerkiksi kuviteltu ihana musiikki aktivoi samoja alueita aivoissa kuin oikeasti kuulemamme musiikki. Kuvittelulla on myös samanlaisia myönteisiä fysiologisia vaikutuksia kuin oikean musiikin kuuntelulla.

Huotilaisen mukaan omaa unelmaa kuvastavaa kuvaa katsomalla ei voi saada aivoja tai alitajuntaa uskomaan, että unelma on jo toteutunut. Sen sijaan kuvien avulla voi paremmin motivoitua työskentelemään unelmansa eteen.

– Teemme usein nopeita ja tehokkaita päätöksiä, kun ratkaisemme arjen pieniä ongelmia.Nämä eivät kuitenkaan vie kohti isoja tavoitteita. Tästä oravanpyörästä onkin välillä päästävä pois. Positiiviset, pitkäkestoiset mielikuvat auttavat siinä.

Huotilainen huomauttaa, että muokkaamme tulevaisuuttamme sanoillamme ja mielikuvillamme – myös niillä, joita aktivoimme esimerkiksi aarrekartan kuvia katsomalla. Mielikuviemme avulla voimme alkaa toteuttaa alitajuisesti sitä, mitä toivomme ja mihin uskomme.

Lue lisää:

Tee oma aarrekartta

Mitä tapahtuu, jos katsoo juhannusyönä kaivoon? Entä paljonko Koskenkorva maksoi 30 vuotta sitten juhannuksena? Testaa tietämyksesi Me Naisten juhannusvisassa.

 



Linda-siideri oli 20 vuotta sitten suosittu juhannusjuoma. Vuosina 1998–1999 sitä myytiin yhteensä peräti 8,9 miljoonaa pulloa (2,9 miljoonaa litraa). Kuinka monta penniä/markkaa Linda Lampenius sai itse siideristä per litra?


Myös Koskenkorva on ollut suosittu juhannusjuoma. Paljonko 30 vuotta sitten (juhannuksena 1988) joutui maksamaan puolen litran pullosta?


Juhannukseen liittyy monia taikoja. Jos katsoo kaivoon juhannusyönä, mitä sieltä näkee?


Tarinan mukaan niin monta kertaa kuin käki kukkuu juhannusyönä niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Mutta mitä tapahtuu, jos käki ei kuku ollenkaan?


Milloin on ollut kaikista helteisin juhannuspäivä talvisodan jälkeen?


Pamela Andersson lennätettiin yksityiskoneella Suomeen juhannuksena 2007. Kuka näistä miehistä lennätti silloisen Baywatch-tähden Raumanmeren juhannusfestareille?


Juhannus on suuri mökkijuhla. Kuinka monta kesämökkiä Suomessa on?


Missä kunnassa kesämökkejä on kaikista eniten?


Vuodesta 1955 juhannusta on vietetty Suomessa aina kesäkuun 19. ja 26. päivän väliin sattuvana lauantaina. Milloin juhannusta (juhannuspäivä) vietettiin ennen vuotta 1955?


Vihdanheiton MM-kisat järjestetään perinteisesti juhannuksena Urjalassa. Mikä on tiettävästi vihdanheiton maailmanennätys?


Ei mennyt putkeen!

 

Mutta kuka nyt jotain vuosikymmenten takaisia nippelitietoja muistaisi.


Vau!

 

Nyt voit tuulettaa! Sinulla on nimittäin tilastojen lisäksi kaiken maailman juhannustaiat hämmästyttävän hyvin hallussa. Muistivihkostasi taitaa löytyä myös taulukko Kossun hinnankehityksestä.

Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta ja Mieletön elokuu ovat kesäleffojen aatelia.

IS TV-LEHTI: Suomen suven romanttinen taika valjastettiin elokuviin jo Suomi-Filmin kulta-aikana.

Yksi esimerkki on nyt nähtävä Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta vuodelta 1950. Ville Salmisen elokuva kertoo kesäisistä seikkailuista sisävesilaivalla kauniissa järvimaisemissa.

Menneinä vuosikymmeninä kesäromantiikka kukki nimenomaan maaseudulla: heinäladoissa heinät pöllysivät ja Hilja maitotyttö pulahti järveen ilkosillaan.

Nykyvinkkelistä nämä maaseudulle sijoittuvat romanttiset elokuvat ovat mitä parhainta nostaolgiaa.

Myös 2000-luvulle tultaessa on syntynyt useampi kotimainen kesäleffa. Uudessa nousussa ovat etenkin naisiin keskittyvät, naisten tekemät kesäelokuvat.

Nyt nähdään Taru Mäkelän ohjaama, vuonna 2013 ilmestynyt Mieletön elokuu. Se on kepeän nostalginen rakkauskomedia taustanaan heinä-elokuun taitteessa 1962 järjestetyt Helsingin kansainväliset nuorisofestivaalit. Kati Outinen, Elena Leeve ja Laura Birn esittävät helsinkiläisiä naisia, joista kukin kokee festarihuumassa oman romanssinsa. Moskovasta käsin organisoitu nuorisofestivaali toi Helsinkiin noin 12 000 ulkomaista vierasta 136 eri maasta – ja samalla tuulahduksen kylmän sodan huuruja.

Älä missaa näitä! Juhannusyönä Teema & Fem -kanavalla esitetään putkeen myös neljä iskelmäelokuvaa. Kahdessa niistä, Tähtisumua (1961) ja Toivelauluja (1961), nähdään isossa osassa näyttelijä Esko Salminen.

Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta, TV1 klo 13.35

Mieletön elokuu,  TV1 klo 20.45

Tähtisumua, Teema & Fem klo 23.07

Toivelauluja, Teema & Fem klo 0.35