Meistä suomalaisista on aina ollut ainakin kahdeksi. Kuva: Shutterstock
Meistä suomalaisista on aina ollut ainakin kahdeksi. Kuva: Shutterstock

No niin, rauhoitutaas nyt, sekä hipsterilässä että persulassa.

Hipsterit ja persut, luuletteko tosiaan, että olette ihan itse ja ensi kerran Suomessa keksineet, että täällä jurotetaan omassa kuplassa eikä olla pätkääkään kiinnostuneita ymmärtämään, mitä siellä naapurikuplassa tapahtuu.

Olette molemmat väärässä.

Nimittäin Suomessa on eletty omissa kuplissa niin kauan, kuin historiaa jaksaa selata.

Tilalliset ja torpparit – Toinen omisti maat, toinen teki maanomistajalle ilmaiseksi töitä. Vapaa-ajalla tuskin juotiin yhdessä sahtia ja puhuttiin politiikkaa.

Tehtaanpatruunat ja työläiset – Nämä eivät istuskelleet 1800-luvun lopulla samassa avokonttorissa keskenään heittämässä hetulaa.

Punaiset ja valkoiset – Siitä on alle sata vuotta, kun naapurin poliittinen näkemys oli niin ärsyttävä, että se piti ihan tappaa.

Akateemiset ja amislaiset – Molemmilla on yhtä tyhmät viikset, mutta toisen viikset ovat trendikkäät ja toisen nolot.

Turkulaiset ja tamperelaiset – Näitä syrjäseutujen ihmisten keksinäisiä kahinoita Suomessa riittää, haukotus.

Helsinkiläiset ja turkulaiset – Vaikka Turkuhan on kesällä ihana sellainen päiväretkipaikka, jossa on kuulemma ihmeen hyviä ravintoloita.

Autoilijat ja pyöräilijät – Näiden ryhmien välillä on niin paljon raivoa, että molemmat ajaisivat toistensa päälle, elleivät pelkäisi ajoneuvojensa ruttaantuvan.

Kepulaiset ja demarit, kokoomuslaiset ja demarit, kommunistit ja toiset kommunistit, kepulaiset ja smp:läiset, jne. – Jos aikansa punavihreältä hipsteriltä Kristiina Halkolalta olisi vuonna 1970 kysytty, ei hänkään olisi takuulla tuntenut ketään, joka olisi äänestänyt porvareita.

Lue myös:

Pitääkö suvaitsemattomuutta suvaita, Sanna Marin? Katso video!

Kuuntelepa, kun nallella on asiaa

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla