Kohta mä teen sen. Viimeistään huomenna. Tai ensi viikolla. Kuva: Shutterstock
Kohta mä teen sen. Viimeistään huomenna. Tai ensi viikolla. Kuva: Shutterstock

Pane stoppi ainaiselle vitkuttelulle.

Ihan kohta nousen. Nousen ja puen. Sitten menen lenkille. Ei haittaa, vaikka vihmoo. Kohta teen sen! Ensin vain katson loppuun tämän Girls-sarjan jakson. Ehkä toisenkin.

Kolmea tuntia myöhemmin mitään ei ole tapahtunut. Tätä kutsutaan prokrastinoinniksi, asioiden lykkäämistä myöhemmäksi, joka on ehkä jopa varsinaista välttelyä.

Nyt se saa luvan loppua! Refinery29 listaa psykologien ja elämäntapavalmentajien niksejä siihen, miten.

1. Matkusta alkulähteille. Miksi lykkäät asioita tuonnemmaksi? Sille on syy, joten selvitä se. Ehkä saat kutkuttavan adrenaliinipiikin siitä, että vitkuttelet asioiden hoitamisen kanssa ja suoriudut niistä hilkulla? Tai ehket näe syytä suoriutua niistä hyvissä ajoin, koska et osaa palkita itseäsi? Miksi haluaisitkaan tehdä rivakasti hommasi, jos siitä ei seuraa mitään hyvää?  Kun olet selvittänyt syyn, voit hoitaa asian kuntoon.

2. Tee to do -listasi oikein. Sen sijaan, että rustaisit yhdelle paperille läjän asioita, joita sinun on tehtävät, järjestele ne ryhmiin. Ryhmät voit järjestää esimerkiksi päivän, deadlinen tai tärkeyden mukaan. "Hoida nämä ensin, ne loput vasta myöhemmin!"

3. Valmistaudu. Jos esimerkiksi vietät etäpäivää, järjestele kaikki kuntoon jo edellisenä iltana, jotta aamulla olet tikkana koneesi äärellä ja täydessä työtehossa. Ilman iltajärjestelyitä aamu saattaisi kulua kahvia keitellessä, haukotellessa ja vähän-vielä-sängyssä-makoillessa.

4. Aseta itsellesi aikaraja. Se helpottaa sinua suoriutumaan tehtävistäsi. Kun olet päättänyt, että puoleenpäivään mennessä olet siivonnut kotisi, niin todennäköisemmin myös tapahtuu. Aikarajassa pysymisessä voi helpottaa kellon katsominen, joskus jopa kännykän ajastimen käyttäminen.

5. Luo rituaaleja. Jos ison projektin, kuten opinnäytetyön, tekeminen painaa, aloita se totuttamalla itsesi hommiin. Tee lopputyötäsi joka päivä vähän. Jos teet lopputyötäsi tänään vartin, huomenna voit yrittää jo 20 minuuttia.

6. Eliminoi häiriötekijät. Sulje puhelin, sähköposti, sosiaaliset mediat, televisio, radio... Kerro ystävillesi, että tänään sinua ei kannata häiritä esimerkiksi klo 10–16.

7. Kuvittele, miltä lopputulos näyttää. Valmis työ. Tässä se nyt on. Käsissäsi. Olet raatanut viimeiset kuukaudet tämän eteen. Kuinka upea ja huojentunut olo! Kun hekumoit etukäteen sillä, miltä maalissa näyttää, sinne on helpompi taivaltaa.

8. Valjasta apuvoimaa. Luotettava ystävä, puoliso, vanhemmat, sisarukset, hyvä työkaveri. Vannota häntä pitämään sinut oikeilla raiteilla. Kaverille tällainen rooli ei välttämättä ole kiitollinen, mutta sinua se saattaa auttaa.

9. Palkitse! Kuka haluaisi tehdä työtä ilman palkintoa? Miten aiot hemmotella itseäsi suoriuduttuasi tästä valtavasta työmäärästä? Suunnittele se etukäteen. Pidä palkintosi mielessä koko matkasi ajan. Itsensä lahjominen on ihan sallittua.

Ja tämä kaikki koska... asioiden lykkääminen kannattaa lopettaa. Asiantuntijoiden mukaan se aiheuttaa ahdistusta, tekee hallaa urallesi ja on tietenkin epätuotteliasta.

Lue myös:

Näin onnistut elämänmuutoksessa – 9 keinoa saavuttaa hyvä olo pysyvästi

Haluatko olla voittaja? Näillä keinoilla tsemppaat itsesi menestykseen

Tiistain Ensitreffit alttarilla jaksossa riidellään – taas. Siitä huolimatta yhden parin tulevaisuudessa pilkahtaa myös valoa. Varo juonipaljastuksia!

Kirjoitimme aikaisemmin, että Ensitreffit alttarilla -ohjelman Johannan ja Markuksen suhteesta ei oikein ota selvää.

Aikaisemmissa jaksoissa heillä on vaikuttanut menevän ihan mukavasti, ja kumpikin on todella halunnut saada suhteen toimimaan. Silti matkaan on mahtunut myös vastoinkäymisiä, erityisesti siksi, että heidän tapansa kommunikoida ovat hyvin erilaiset.

Tämän viikon jaksossa erilaiset viestintätavat räiskähtävät jälleen esille. Tarkoitus on viettää mukavaa kesäpäivää veneretkellä, mutta jo aiemmin päivällä käyty pieni riita kasvaa retken loppumetreillä suureksi.

Seuraa klassista riitelydialogia.

– Niin mut mä en ymmärrä, kerro mulle syy, miksi sä halusit... Et se sua nyt alkoi mietityttään uudestaan, Johanna ihmettelee.

– Miksi tästä pitää nyt vääntää, en mä oo tätä vääntämässä enää yhtään mitään, Markus yrittää.

– Sähän alotit uudestaan! Johanna tulistuu.

– No enhän mä oo enää sanonut yhtään mitään, ei mua kiinnosta tää homma, Markus mutisee.

– Ei mua kiinnosta tommonen hiljaisuus! Johanna syyttää.

– Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen. Sit kun sua ei kiinnosta, niin tässä pitäis mennä sun mukaan joka asiassa, Markus tuskailee.

”Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen.”

Lopulta Markus saa tarpeekseen riitelystä ja yrittää lähteä pois tilanteesta.

– Mä meen nyt jonnekin, ei tästä tule hevonv****a tästä hommasta.

– Miks näin typerästä asiasta lähtee tämmönen, mä en ymmärrä, Johanna jatkaa vielä.

– Älä minulta kysy, mä oon täs nyt yrittänyt ja yrittänyt, Markus sanoo.

– Aivan juu, sinä oot yrittänyt, Johanna toteaa kuivasti.

Seuraavaksi Markus turvautuu klassikkolausahdukseen:

– Älä nyt oo tommonen marttyyri.

– Itte sää, älä viitti hei, Johanna vastaa.

Videoklippi riidasta on katsottavissa MTV:n julkaisemassa ennakkojutussa.

Nyt käsi sydämelle. Kuulostaako tutulta? Tästähän parisuhderiidoissa lopulta on kyse. Jokin pieni asia saa kinan käyntiin, mutta todellisuudessa riidellään ihan jostain muusta: huomiosta, hyväksynnästä, rakkaudesta. Kumpikin haluaisi jo tehdä sovinnon, mutta kuitenkaan ei tee mieli antaa ihan kokonaan periksi.

Johanna ja Markus keskustelivat kommunikointitavoistaan edellisessä jaksossa psykologi Tony Dunderfeltin vastaanotolla. Riitojenkin keskellä molemmilla on vahva tahto saada suhde toimimaan. Kuukauden avioliiton jälkeen näyttää siltä, että yhteys alkaa löytyä.

– Kun se alku oli niin vaikea, en ikinä ajatellut, että me olisimme tässä tilanteessa. Että olen löytänyt tämmöisen systeemin kautta ihmisen, kenestä oikeasti välitän ja tykkään, niin onhan se aika hurjaa, Johanna sanoo jaksossa.

Mikään ei valaise lokakuista päivää kirkkaammin kuin asenneröyhtäys 1950-luvulta.

Et saa vaativia työtehtäviä, jos sinulla on silmäpussit. 

Harmaantuminen ei saa näkyä. 

Käytä hametta, jos haluat vaikuttaa menestyneeltä.

Muun muassa näin Menesty tyylillä – Bisnespukeutumisen uusi aika -kirjan (Alma Talent) kasanneet Minna Kiistala ja Jani Niipola opettavat Helsingin Sanomissa

– Jos ei tarvitse miettiä hoitamattomia kynsinauhoja tai silmäpakoa sukkahousuissa, voi keskittyä tärkeiden työasioiden hoitamiseen, Kiistala kuvailee lehden haastattelussa.

En ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Kaksikko antaa myös joukon järkeviä (miehille suunnattuja) pukeutumisvinkkejä, mutta nämä muut... Voi hyvä jumala.

Voin vakuuttaa, etten ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Silmäpussit eivät estäneet Bill Clintonia saamasta ihan merkittäviä työtehtäviä (ne olivat ihan toisenlaiset pussit, jotka tuhosivat hänen uransa).

Ja harmaantuminen – ei edes mennä tähän. Jos vilkaisee Maailman varakkaimpien ihmisten -listaa, harmaa vyöryy päälle. Mutta ei siinä joukossa toki naisiakaan juuri näy.

Johtuu varmaan siitä, että he eivät ole tajunneet käyttää niitä hameita. Vai tuleeko mieleen mitään muuta mahdollista selitystä?